Etusivu » Hampaiden värjäytyminen

Hampaiden värjäytyminen

Terve suu
19.12.2019
Jaana Helenius-Hietala

Hampaisto voi värjäytyä hampaan pinnalta tai sisältä.

Aiheuttajat

Hampaan pinnalle värjäytymistä aiheuttavat yleisimmin tupakka, kahvi, tee, kolajuomat ja punaviini. Myös klooriheksidiiniä (ks. «Suun mikrobit»1 ja «Antimikrobisten suuvesien vaikuttavia aineita»2) sisältävien suunhoitotuotteiden käyttö voi värjätä hampaat ja kielen tilapäisesti.

Hampaan sisäisen värjäytymisen voivat aiheuttaa hampaan reikiintyminen (ks. «Karies (hampaan reikiintyminen)»3), hampaan kiilteen kehityshäiriöt (ks. «Hampaiston kehityshäiriöt»4), liika fluorin saanti esimerkiksi juomavedestä hampaan kehityksen aikana (fluoroosi) tai jotkin sairaudet. Yksittäisen hampaan värjäytyminen voi johtua hampaan tapaturmasta.

Ikääntymisen myötä hampaiden väri muuttuu luonnostaan keltaisemmaksi.

Punertava hampaan kruunun osa eli niin sanottu pink spot voi olla merkki hampaan resorptiosta eli vauriosta, joka on voinut syntyä tapaturman seurauksena (ks. «Hammastapaturmat»5) tai hampaiden valkaisun johdosta.

Tunnistaminen

Hampaan pinnalla oleva värjäytymä on usein tummaa ja irtoaa värjäytymien puhdistuksella. Klooriheksidiinin aiheuttama hampaiden ruskeaksi värjäytyminen ilmestyy parissa päivässä käytön aloittamisen jälkeen ja häviää yleensä käytön lopettamisen jälkeen.

Hampaan alkava reikiintyminen aiheuttaa hampaan pinnalle aluksi valkoisen, mattamaisen muutoksen ja reikiintymisen pysähtyessä se voi muuttua ruskeaksi (kuva «Juurikaries»1). Hampaan kehityshäiriöt voivat aiheuttaa erilaisia hampaan värin ja rakenteen muutoksia. Pitkäaikainen liiallinen fluorin saanti (esim. juomavedessä fluoria > 1,5 ppm) aiheuttaa hampaaseen valkoisia viivoja (kuva «Fluoroosi»2) ja laikkuja. Jos fluoria on ollut huomattavan paljon (yli 2,0 ppm) juomavedessä, se voi aiheuttaa ruskeita laikkuja hampaisiin.

Tapaturman aiheuttama hampaan sisäinen verenvuoto voi värjätä hampaan punaiseksi, ja jos hammas menee kuolioon, se voi myöhemmin muuttua väriltään tummemmaksi (usein harmahtava) kuin viereiset hampaat.

Omahoito

Hampaan pinnallista värjäytymistä voi ehkäistä välttämällä värjääviä nautintoaineita. Itse voi yrittää puhdistaa hampaan pinnalla olevaa värjäytymää kaupoista ja apteekeista saatavilla tahnoilla (ks. «Hammastahnat»6). Niiden värjäytymiä poistava teho perustuu usein hankaaviin tai valkaiseviin aineisiin, joten niitä suositellaan käytettäväksi ainoastaan tilapäisesti. Voimakkaasti hankaavat tahnat saattavat myös karheuttaa hampaan pintaa, jolloin väriaineet tarttuvat siihen helposti uudestaan. Hankaavat ja valkaisevat hammastahnat eivät sovellu lasten hampaiden puhdistukseen.

Ominpäin ei kannata ryhtyä valkaisemaan hampaita tilaamalla internetin kautta valkaisuaineita, jotka voivat aiheuttaa hampaiden vihlontaa tai pahimmillaan vaurioittaa hampaita pysyvästi (resorptiot). Hampaiden valkaisu pitää jättää ammattilaisen tekemäksi, jolloin määritetään tarkkaan, kenelle valkaisu sopii ja mietitään oikeanlainen menetelmä.

Asiantuntijahoito

Jos itsehoidolla ei saavuteta tyydyttävää tulosta värjäytymien poistossa, voi suuhygienisti tai hammaslääkäri puhdistaa hampaat vastaanotollaan. Lisäksi siellä voidaan valkaista hampaita ulkoisesti tai antaa yksilölliset välineet kotivalkaisua varten (ks. «Esteettinen hammashoito»7). Hampaiden ja ikenien tulee olla terveet ennen valkaisua ja lisäksi hampaan kiilteen pitää olla riittävän vahvaa, jotta vältytään jälkioireilulta. Olennaista valkaisujen suhteen on selvittää hampaiden värjääntymisen syyt, jotta värjäymät voidaan ehkäistä jatkossa.

Jos värjäytymä on hampaan sisäistä esimerkiksi juurihoidon seurauksena, voidaan sitä yrittää korjata hampaan sisäisellä valkaisulla. Näitä toimenpiteitä tekevät yleensä juurihoidon erikoishammaslääkärit. Joskus värjäytymiä ei saada muuten piiloon kuin peittämällä hammas viereisten hampaiden värisellä paikka-aineella tai keraamisella kuorikolla (ks. «Esteettinen hammashoito»7).

Pink spotin eli resorption korjaus voi vaatia juurihoidon, ienleikkauksen tai jopa hampaan poiston ja sen hoito kuuluu alan erikoishammaslääkärin tehtäviin.