Etusivu » Fluori

Fluori

Terve suu
10.6.2015
Kaarina Sirviö

Fluoria on pieniä ja hyvin vaihtelevia määriä lähes kaikkialla: maaperässä, vedessä, kasveissa ja eläimissä. Näin ollen ruokavalio sisältää fluoria, ja sitä saadaan yleensä ravinnon kautta riittävästi. Pääasiallisia lähteitä ovat juomavesi (fluoripitoisuus 0,7–1,2 mg/l), tee ja meren elävät.

Fluoria on ihmisen elimistössä eniten luustossa ja hammaskiilteessä, ja sen määrä riippuu fluorin kokonaissaannista. Fluoria ei pidetä välttämättömänä hivenaineena ihmiselle, mutta sitä pidetään suotuisana ja terveyttä ylläpitävänä. Niillä alueilla, joilla talousvedessä fluoria on yli 1,5 mg/l, veden ja fluorihammastahnan käyttöä tulee rajoittaa (kuva «Fluoripitoisen juomaveden alueet Suomessa»1).

Varsinaista fluorin puutosta ei tunneta, mutta vähäinen fluorimäärä elimistössä on yhteydessä hampaiden reikiintymiseen (ks. «Sylki ja sylkirauhaset»1 ja «Karies (hampaan reikiintyminen)»2). Suurin vaikutus on veden fluoripitoisuudella. Jos se on pieni, fluorin saantia pitäisi turvata muilla keinoilla.

Fluori ja suun terveys

Fluori ehkäisee hampaiden reikiintymistä vähentämällä kariesta aiheuttavien bakteerien (ks. «Suun mikrobit»3) aineenvaihduntaa ja vähentämällä siten kiilteen liukenemista happohyökkäyksen yhteydessä. Happohyökkäyksellä tarkoitetaan happovaikutusta, joka syntyy hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen bakteerien aineenvaihdunnasta aiheuttaen mineraalien liukenemista. Fluori vahvistaa mineraalien saostumista ja uudelleen kiinnittymistä kiilteeseen. Fluorin vaikutus on pääasiassa paikallinen.

Fluorin käytöstä on suuri hyöty kaikenikäisten hampaille. Erityisen tärkeää fluorin saanti on hampaiden puhkeamisvaiheessa, koska kiilteen mineralisaatio eli kovettuminen on vielä kesken ja jatkuu noin vuoden hampaan puhkeamisen jälkeen.

Fluorin käyttö

Fluorihammastahnan käyttö kahdesti päivässä – harjaus aamuin illoin – on nykysuosituksen mukaan riittävää sekä lasten että aikuisten fluorin saannin turvaamiseksi (alle 3-vuotiailla fluoritahnaa vain kerran päivässä). Parhaimmillaan fluorihammastahna vähentää reikiintymisriskin puoleen. Fluorin määrä on oleellisin hammastahnan tehokkuuteen vaikuttava tekijä. Terveille aikuisille fluorin lähteeksi riittää 1100–1500 ppm (1 ppm = mg litrassa tai kilossa) eli 0,11–0,15-prosenttinen fluorihammastahna kaksi kertaa vuorokaudessa. Jotta fluori vaikuttaisi pidempään suussa, suu huuhdellaan vain kevyesti hampaiden puhdistuksen jälkeen.

Erityisesti alle kouluikäisellä on tärkeä noudattaa varovaisuutta hammastahnan ja muiden fluorituotteiden (taulukko «Hammastahnan määrä ja fluoripitoisuus.»1) käytössä, koska fluori vaikuttaa koko elimistöön. Liian suurilla pitoisuuksilla fluori aiheuttaa lapsen kehittyviin hampaisiin hypomineralisaatiota, mikä näkyy vaaleina laikkuina hampaissa (fluoroosi; ks. «Hampaiston kehityshäiriöt»4). Tällöin kehittyvän hampaan kiille on hauras, helposti lohkeava ja karioituva kiilteen vajavaisen mineralisaation vuoksi. Lievää fluoroosia pidetään esteettisenä haittana, vakavampaa fluoroosia terveyshaittana.

Hammastahnan käyttö aloitetaan, kun lapsen ensimmäiset hampaat puhkeavat. Alle 3-vuotiaille on suositeltavaa annostella kerran päivässä sipaisu fluorihammastahnaa, jossa on 1000–1100 ppm fluoridia.

3–5-vuotiaille on suositeltavaa annostella kahdesti päivässä lapsen pikkusormen kynnen kokoinen nokare hammastahnaa, jossa on 1000–1100 ppm fluoridia. 6-vuotiaat ja sitä vanhemmat voivat käyttää 0,5–2 cm:n kokoista nokaretta aikuisten hammastahnaa, jossa on 1450 ppm fluoridia.

