Liikunnan monet terveyshyödyt saadakseen ei tarvitse reippailla joka päivä, vaan samat vaikutukset nähdään vain 1–2 päivänä viikossa liikkuvilla. Olennaista onkin liikunnan kokonaismäärä, tuore tutkimus osoittaa.
Brittiaineistoon perustuvassa tutkimuksessa 93 000 keskimäärin 62-vuotiaan miehen ja naisen liikkumista mitattiin aktiivisuusrannekkeilla viikon ajan.
Keskimäärin kahdeksanvuotisen seurannan aikana yhteensä 4 000 osallistujaa menehtyi lähinnä sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpään.
Riski menehtyä seurannan aikana oli selvästi pienempi osallistujilla, jotka harrastivat kohtalaisen raskasta liikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa, kun vertailukohtana olivat vain vähänlaisesti liikkuvat.
Suurin piirtein samanlaiset hyödyt nähtiin riippumatta siitä, kertyikö viikon liikuntamäärä 1–2 päivässä vai tasaisemmin viikon aikana. Kohtalaisen raskaana liikuntana pidettiin esimerkiksi juoksemista, reipasta kävelyä, pyöräilyä, tanssimista, mutta myös esimerkiksi puutarhanhoito ja muut fyysiset arkiaskareet huomioitiin.
Brittien tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan liikunnan kokonaismäärä ja aktiivinen elämäntapa ovat tärkeämpiä kuin se, millaisissa pätkissä liikunta kertyy.
Havainto tukee suomalaisia liikuntasuosituksia. Myös meillä reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Raskaampaa liikuntaa riittää noin 1 tunti 15 minuuttia. Liikunnan hyödyt saa, vaikka sitä harrastaisi vain muutaman minuutin pätkissä. Lisäksi lihaskuntoa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of the American Heart Association 2025;DOI:10.1161/JAHA.124.039225)
