Etusivu » Fibromyalgia

Fibromyalgia

Lääkärikirja Duodecim
1.11.2019
sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri Heikki Julkunen

Fibromyalgiaa sairastavilla potilailla on pitkäkestoista ja laaja-alaista tuki- ja liikuntaelimistön kipua, joka ei selity vammalla, vauriolla tai tulehduksella. Muita tavallisia oireita ovat uupumus, muistihäiriöt ja virkistämätön uni. Fibromyalgia on yleinen oireyhtymä, jota sairastaa n. 5 % väestöstä. Suurin osa potilaista on naisia.

Fibromyalgian syyt

Fibromyalgia on toiminnallinen oireyhtymä, joka todennäköisesti johtuu keskushermostoperäisestä kivun säätelyhäiriöstä ja autonomisen hermoston epätasapainosta. Keskushermoston yleistynyt herkistyminen ulkoisille ärsykkeille aiheuttaa fibromyalgiapotilaille voimakkaammat oireet kuin muille henkilöille. Kudoksissa ei ole vaurioita tai tulehdusta eikä fibromyalgia aiheuta kudostuhoa.

Sairauden perussyytä ei tunneta. Fibromyalgiapotilaalla on usein suvussaan muitakin samaa tautia potevia henkilöitä, ja perinnöllinen alttius voi selittää jopa puolet sairastumisriskistä. Tämän lisäksi tunnetaan useita erilaisia oireyhtymälle altistavia kuormitustekijöitä, kuten eri puolilla kehoa ilmenevät krooniset kiputilat, riittämätön tai virkistämätön uni, ylipaino, vähäinen liikunta sekä henkinen stressi ja toivottomuus. Taudille altistavia ja laukaisevia tekijöitä voivat olla myös leikkaukset, infektiot ja hormonaaliset muutokset, kuten vaihdevuodet. Fibromyalgia on eräänlainen elimistön hätähuuto ja stressireaktio kuormitustekijöiden kasautumiselle.

Fibromyalgian oireet ja toteaminen

Kipu tuki- ja liikuntaelimissä tuntuu laajasti molemmilla puolilla kehoa sekä vyötärön ylä- että alapuolella. Kipu, särky ja kolotus on pitkäaikaista ja sen paikka ja voimakkuus vaihtelevat. Nivelet ja lihakset ovat käsittelyarat.

Sairauteen voi liittyä aamulla alkava ja koko päivän kestävä uupumus. Yöuni on katkeilevaa eikä tuo virkistystä. Eri elimissä voi esiintyä toiminnallisia oireita kuten vatsakipuja ja turvotusta, kuukautiskipuja, virtsavaivoja ja sydämen tykytystä. Neurologisia oireita ovat puutumiset, pistelyt, huimaus ja päänsärky. Joillakin potilailla taudinkuvaan voivat kuulua masennus, ahdistus, keskittymiskyvyttömyys ja muistihäiriöt.

Oireet ja niiden vaikeusaste voivat vaihdella ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta (esimerkiksi säätila, saunominen tai stressi).

Fibromyalgian toteaminen perustuu potilaan haastatteluun ja lääkärin suorittamaan tutkimukseen, joita voidaan täydentää laboratoriokokeilla. Diagnoosi varmentuu, jos potilaalla todetaan painoarkuutta tyypillisissä kipupisteissä erityisesti jänteiden kiinnityskohdissa ympäri kehoa. Kyselytutkimuksella saadaan myös käsitys kivun laaja-alaisuudesta ja vaikeusasteesta.

Fibromyalgian itsehoito

Fibromyalgian hoidon lähtökohta on mahdollisimman varhainen diagnoosi. Potilas saa selityksen pitkäkestoisille oireille, mikä on helpotus, ja samalla vältytään turhilta lisätutkimuksilta.

Itsehoito on tärkeää, ja fibromyalgian oireita voi vähentää liikunnalla, laihduttamalla ja parantamalla yöunta.

Sekä aerobisen kuntoliikunnan että lihasten voimaharjoittelun on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän fibromyalgiaan liittyvää kipua ja muitakin oireita. Liikunta kannattaa aloittaa varovasti elimistön reaktiota kuunnellen. Sopivia lajeja ovat esimerkiksi reipas kävely tai sauvakävely, pyöräily, uinti ja muu vesiliikunta, hiihto ja kuntosaliharjoittelu.

Ylipainoisilla fibromyalgiapotilailla laihduttamisen on todettu huomattavasti lievittävän oireita. Vertailupotilaisiin verrattuna laihtuneilla oli vähemmän kipuja, parempi unen laatu ja kohentunut mieliala.

Fibromyalgiapotilaan yöuni on usein huonoa eikä virkistä normaalin unen tapaan. Unta voidaan parantaa vähentämällä häiriötekijöiden, kuten kahvin, muiden piristeiden ja alkoholia käyttöä. Makuuhuoneen voi viilentää ja kiinnittää huomiota rauhalliseen ympäristöön.

Fibromyalgian lääkehoito

Itsehoidon tuloksia voi tehostaa lääkehoidolla. Masennuslääkkeisiin kuuluvan amitriptyliinin on todettu parantavan unen laatua ja vähentävän fibromyalgiaan liittyvää kipua. Annossuositus on 10–50 mg iltaisin 1–2 tuntia ennen nukkumaan menoa. Lääkkeen teho tulee esiin 1–2 viikon kuluessa. Myös uudempien masennuksen hoidossa käytettyjen lääkkeiden, kuten duloksetiinin ja milnasipraanin, on todettu lieventävän fibromyalgian oireita. Mikäli pääasiallisina oireina ovat ahdistus ja univaikeudet, voi käyttää pregabaliinia. Sen sijaan kipulääkkeet, kuten parasetamoli, tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, tai lihaksia rentouttavat valmisteet eivät tehoa fibromyalgiaan liittyvään kipuun. Myös vahvat keskushermoston kautta vaikuttavat kipulääkkeet tehoavat huonosti toiminnalliseen kipuun ja voivat aiheuttaa riippuvuutta.

Hankalassa fibromyalgiassa parhaita tuloksia voidaan saavuttaa monialaisella kuntoutusohjelmalla, johon kuuluu liikuntaa, rentoutusta, mahdollisesti psykoterapiaa ja tarvittaessa lääkehoitoa.

Käytettyjä lähteitä

Mali M. Fibromyalgia. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online, vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 20.6.2018.

Mali M. Eväitä fibromyalgiapotilaan kohtaamiseen. Suomen Lääkärilehti 2016;71:1371-4.

Hannonen P. Fibromyalgia. Kirjassa: Martio J, Karjalainen A, Kauppi M, Kukkurainen ML, Kyngäs H. Reuma. Kustannus Oy Duodecim 2007, s. 415-428.

Kivikoski L, Hannonen P. Fibromyalgian taustalla on kivunsäätelyn ja autonomisen hermoston herkistyminen. Suomen Lääkärilehti 2013;68:1409-1415.

Senna MK, Sallam RA, Ashour HS ym. Effect of weight reduction on the quality of life in obese patients with fibromyalgia syndrome: a randomized controlled trial. Clin Rheumatol 2012;31(11):1591-7. «PMID: 22948223»PubMed