Etusivu » Hammastahnat

Hammastahnat

Terve suu
19.12.2019
Helena Heikka

Hammastahnat sisältävät monia tehoaineita, jotka vaikuttavat tuotteen makuun, puhdistustehoon, kosteuttavaan vaikutukseen ja säilyvyyteen sekä bakteerien toiminnan ehkäisyyn. Hiovat aineet poistavat värjäytymiä ja plakkia. Pesevät ainesosat, tensidit, saavat aikaan vaahtoamisen, mikä auttaa irrottamaan plakkia. Kosteutta ylläpitävät humektantit esimerkiksi sorbitoli, glyseroli ja oliiviöljy antavat hammastahnalle rakenteen ja säilyttävät kosteuden niin, ettei hammastahna kuivu. Sakeutusaineita, kuten selluloosakumia käytetään myös oikeanlaisen rakenteen aikaansaamiseksi. Säilöntäaineet puolestaan ehkäisevät bakteerien ja muiden mikrobien kasvua hammastahnassa.

Aromit ja väriaineet saavat tahnan näyttämään ja maistumaan miellyttävältä. Fluori edistää hammaskiilteessä kemiallista reaktiota, joka tuo happamuuden heikentämään kiilteeseen korvaavia mineraaleja, mukaan lukien kalsiumia. Hammastahnassa voi olla myös vihloville hampaille tarkoitettua ainetta, kuten arginiinia ja hammaskiven muodostumista hidastavia aineita, kuten triklosaania, sinkkinsitraattia, klooriheksidiinia ja eteerisiä öljyjä.

Hammastahnan valinnassa kannattaa perehtyä tuoteselosteeseen, jossa mainitaan kaikki tuotteen sisältämät aineet. Tehoaineiden toimintaperiaatteesta ei ole yleensä tarkkaa kuvaa. Suurin osa hammastahnojen käyttäjistä saa riittävän hyödyn fluoria sisältävästä hammastahnasta.

Tavallisimmat päivittäistavarakaupoissa myytävät hammastahnat eivät sisällä gluteenia, joten ne sopivat myös niille, jotka eivät voi käyttää gluteenia sisältäviä tuotteita. On kuitenkin hyvä lukea tuoteselosteet huolella ja olla tarvittaessa yhteydessä tuotteen valmistajaan.

Hampaiden puhdistamiseen voidaan käyttää fluoripitoisia, fluorittomia tai erikoistahnoja. Erikoistahnoissa on fluorin lisäksi jokin ainesosa, jolla pyritään esimerkiksi estämään hammaskaulojen vihlomista tai vaalentamaan hampaita. On suositeltavaa, että tahna sisältää riittävän määrän fluoria, jotta hampaiden reikiintyminen estetään mahdollisimman tehokkaasti.

Proteesihampaiden puhdistukseen ei suositella luonnon hampaiden puhdistukseen tarkoitettuja tahnoja niiden hankaavuuden vuoksi.

Suun terveydenhuollon ammattilaiset ohjaavat hampaiden puhdistukseen ja hoitoon liittyvien tuotteiden valinnassa.

Fluori ja ksylitoli

Fluorihammastahnat ovat nykyaikaisen fluorisuojauksen kulmakivi. Niiden säännöllinen käyttö riittää turvaamaan fluorin saannin useimmissa tapauksissa. Fluori vähentää kiilteen mineraalien liukenemista, ehkäisee plakin bakteerien hapontuottoa ja edistää kiilteen remineralisaatiota eli kovettumista.

Lasten hammastahnan fluoripitoisuudeksi suositellaan 1000–1100 ppm sellaisille lapsille, jotka osaavat sylkeä ja välttää tahnan nielemistä (ks. «Fluori»1). Lapsille suunnattujen hammastahnojen maku on miedompi kuin aikuisten tahnojen.

Aikuisten hammastahnan fluoripitoisuuden pitää olla 1450 ppm (0,145 %), jotta fluori pystyy ehkäisemään reikiintymistä. Kuusivuotiaat ja sitä vanhemmat voivat käyttää 0,5–2 cm:n pituista annosta hammastahnaa, jossa on 1450 ppm fluoridia. Fluoripitoisuus on merkitty tahnapakkaukseen.

Reseptillä määrättävä runsasfluorinen 5 000 ppm tahna sopii yli 16-vuotiaille. Sitä käytetään tavallisen hammastahnan asemasta hammaslääkärin ohjeiden mukaan. Runsasfluorista hammastahnaa suositellaan niille, joilla hampaiden reikiintymisriski on suuri, sekä juuren alueen reikiintymisen ehkäisyyn ja eroosion haittojen vähentämiseen ja ehkäisyyn. Runsasfluorista hammastahnaa ei saa säilyttää lasten ulottuvilla eikä näkyvillä.