Lapsille ei suositella käytettäväksi tahnoja, jotka sisältävät antimikrobisia aineita, tai tahnoja, joiden ilmoitetaan ehkäisevän hammaskiven muodostusta tai valkaisevan hampaita (ks. «Hammastahnat»5).

Jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 0,7 mg/l (0,7 ppm) mutta alle 1,5 mg/l, suositellaan alle 6-vuotiaille tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on enintään 500 ppm. Fluorihammastahnan käyttöä alle 6-vuotiaille ei suositella ollenkaan, jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg/l.

Kouluikäisille ja sitä vanhemmille, joiden hampaiden reikiintymisriski on suurentunut, suositellaan lisäämään harjauskertojen ja hammastahnan määrää, purskuttelemaan tahna-sylkivaahtoa ja välttämään syömistä ja juomista parin tunnin ajan harjauksen jälkeen. Näin fluorin vaikutus hampaistossa tehostuu.

Lisäfluorin tarve

Fluorihammastahnaa kahdesti päivässä käyttävän alle 6-vuotiaan lapsen ei tule omahoitona käyttää muita fluorivalmisteita.

Lisäfluori voi olla hyödyllinen henkilöille, joilla on vastapuhjenneita hampaita, paljastuneita juurenpintoja tai eteneviä kariesvaurioita. Suun terveydenhoidon asiantuntija arvioi yhdessä asiakkaan kanssa lisäfluorin tarpeen. Annostukseen vaikuttaa myös käytetyn veden fluoripitoisuus. Raskaus tai imetys eivät ole esteenä lisäfluorin käytölle.

Lisäfluori, kuten fluoritabletit, -purukumit tai -liuos, on hyvä ajoittaa eri aikaan kuin fluorihammastahnan käyttö, jotta fluorista saatava hyöty jakautuu tasaisesti päivän aikana. Koska fluorin vaikutus on lähinnä paikallinen, fluoritabletti on nieltynä lähes hyödytön. Suun terveydenhuollossa käytetään lisäfluorina yleisimmin fluorilakkaa. Lakan paikallisvaikutus on hyvä, koska se pysyy hyvin hampaan pinnalla.

Fluorimyrkytys

Oikein käytettynä fluori ei muodosta terveysriskiä. Jos suun terveydenhuollossa on lapselle kariesriskin vuoksi suositeltu fluorihammastahnan lisäksi fluoritabletteja, on niiden käyttöä syytä valvoa tarkasti. Imeskeltävät tabletit ovat hyvänmakuisia, ja pieni lapsi voi mieltää ne makeisiksi.

Akuutti fluorimyrkytys saattaa syntyä, jos fluoritabletteja nautitaan kerralla suuri määrä. Fluorimyrkytystila kehittyy, kun henkilö saa useita vuosia 20–80 mg:n päiväannoksia. Ylimäärä fluoria aiheuttaa laikkuja hampaiden kiilteeseen (fluoroosi; ks. kuva «Fluoroosi»2), luun kovettumista, nivelsiteiden kalkkiutumista ja mahdollisesti hermosto-oireita.

Myrkytyksen hoito

Alle 20 fluoritablettia/painokilo (tabletin vahvuus 0,25 mg) on vaaraton annos. Hoidoksi riittää tauon pitäminen nautittua määrää vastaavan ajan. Tuotteiden sisältämät makeutusaineet (esim. ksylitoli; ks. «Ksylitoli»6) voivat aiheuttaa lieviä vatsaoireita, kuten ripulia.

Jos lapsi on ottanut fluoria yli 5 mg/kg, eli syöty määrä on yli 20 tablettia/painokilo, tai nautitun fluorin määrää ei tiedetä, on myrkytysvaara tarkistettava Myrkytystietokeskuksesta. Myrkytystietokeskuksen yhteystiedot (vuonna 2015): puh. 09 471 977 (suora) tai 09 4711 (vaihde), Internet-osoite www.hus.fi > myrkytystietokeskus.

Taulukko 1. Hammastahnan määrä ja fluoripitoisuus.
F-pitoisuusTahnamäärä: pieni herneTahnamäärä: koko harjaMäärä tabletteina
Aikuisten tahna0,15 %0,8 mg3,4 mg3–14 kpl
0,1 %0,6 mg2,3 mg3–10 kpl
Lapsen tahna0,05 %0,3 mg1,1 mg2–5 kpl