Etusivu » Purentavirheet

Purentavirheet

Terve suu
19.12.2019
Jaana Helenius-Hietala

Normaalipurennaksi määritellään yleensä tasaiset, aukottomat ja symmetriset hammaskaaret, jossa etuhampaiden väli sijaitsee kasvojen keskiviivassa ja jossa yläetuhampaat peittävät alaetuhampaiden terät (ks. «Hammaskaaret ja purenta»1). Normaalipurentaan hyväksytään pienet poikkeamat, kuten pienet raot hampaiden välissä, hampaiden kiertymät tai pieni päällekkäisyys (ahtautuminen). Maitohampaistossa purentavirheitä on vähemmän kuin pysyvässä hampaistossa.

Oireet ja erilaiset purentavirheet

Virheellinen purenta voi aiheuttaa pään ja kasvojen kiputiloja sekä estää kunnollisen pureskelun. Lisäksi potilaat voivat kokea purentavirheet ulkonäöllisesti häiritseviksi. Purentavirheitä ovat hampaiston ahtaus ja avopurenta (kuva « Ylä- ja alaleuan ahtautunut hampaisto sekä etualueen laaja avopurenta»1), hampaiston distaalipurenta (kuva « Distaalipurenta»2) ja mesiaalipurenta (kuva « Mesiaalipurenta»3), ristipurenta (kuva « Ristipurenta»4) ja saksipurenta (kuva « Saksipurenta»5).

Kuva 1.

Ylä- ja alaleuan ahtautunut hampaisto sekä etualueen laaja avopurenta. Purentaongelmien lisäksi hampaiden puhdistaminen vaatii erityistä tarkkuutta. Kuva: Yrsa Le Bell.

Kuva 2.

Distaalipurenta. Distaalipurennassa alaleuka sijaitsee liian takana yläleuan suhteen.

Kuva 3.

Mesiaalipurenta. Mesiaalipurennassa alaleuka sijaitsee liian edessä yläleuan suhteen.

Kuva 4.

Ristipurenta. Ristipurennassa ylähampaat jäävät purressa alahampaiden sisäpuolelle, vaikka normaalipurennassa tilanne on päinvastoin. Ristipurentaa voi esiintyä hampaiston etu- tai sivualueella. Kuva: Päivi Jääsaari.

Kuva 5.

Saksipurenta. Hampaiston sivualueen saksipurennassa ylähampaat purevat kokonaan alahampaiden ulkopuolelle eivätkä hampaiden purupinnat kohtaa. Yksittäinen hammas voi myös olla saksipurennassa. Kuva: Päivi Jääsaari.

Omahoito

Purentavirheitä ei itse voi hoitaa. Ainoastaan pikkulapsilla etualueen avopurennan kehittymistä voidaan jossain tapauksissa estää lopettamalla tutin ja peukalon imeminen viimeistään kahden vuoden iässä.

Hammaslääkäri arvioi aina oikomishoidon tarpeen. Lasten purentavirheet seulotaan tietyssä iässä ja tarvittaessa heidät ohjataan oikomishoitoon (ks. «Oikomishoito»2). Aikuiset hakeutuvat itse suun terveydenhoidon vastaanotolle, mikäli hampaiston purentavirheistä aiheutuu purennallisia tai muita ongelmia. Esimerkiksi syy päänsärkyyn voi johtua purennasta, mikäli muita syitä päänsärkyyn ei löydy.

Jos oikomishoito on jo meneillään, on hampaiden huolellinen puhdistus erityisen tärkeää, koska oikomiskojeet vaikeuttavat hampaiden puhdistamista ja hampaat saattavat reikiintyä etenkin ienrajasta ja ikenet tulehtua (ks. «Ientulehdus (gingiviitti)»3) herkemmin kuin tavallisesti. Suun terveydenhuollon asiantuntijat opastavat oikomiskojeiden kannalta oikeanlaiset puhdistusvälineet ja tekniikat (ks. «Erikoisharjat»4).

Asiantuntijahoito

Hampaiston purentavirheiden oikomishoidon aloitus, seuranta ja lopetus tapahtuu aina suun terveydenhuollon toimipisteessä. Oikomishoidolla pyritään muuttamaan hampaiden tai leukojen asentoa niin, että saavutetaan toiminnallisesti hyvä purenta. Hoito valitaan aina purentavirheen mukaan.

Oikomishoito voidaan tehdä hampaisiin kiinnitettävien kiinnikkeiden ja oikomislangan avulla (kuva «Kiinteä oikomiskoje, jolla ohjataan hampaita normaalipurentaan»1), yleisimmin yöllä käytettävillä irrotettavilla oikomiskojeilla (kuva «Suun ulkoinen oikomiskoje, joka on tässä kuvassa niskavetokoje»2) tai kumilenkkien avulla.

Joskus oikomishoidon aikana otetaan pois välihampaita, jotta saadaan tilaa hammaskaarelle ja tasoitettua hammaskaari. Maitohammasvaiheessa purennan kehitystä voidaan ohjata hiomalla maitohampaita.

Vaikeimmissa purentavirheissä joudutaan joskus korjaamaan leukojen epäsuhta ensin oikomishoidolla, sen jälkeisellä kirurgisella hoidolla (ortognaattiskirurginen hoito) ja sen jälkeen jatkamalla vielä oikomishoitoa. Kaikkiin leikkauksiin voi liittyä riskejä, minkä vuoksi ortognaattiskirurgisesta hoidosta saatavat hyödyt ja mahdolliset riskit tulee tarkkaan pohtia moniammatillisessa kokouksessa potilaskohtaisesti. Ennen ortognaattiskirurgista hoitoa kaikki suun alueen tulehdukset pitää hoitaa. Potilaan tulee varautua useiden vuosien mittaiseen hoitoon.