Ehkäisyneuvonta

Raskauden ehkäisyneuvonta tuli kuntien järjestettäväksi kansanterveyslain myötä 1972. Ehkäisyneuvonnan palvelukäynti on kansanterveyslain ja siihen liittyvän maksulain perusteella maksuton kaiken ikäisille. Kunnat tarjoavat tiettyjä ehkäisymenetelmiä aloitusvaiheessa ilmaiseksi, mutta tarjonnassa on eroja kuntien välillä. Jos kondomi sisällytetään maksuttomien ehkäisymenetelmien valikoimaan, tämä mahdollistaa myös seksitautien torjuntaa. Osa kunnista tarjoaa useita ehkäisymenetelmiä maksutta jopa 25 vuoden ikään asti, mutta kuntien välillä on runsaasti eroja sekä tarjottavien ehkäisymenetelmien että ikärajojen suhteen.

Julkisen terveydenhuollon piirissä raskaudenehkäisyneuvontaa tarjotaan pääsääntöisesti terveyskeskuksissa sekä koulu-, opiskelu- ja työterveyshuollossa. Terveyskeskuksessa palvelu on järjestetty yleensä erillisessä ehkäisyneuvolassa, yhdistetyssä äitiys- ja ehkäisyneuvolassa ja/tai lääkärinvastaanotolla. Myös yksityinen sektori tarjoaa ehkäisypalveluita.

Sopivan ehkäisymenetelmän valintaan voi liittyä keskustelu seksuaalikäyttäytymisestä ja elämäntilanteesta yleensä. Samalla on mahdollisuus käydä läpi seksitautien ehkäisyä, yleistä seksuaalineuvontaa ja esimerkiksi mahdollisia väkivaltakokemuksia.

Ehkäisymenetelmän valinta

Menetelmiä on niin monta, että lähes jokainen löytää itselleen ja kumppanilleen sopivan menetelmän kulloisessakin elämäntilanteessa. Ehkäisyn valintaan vaikuttavat mm: ikä, paino, tupakointi, yleinen terveydentila, käytössä oleva säännöllinen lääkehoito sekä henkilökohtaiset arvot. Myös kuukautisvuotojen kesto ja määrä sekä kivut ohjaavat menetelmän valintaa. Merkitystä on sillä, miten pitkäksi aikaa ehkäisyä tarvitaan ja mahdolliset toiveet tulevista raskauksista. Jos raskaus on vakava riski naisen terveydelle, hänen ei tule käyttää epävarmoja menetelmiä.

Ehkäisymenetelmä on hyvä valita yhdessä kumppanin kanssa, ja etukäteen. Jos ehkäisy on unohtunut, voi vielä hankkia ns. jälkiehkäisyn.

Katso myös Käypä hoito -suosituksen esittelyvideo eri ehkäisymenetelmistä.

Luonnonmenetelmä ja estemenetelmät

Niin sanotun luonnonmenetelmän käyttö perustuu siihen, että nainen tunnistaa ovulaation ajankohdan. Tämä edellyttää säännöllistä kuukautiskiertoa, ovulaation merkkien tunnistamista ja sitten yhdynnästä pidättäytymistä hedelmällisenä ajanjaksona. Tämän hedelmällisen ajanjakson pituus on keskimäärin 10 vuorokautta. Peruslämpömenetelmässä arvioidaan munasolun irtoamista mittaamalla lämpö; mittaus pitää tehdä aamulla ennen ylösnousua. Peruslämpö nousee 0,3–0,5 astetta, kun munasolu on irronnut. Kierron hedelmällisin ajankohta on kuitenkin tässä vaiheessa ohitettu. Menetelmää ei siis voida käyttää kierron hedelmällisen ajankohdan ennustamiseen. Peruslämmön lisäksi voidaan seurata kohdunkaulan liman erittymistä ja laatua. Nykyään on saatavissa älypuhelimiin sovelluksia, jotka on tarkoitettu hedelmällisten päivien tunnistamiseen. Nämä hyödyntävät naisen kirjaamaa kuukautiskierron pituutta ja peruslämmön mittausta, sekä virtsan LH-mittauksia. Sovellukset voivat ilmoittaa jopa puolet kierron päivistä hedelmällisiksi niillä naisilla, joilla on säännöllinen kuukautiskierto. Tällöin pitäisi käyttää luotettavia estemenetelmiä tai pidättäytyä yhdynnästä .Hedelmällisten päivien tunnistamiseen tähtäävien menetelmien teho riippuu käyttäjän huolellisuudesta. Luonnolliset ehkäisymenetelmät ovat varsin epäluotettavia. Menetelmiä voikin suositella lähinnä naisille, joille raskaaksi tuleminen olisi hyväksyttävä vaihtoehto.