Ksylitolia sisältävillä hammastahnoilla (10 paino-%) on myös hampaiden reikiintymistä ehkäisevä vaikutus. Ksylitoli lisää syljen eritystä ja estää syljen pH:n laskua. Suuri pitoisuus ksylitolia (10–20 %) estää kariesta aiheuttavien mutans-streptokokkibakteerien toimintaa (ks. «Ksylitoli»2).

Natriumlauryylisulfaatti

Useissa pesuaineissa ja myös hammastahnoissa on natriumlauryylisulfaattia, jolla on pintapuhdistusvaikutuksen lisäksi pienehkö bakteereja tuhoava vaikutus. Natriumlauryylisulfaatti lisää tahnan vaahtoavuutta. Sen tarkoituksena on tehostaa plakin poistoa ja fluorin vaikutusaikaa.

Natriumlauryylisulfaatti voi vaikuttaa suun limakalvoihin ja edesauttaa joillakin henkilöillä aftojen eli suuhaavaumien syntymistä (kuva «Afta alahuulen sisäpinnalla»1), maku- ja tuntohäiriöitä sekä limakalvojen epiteelikerroksen "kuoriutumista". Mikäli näitä ärsytystekijöitä esiintyy, kannattaa hankkia tahna, joka ei sisällä natriumlauryylisulfaattia.

Betaiini ja oliiviöljy

Betaiini on sokerijuurikkaasta valmistettu aine, jolla on limakalvoja kosteuttava vaikutus. Betaiini voi vähentää natriumlauryylisulfaatin aiheuttamaa limakalvoärsytystä. Betaiini kosteuttaa tehokkaasti ja vaahtoaa kevyesti. Tutkimuksissa on todettu, että betaiinia sisältävän hammastahnan käyttö vähentää kuivan suun oireita (ks. «Kuiva suu»3).

Oliiviöljyllä on limakalvoja voiteleva vaikutus, mikä edistää kuivan suun oireista kärsivän henkilön suunhoitoa. Suun kuivuudesta kärsivän henkilön hampaiden puhdistukseen tarkoitetuissa oliiviöljyä sisältävissä tahnoissa ei pitäisi olla voimakkaita makuaineita tai mineralisaatiota häiritseviä yhdisteitä. Oliiviöljyllä on myös bakteereja tuhoava vaikutus, ja se voi vähentää pahanhajuiseen hengitykseen liittyviä rikkiyhdisteitä.

Fluorittomat tahnat

Fluorittomat hammastahnat eivät myöskään sisällä natriumlauryylisulfaattia, joten ne soveltuvat henkilölle, jolla on herkkä suu. Henkilölle, jolla on vain implanttihampaita, suositellaan niin ikään fluoritonta hammastahnaa. Fluori on tarkoitettu luonnon hampaiden kiilteen vahvistamiseen, joten sitä ei tarvita implanttihampaiden puhdistuksessa. Fluori voi myös aiheuttaa korroosiota implantin pintaan.

Fluorittomia hammastahnoja suositellaan myös henkilöille, jotka asuvat runsaasti fluoria sisältävän pohjaveden alueella (kuva «Fluoripitoisen juomaveden alueet Suomessa»2).

Vihlontaa estävät ainesosat

Hampaat voivat herkistyä vihlonnalle esimerkiksi ienvetäymien seurauksena. Vihlonnan aiheuttaa hammasluun pienten dentiinikanavien sisällä olevan nesteen reagointi ärsykkeisiin. Vihlontaa estävien tahnojen vaikutuksena on estää nesteessä tapahtuvat muutokset, jolloin vihlonta vähenee. Kaliumnitraatti muuttaa dentiinikanavassa olevan nesteen varausta ja estää hampaiden vihlonnan. Vaikutus saavutetaan muutaman viikon kuluessa.

Strontiumasetaatti sulkee luukanavan, jolloin vihlonta estyy. Arginiini on elimistössä esiintyvä aminohappo, joka kalsiumin kanssa muodostaa liukenemattoman yhdisteen, joka sulkee luukanavat. Vihlontaa estävä vaikutus muodostuu tahnan pidempiaikaisessa käytössä.

Hammaskiven muodostusta hidastavat tahnat

Hammastahnaan on voitu lisätä hammaskiven määrään vaikuttavia aineita, jotka estävät ja hidastavat bakteerien kasvua ja lisääntymistä. Hammastahnojen sisältämä sinkkisitraatti pystyy hidastamaan tiettyjen mineraalien muodostumista. Tutkimusten mukaan sinkkisitraatilla on noin 10–15 % estovaikutus plakin muodostumiseen hampaan pinnalle. Triklosaani–sinkkisitraattiyhdistelmällä on saatu parempi plakin kasvua hidastava vaikutus, mikä vähentää taipumusta ientulehdukseen. Sitraatit eivät ole suositeltavia kuivasuisten, lasten tai karies- ja eroosioaktiivisten henkilöiden suunhoitoaineissa niiden mineralisaatiota estävien ominaisuuksien vuoksi.

