Etusivu » Hammastahnat

Hammastahnat

Terve suu
10.6.2015
Helena Heikka

Hammastahnat sisältävät monia tehoaineita, jotka vaikuttavat tuotteen makuun, puhdistustehoon, kosteuttavaan vaikutukseen ja säilyvyyteen sekä bakteerien toiminnan ehkäisyyn. Valinnassa kannattaa perehtyä tuoteselosteeseen, jossa mainitaan kaikki tuotteen sisältämät aineet. Tehoaineiden toimintaperiaatteesta ei ole yleensä tarkkaa kuvaa. Suurin osa hammastahnojen käyttäjistä saa riittävän hyödyn fluoria sisältävästä hammastahnasta.

Hampaiden puhdistamiseen voidaan käyttää fluoripitoisia, fluorittomia tai erikoistahnoja. Erikoistahnoissa on fluorin lisäksi jokin ainesosa, jolla pyritään esimerkiksi estämään hammaskaulojen vihlomista tai vaalentamaan hampaita. On suositeltavaa, että tahna sisältää riittävän määrän fluoria, jotta hampaiden reikiintyminen estetään mahdollisimman tehokkaasti.

Proteesihampaiden puhdistukseen ei suositella luonnon hampaiden puhdistukseen tarkoitettuja tahnoja niiden hankaavuuden vuoksi.

Suun terveydenhuollon ammattilaiset ohjaavat hampaiden puhdistukseen ja hoitoon liittyvien tuotteiden valinnassa.

Fluori ja ksylitoli

Fluorihammastahnat ovat nykyaikaisen fluorisuojauksen kulmakivi. Niiden säännöllinen käyttö riittää turvaamaan fluorinsaannin useimmissa tapauksissa. Fluori vähentää kiilteen mineraalien liukenemista, ehkäisee plakin bakteerien hapontuottoa ja edistää kiilteen remineralisaatiota eli kovettamista.

Lasten hammastahnan fluoripitoisuudeksi suositellaan 1000–1100 ppm sellaisille lapsille, jotka osaavat sylkeä ja välttää tahnan nielemistä (ks. «Fluori»1). Lapsille suunnattujen hammastahnojen maku on miedompi kuin aikuisten tahnojen.

Aikuisten hammastahnan fluoripitoisuuden pitää olla 1450 ppm (0,145 %), jotta fluori pystyy ehkäisemään reikiintymistä. Kuusivuotiaat ja sitä vanhemmat voivat käyttää 0,5–2 cm:n pituista annosta hammastahnaa, jossa on 1450 ppm fluoridia. Fluoripitoisuus on merkitty tahnapakkaukseen.

Ksylitolia sisältävillä hammastahnoilla (10 paino-%) on myös hampaiden reikiintymistä ehkäisevä vaikutus. Ksylitoli lisää syljen eritystä ja estää syljen pH:n laskua. Suuri pitoisuus ksylitolia (10–20 %) estää kariesta aiheuttavien mutans-streptokokkibakteerien toimintaa (ks. «Ksylitoli»2).

Natriumlauryylisulfaatti

Useissa pesuaineissa ja myös hammastahnoissa on natriumlauryylisulfaattia, jolla on pintapuhdistusvaikutuksen lisäksi pienehkö bakteereja tuhoava vaikutus. Natriumlauryylisulfaatti lisää tahnan vaahtoavuutta. Sen tarkoituksena on tehostaa plakin poistoa ja fluorin vaikutusaikaa.

Natriumlauryylisulfaatti voi aiheuttaa joillekin henkilöille limakalvojen ärsytystä ja aftoja eli suuhaavaumia, maku- ja tuntohäiriöitä sekä limakalvojen epiteelikerroksen "kuoriutumista". Mikäli näitä ärsytystekijöitä esiintyy, kannattaa hankkia tahna, joka ei sisällä natriumlauryylisulfaattia.

Betaiini ja oliiviöljy

Betaiini on sokerijuurikkaasta valmistettava aine, jolla on limakalvoja kosteuttava vaikutus. Betaiini voi vähentää natriumlauryylisulfaatin aiheuttamaa limakalvoärsytystä. Tutkimuksissa on todettu, että betaiinia sisältävän hammastahnan käyttö vähentää kuivan suun oireita.

Oliiviöljyllä on limakalvoja voiteleva vaikutus, mikä edistää kuivan suun oireista kärsivän henkilön suunhoitoa. Suun kuivuudesta kärsivän henkilön hampaiden puhdistukseen tarkoitetuissa oliiviöljyä sisältävissä tahnoissa ei pitäisi olla voimakkaita makuaineita tai mineralisaatiota häiritseviä yhdisteitä. Oliiviöljyllä on myös bakteereja tuhoava vaikutus, ja se voi vähentää pahanhajuiseen hengitykseen liittyviä rikkiyhdisteitä.