Estemenetelmiin luetaan mekaaniset keinot, kuten kondomi, pessaari ja spermisidit. Miesten kondomeja on saatavissa yleisesti ja monentyyppisiä. Lateksikondomi rikkoontuu tai liukuu pois harvoin ja tarjoaa huolellisesti käytettäessä hyvän ehkäisytehon. Myös lateksittomia kondomeja on markkinoilla. Huolella käytettynä kondomi on hyvä menetelmä, mutta huolellisestikin käytettäessä jopa kaksi naista sadasta tulee vuodessa raskaaksi. Lisäksi se ehkäisee sukupuoliteitse tarttuvia tulehduksia. On hyvä tietää, että öljypohjaiset liukasteet tai emättimeen käytettävät lääkkeet saattavat vaurioittaa kondomia. Vaikka suuseksissä ei voikaan tulla raskaaksi, lähes kaikki seksitaudit voivat tarttua myös suuseksissä. Kondomi toimii suuseksisuojana. Naisten kondomit on valmistettu polyuretaanista, ja tästä kalliimmasta materiaalista johtuva hinta on rajoittanut käytön laajenemista. Naisten kondomeja on saatavilla verkkokaupoista.

Pessaari on ohut lateksista tehty kohdunsuuta vasten asetettava kuppi. Pessaari toimii mekaanisena esteenä siittiöiden pääsylle kohtuun, mutta ei kiinnity kohdunkaulaan tiiviisti. Apteekista on nyt saatavissa kaiken kokoisille naisille tarkoitettu silikonista valmistettu pessaari, jota käytetään yhdessä spermisidigeelin kanssa. Teho on vastaava kuin aiemmin käytetyn yksilöllisesti sovitettavan pessaarin ehkäisyteho. Pessaarin käyttö ei ole ongelmatonta, ja sen oikea ja luotettava käyttö edellyttäisi käyttöopastusta tai ainakin huolellista käyttöohjeiden lukemista sekä harjoittelua.. Pessaari tulee asettaa paikoilleen kaksi tuntia ennen yhdyntää ja pitää paikoillaan ainakin kuusi tuntia yhdynnän jälkeen. Käyttö vaatii siis huomattavaa suunnitelmallisuutta. Pessaarin ehkäisyteho riippuu siitä, kuinka hyvin se pysyy paikoillaan ja kuinka tunnollisesti sitä käytetään.

Spermisidejä oli ennen useita markkinoilla, viimeisimmäksi nonoksynoli-9:ää sisältävä puikko, Patentex® oval. Spermisidit yksin käytettyinä ovat varsin tehottomia, ja ne voivat vahingoittaa emättimen normaalia bakteerikantaa ja aiheuttaa limakalvojen ärsytystä.

Hormonaalinen ehkäisy

Hormoniehkäisyllä pyritään estämään munasolun kehittyminen tai hedelmöityminen. Yhdistelmäehkäisypillerit (ks. Ehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy)) sisältävät naishormonia (estradiolia) ja keltarauhashormonia (progestiini). Ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari kuuluvat samaan ryhmään. Minipillerit sisältävät pelkkää keltarauhashormonia. Myös ns. ehkäisykapselit (implantaatit) ja ehkäisyruiskeet (injektiot) sisältävät pelkkää keltarauhashormonia. Implantaattien käyttö on jonkin verran lisääntymässä, mutta ruiskeiden suosio Suomessa on pieni.

Kierukkaehkäisy

Pitkäaikaista ehkäisyä toivovien naisten menetelmäksi sopii usein kierukka. Valittavana on kuparikierukka, jossa kierukan muovirunkoon on kiinnitetty kuparilanka, tai hormonikierukka, jossa muovisen kierukan varren ympärillä on keltarauhashormonia paikallisesti erittävä säiliö.

Sterilisaatio

Kun halutaan pysyvää ja lopullista ehkäisymenetelmää, voi naisen tai miehen sterilisaatio olla yksi vaihtoehto. Sterilisaatiota harkittaessa on tärkeää muistaa menetelmän lopullisuus.

Kirjallisuutta

  1. Käypä hoito -suositus Raskauden ehkäisy (päivitetty 5.11.2020). Potilasversio: Raskauden ehkäisy
  2. Gyllenberg F, Heikinheimo O. Maksuton raskauden ehkäisy - kenelle tarjoamme? [Pääkirjoitus] Duodecim 2019;135(15):1325-6.
  3. Halttunen-Nieminen M, Piltonen T. Raskauden ehkäisy ja sterilisaatio. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 120-135154–168.
  4. Saloranta T, Heikinheimo O. Hormonittomat ehkäisymenetelmät - ratkaisu ehkäisyongelmiin? Duodecim 2019;135(1):45-52.