Systeeminen lupus erythematosus eli SLE on pääasiassa naisilla esiintyvä autoimmuunitauti, jota sairastavat ovat muun muassa suurentuneessa vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan SLE-potilaiden sydänriskejä voidaan kuitenkin merkittävästi pienentää hoitamalla SLE:tä sekä sydänriskitekijöitä.
Arthritis & Rheumatology -lehden julkaisemassa tutkimuksessa SLE-potilaiden kaulavaltimoissa nähtiin eteneviä merkkejä ateroskleroosista yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin samanikäisillä verrokeilla. Tämä havaittiin kymmenvuotisen seurannan aikana tehdyissä tutkimuksissa. Myös sydäninfarktit ja muut sydän- ja verisuonitautioireet olivat heillä yleisempiä.
Kaulavaltimon ateroskleroottiset muutokset etenivät epätodennäköisemmin, jos SLE-potilaan sydänriskitekijöitä hoidettiin onnistuneesti. Esimerkiksi verenpaineen, kolesterolitasojen ja lihavuuden hoitaminen kaikki auttoivat.
Myös SLE:n hyvä hoito pienensi potilaiden sydänriskejä. Valtimomuutokset etenivät seurannan aikana 40 prosenttia epätodennäköisemmin potilailla, joiden SLE oli hyvässä hoitotasapainossa ja vähäoireinen, tulokset osoittivat.
Tutkimukseen osallistui 413 keskimäärin 43-vuotiasta SLE-potilasta ja 325 tervettä verrokkia. Potilaiden kaulavaltimot tutkittiin ultraäänellä neljästi kymmenvuotisen seurannan aikana.
Suomessa on arviolta vajaat 2 000 sairaalatutkimuksia ja -hoitoa vaativaa SLE-potilasta. Noin 90 prosenttia potilaista on naisia. Sen oireet ja oireiden vaikeus vaihtelevat paljon. Tyypillisiä ensioireita ovat nivelsäryt ja -turvotukset, lihassäryt, erilaiset ihottumat, pleuriitti, perikardiitti ja yleisoireet, kuten kuumeilu, väsymys ja laihtuminen.
Uutispalvelu Duodecim
(Arthritis & Rheumatology 2025;77:716–726)