Hammaskiven muodostumisen ehkäisyyn tarkoitetuissa hammastahnoissa yleisimpiä vaikuttavia aineita ovat liukoiset (Na, K) pyrofosfaatit, jotka myös häiritsevät mineralisaatiota. Pyrofosfaatit ehkäisevät hampaan pinnalla olevan hammaskiven muodostusta noin 20–30 %. Niitä käytetään myös yleisesti hampaita valkaisevissa tahnoissa. Pyrofosfaatit voivat ärsyttää suun limakalvoja. Niitä ei myöskään suositella lapsille, kuivasuisille eikä kariesaktiivisille henkilöille.

Harjausta tehostavat ainesosat

Hammastahnoihin on lisätty myös lievää karheutta lisääviä aineita. Tyypillisin on kalsiumkarbonaatti, jonka lisäksi hankaavina ainesosina voi olla silikageeliä, magnesiumkarbonaattia ja fosfaattisuoloja. Hankaavien ainesosien vuoksi tällaisia hammastahnoja ei saa käyttää purentakiskojen ja hammasproteesien puhdistamiseen. Pitkään käytettynä hammastahna voi kuluttaa ja naarmuttaa proteesien ja purentakiskojen pintaa, jolloin lika tarttuu niihin helpommin.

Hammastahnan hankaavuus ilmoitetaan RDA-lukuna (relative dentin abrasivity). Korkein RDA-luku hammastahnassa saa olla 250, ja suositus on alle 100. Hankaavuusluku 0–70 tarkoittaa lievästi hankaavaa, 70–100 keskinkertaisesti ja 100–150 voimakkaasti hankaavaa hammastahnaa, mutta jo yli 100 hankausarvo merkitsee liian hankaavaa tahnaa. Haitallisesti hankaavat ovat RDA-arvoltaan 150–250. Valitettavasti hankausarvo on harvoin näkyvissä tuoteselosteissa.

Valkaisevat hammastahnat

Valkaisevat hammastahnat eivät varsinaisesti valkaise hampaita, vaan niiden teho perustuu joko mekaaniseen vaikutukseen tai entsyymeihin, jotka hajottavat värjäytymiä. Tahnat tehoavat vain pinnallisiin värjäytymiin, eikä niillä voi muuttaa hampaan perusväriä. Ne on tarkoitettu vain esimerkiksi tupakan ja kahvin aiheuttamien pintavärjäytymien poistamiseen.

Hankausvaikutukseen perustuva valkaisu

Hankausvaikutukseen perustuvat tahnat poistavat hampaiden pinnallisia värjäytymiä mekaanisesti. Voimakkaita hankaavia aineita sisältävien tahnojen pitkäaikainen käyttö vaurioittaa hampaan pintaa, joten tällaisia tahnoja tulisi käyttää enintään kerran viikossa. Joidenkin valkaisevien tahnojen pH on niin korkea, että sen voidaan katsoa olevan limakalvoille haitallinen.

Muut tahnat

Tahnojen valkaisuvaikutus perustuu pyrofosfaatteihin tai niiden sukulaisaineisiin. Pyrofosfaatit häiritsevät hampaan mineralisaatiota, joten ne eivät sovi lapsille, joilla on vastapuhjenneita hampaita suussaan. Hammas kypsyy vielä kuukausia suuhun puhkeamisen jälkeen, joten tänä aikana mineralisaatioprosessia ei pidä häiritä erikoistahnojen käytöllä.

Papaiinitahnoissa käytetään papaiinin valkaisutehon lisäämiseen yleensä mineralisaatiota häiritseviä yhdisteitä. Kliiniset tutkimukset vahvistavat joidenkin papaiinitahnojen valkaisevan vaikutuksen. Papaiini on proteiineja pilkkova entsyymi, joka vaikuttaa pinnallisiin värjäytymiin. Se ei ole haitallinen terveelle ienkudokselle, mutta jotkut voivat allergisoitua sille.

Käsikaupassa myytävistä valkaisevista tahnoista karbamidiperoksidia sisältävät tahnat muistuttavat eniten vastaanotolla käytettäviä hampaiden valkaisuaineita. Tahna sopii kuuriluonteiseen käyttöön, sillä karbamidiperoksidit ärsyttävät limakalvoja ja ientä.

Valkaisevat tahnat eivät sovi kuiva- tai herkkäsuisille, lapsille eikä kariesaktiivisille henkilöille.