Etusivu » Hampaiden pinnoittaminen

Hampaiden pinnoittaminen

Terve suu
10.6.2015
Helinä Keskinen

Hampaiden pinnoittamisella, purupintojen uurteiden päällystämisellä, voidaan ehkäistä reikiintymistä tai pysäyttää alkuvaiheessa olevaa reikiintymistä (ks. «Karies (hampaan reikiintyminen)»1). Pinnoitteita käytetään yleensä lasten ja nuorten pysyvissä hampaissa, mutta niitä voidaan tietyissä tilanteissa käyttää myös aikuisten hampaissa.

Pinnoituksen käyttö

Pinnoitetta suositellaan lapsille ja nuorille, joilla on suurentunut reikiintymisriski ja joiden hampaiden pinnoilla on sellaisia alkavia kariesvaurioita, joita ei ole onnistuttu pysäyttämään fluorin (ks. «Fluori»2) ja tehostetun puhdistuksen avulla (ks. «Koululaisen suuhygienia»3). Pinnoitetta kannattaa käyttää vastapuhjenneiden poskihampaiden purupintojen uurteisiin (joskus myös uurteisiin kielen ja posken puoleisilla pinnoilla) silloin, kun uurteet ovat syvät ja vaikeasti puhdistettavat, todetaan alkava etenevä kariesvaurio tai reikiintymisriski on muuten suuri, syynä esimerkiksi paikkausta vaativa vaurio jossakin muussa hampaassa.

Ensimmäisten poskihampaiden (kuutosten) puhkeamisaikaan 5–7-vuotiaana ja toisten poskihampaiden (seiskojen) puhjetessa noin 10–13-vuotiaana (ks. «Hampaistot ja niiden kehittyminen»4) harkitaan purupintojen pinnoittamista, sillä pinnat voivat reikiintyä nopeasti pintojen heikkouden ja vaikean puhdistettavuuden vuoksi. Alkavan kariesvaurion päälle asetettu pinnoite vähentää kariesbakteerien määrää (ks. «Suun mikrobit»5) ja pysäyttää vaurion etenemisen.

Kaikkia poskihampaiden purupintoja ei suositella rutiinimaisesti pinnoitettavaksi. Maitohampaita ei yleensä pinnoiteta. Hampaiden välipintojen pinnoittamista on kehitelty, mutta kokemukset ovat vielä vähäisiä.

Pinnoittamisen tekniikka

Pinnoite on muoviainetta tai lasi-ionomeerisementtiä. Hampaan pinnoittaminen on kivutonta, ja se käy jopa pelkäävän lapsen ensimmäiseksi toimenpiteeksi.

Ensin hampaan purupinta puhdistetaan poraan kiinnitetyllä pienellä harjalla ja puhdistusaineella. Pinta huuhdotaan ja hammas kuivataan. Puhdas pinta karhennetaan happokäsittelyllä. Taas huuhdotaan ja sitten purupinnan uurteisiin levitetään ohut kerros juoksevaa pinnoiteainetta, joka kovetetaan nopeasti UV-valolla. Lopuksi tarkistetaan, ettei pinnoite ole liian korkea ja tarvittaessa hiotaan purentaan sopivaksi. Kuvassa «Pinnoite pysyvän hampaan purupinnalla»1 on valmis pinnoite takahampaan purupinnalla.

Muovipinnoite on yleensä kestävämpi, mutta lasi-ionomeeripinnoite onnistuu paremmin, jos hammasta ei saada täysin kuivaksi pinnoitetta laitettaessa esimerkiksi puhkeamisvaiheessa. Pinnoite kestää purupinnalla yleensä useita vuosia (kuva «Pinnoitteet kestävät ja ehkäisevät reikiintymistä»2), mutta joskus se voi irrota tai kulua pois. Uusimista ei tarvita, jos hammas on ollut puhjenneena pitempään ja näin ollen päässyt vahvistumaan suussa syljen vaikutuksesta ja jos reikiintymisriski muutoinkin on saatu kuriin.

Pinnoite on helppo ja nopea laittaa. Toimenpiteen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja.