Eduskuntavaaleissa ääntään käyttävien riski menehtyä seuraavien vuosikymmenten aikana on selvästi pienempi kuin äänestämättä jättävien, suomalaistutkimus osoittaa.
Helsingin yliopiston tutkijoiden havainnot julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä, ja ne perustuvat lähes 3,2 miljoonan yli 30-vuotiaan suomalaisen rekisteritietoihin.
Tulosten perusteella vuoden 1999 eduskuntavaaleissa äänestämättä jättäneet menehtyivät seuraavien 22 vuoden aikana 60–70 prosenttia todennäköisemmin kuin ääntään käyttäneet. Erityisesti ulkoisista syistä kuten onnettomuuksista, väkivallasta tai päihteistä johtuvat kuolemat olivat yleisempiä, tulokset osoittivat. Seurannan aikana kaikkiaan noin kolmannes osallistujista menehtyi.
Yhteys oli voimakkain alle 50-vuotiailla miehillä, mutta näkyi myös iäkkäämmillä. Yli 75-vuotiaat äänestäjämiehet puolestaan menehtyivät epätodennäköisemmin kuin samanikäiset naiset, jotka eivät äänestäneet.
Tuloksista ei voi päätellä, mistä yhteys tarkalleen johtuu, mutta aiemmissa tutkimuksissa äänestäjät on todettu terveemmiksi kuin samanikäiset, jotka eivät äänestä. Äänestäminen oli tulosten perusteella voimakkaampi kuolleisuuden ennusmerkki kuin koulutustaso, jota pidetään yleisesti hyvin luotettavana terveyserojen mittarina.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Epidemiology & Community Health 2026;80:69–72)
