Varhaisaikuisuudessa ahdistus- ja masennusoireista kärsineet harrastavat muita vähemmän liikuntaa myöhemmin elämässään, tuore tutkimus osoittaa.
Tulokset julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä, ja niiden perusteella 23-vuotiaana esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireista kärsineet harrastivat säännöllistä ja runsasta liikuntaa myöhemmin elämässään selvästi epätodennäköisemmin kuin muut samanikäiset.
Oli myös epätodennäköisempää, että he olisivat lisänneet fyysistä aktiivisuutta myöhemmin elämässään riippumatta siitä, kuinka paljon he harrastivat liikuntaa parikymppisenä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kahden aikaisemman tutkimuksen aineistoja, jotka koostuivat yhteensä 16 000 aikuisen seurantatiedoista. Osallistujat arvioivat itse psyykkisiä oireitaan 23- tai 26-vuotiaina. Fyysisestä aktiivisuudesta ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksista kyseltiin 10 ja 20 ja osalta myös 30 vuotta myöhemmin.
Havainnot pitää varmistaa laadukkaissa lisätutkimuksissa, mutta aiempien selvitysten valossa liikunnan ja mielenterveyden yhteys todennäköisesti kulkee kumpaankin suuntaan. Mielenterveysongelmat voivat vähentää liikkumista ja liikunta saattaa ehkäistä ja vähentää oireilua.
Säännöllinen liikunta voi tutkimusten mukaan lievittää muun muassa masennusoireita, mutta mielenterveysongelmien kanssa kamppailevan voi olla vaikea löytää voimia liikuntaan. Tutkimusten mukaan kuitenkin jo hyvin vähäinenkin liikunta, kuten kevyet kävelyretket, voivat helpottaa oireita.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Epidemiology & Community Health 2025;DOI:10.1136/jech-2023-221677)