Fluorittomat tahnat

Fluorittomat hammastahnat eivät myöskään sisällä natriumlauryylisulfaattia, joten ne soveltuvat henkilölle, jolla on herkkä suu. Henkilölle, jolla on vain implanttihampaita, suositellaan niin ikään fluoritonta hammastahnaa. Fluori on tarkoitettu luonnon hampaiden kiilteen vahvistamiseen, joten sitä ei tarvita implanttihampaiden puhdistuksessa. Fluori voi myös aiheuttaa korroosiota implantin pintaan.

Fluorittomia hammastahnoja suositellaan myös henkilöille, jotka asuvat runsaasti fluoria sisältävän pohjaveden alueella (kuva «Fluoripitoisen juomaveden alueet Suomessa»1).

Hammaskiven muodostusta hidastavat tahnat

Hammastahnojen sisältämä sinkkisitraatti pystyy hidastamaan tiettyjen mineraalien muodostumista. Tutkimusten mukaan sinkkisitraatilla on noin 10–15 % estovaikutus plakin muodostumiseen hampaan pinnalle. Triklosaani–sinkkisitraattiyhdistelmällä on saatu parempi plakin kasvua hidastava vaikutus, mikä vähentää ientulehdustaipumusta. Sitraatit eivät ole suositeltavia kuivasuisten, lasten tai karies- ja eroosioaktiivisten henkilöiden suunhoitoaineissa niiden mineralisaatiota estävien ominaisuuksien vuoksi.

Hammaskiven muodostumisen ehkäisyyn tarkoitetuissa hammastahnoissa yleisimpiä vaikuttavia aineita ovat liukoiset (Na, K) pyrofosfaatit, jotka myös häiritsevät mineralisaatiota. Pyrofosfaatit ehkäisevät hampaan pinnalla olevan hammaskiven muodostusta noin 20–30 %. Niitä käytetään myös yleisesti hampaita valkaisevissa tahnoissa. Pyrofosfaatit voivat ärsyttää suun limakalvoja. Niitä ei myöskään suositella lapsille, kuivasuisille eikä kariesaktiivisille henkilöille.

Valkaisevat hammastahnat

Valkaisevien hammastahnojen teho perustuu joko mekaaniseen vaikutukseen tai entsyymeihin, jotka hajottavat värjäytymiä. Tahnat tehoavat vain pinnallisiin värjäytymiin, eikä niillä voi muuttaa hampaan perusväriä.

Hankausvaikutukseen perustuva valkaisu

Hankausvaikutukseen perustuvat tahnat poistavat hampaiden pinnallisia värjäytymiä mekaanisesti. Voimakkaita hankaavia aineita sisältävien tahnojen pitkäaikainen käyttö vaurioittaa hampaan pintaa, joten tällaisia tahnoja tulisi käyttää enintään kerran viikossa. Joidenkin valkaisevien tahnojen pH on niin korkea, että sen voidaan katsoa olevan limakalvoille haitallinen.

Muut tahnat

Tahnojen valkaisuvaikutus perustuu pyrofosfaatteihin tai niiden sukulaisaineisiin. Pyrofosfaatit häiritsevät hampaan mineralisaatiota, joten ne eivät sovi lapsille, joilla on vastapuhjenneita hampaita suussaan. Hammas kypsyy vielä kuukausia suuhun puhkeamisen jälkeen, joten tänä aikana mineralisaatioprosessia ei pidä häiritä erikoistahnojen käytöllä.

Papaiinitahnoissa käytetään papaiinin valkaisutehon lisäämiseen yleensä mineralisaatiota häiritseviä yhdisteitä. Kliiniset tutkimukset vahvistavat joidenkin papaiinitahnojen valkaisevan vaikutuksen. Papaiini on proteiineja pilkkova entsyymi, joka vaikuttaa pinnallisiin värjäytymiin. Se ei ole haitallinen terveelle ienkudokselle, mutta jotkut voivat allergisoitua sille.

Käsikaupassa myytävistä valkaisevista tahnoista karbamidiperoksidia sisältävät tahnat muistuttavat eniten vastaanotolla käytettäviä hampaiden valkaisuaineita. Tahna sopii kuuriluonteiseen käyttöön, sillä karbamidiperoksidit ärsyttävät limakalvoja ja ientä.