Elämäntilanteisiin liittyvillä reaktiivisilla häiriöillä tai sopeutumishäiriöillä (ICD-10-diagnoosikoodi F43.2) tarkoitetaan psyykkisiä tiloja, joissa ajankohtaisten elämäntapahtumien katsotaan olevan keskeinen syy oireiden syntyyn. Oireet eivät kuitenkaan ole luonteeltaan vakava-asteisia, mutta saattavat rasittavan elämäntilanteen jatkuessa olla pitkäaikaisia. Oireet lievittyvät yleensä suhteellisen nopeasti ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun psyykkisesti rasittava elämäntilanne on korjaantunut.

Elämäntilanteeseen liittyvät reaktiiviset tilat ovat oireiltaan hyvin monimuotoisia. Joskus oirekuvaa hallitsee masentuneisuus, joskus ahdistuneisuus, joskus erilaiset tunnereaktiot, joskus erilaiset käytösongelmat tai impulsiivisuus.

Psyykkistä oireilua aiheuttavat rasittavat elämäntilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Läheisen kuolema, hylätyksi tuleminen rakkaussuhteessa, puolison uskottomuus, taloudelliset vaikeudet, muutto, onnettomuudet, sairastuminen, eläköityminen ja työttömyys ovat esimerkkejä tällaisista psyykkisesti kuluttavista tai traumaattisista tapahtumista.

Viime vuosina hyvin yleisesti käytetty käsite työuupumus on luonteeltaan ajankohtaiseen työtilanteeseen liittyvä reaktiivinen häiriö, jos oireet liittyvät työelämän erilaisiin vaikeuksiin.

Erilaiset elämäntilanteeseen liittyvät reaktiiviset tilat ovat hyvin yleisiä: jopa viidenneksellä kaikista psykiatrista hoitoa tarvitsevista potilaiden ongelmana on elämäntilanteeseen liittyvä erilainen oireilu.

Usein erilaiset elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat ovat keskeisessä asemassa myös masennustiloissa, erilaisissa ahdistuneisuushäiriöissä ja muissa psykiatrisissa sairaustiloissa. Tällöin oirekuva on kuitenkin joko vakava-asteisempaa tai oireet eivät häviä, vaikka elämäntilanne korjaantuisikin. Jos vaikeisiin työolosuhteisiin tai hankalaan avioliittoon liittyvät masennusoireet ovat riittävän voimakkaita ja jatkuvia, kyse on diagnostisesti masennustilasta eikä pelkästään elämäntilanteeseen liittyvästä reaktiivisesta tilasta. Esimerkiksi huomattava osa työuupumustiloista onkin luonteeltaan eriasteisia masennustiloja, joka seikka on tärkeää huomioida arvioitaessa sairasloman tarvetta tai tilan hoitoa.

Itsehoito

Elämäntilanteisiin liittyvien reaktiivisten tilojen hoidossa on tärkeintä pyrkiä korjaamaan oireita aiheuttava elämäntilanne. Toinen tapa on yrittää sopeutua tilanteeseen muuttamalla suhdettaan siihen tai opettelemalla uusi tapa viestiä toiveitaan ja tunteitaan joko puolisolleen, esimiehelleen tai työtovereilleen. Jos oireet liittyvät läheisen kuolemaan tai menetykseen, aika ja keskustelut ymmärtävien läheisten kanssa lievittävät oireita. Riittävä uni, lepo, riittävä liikunta, erilaiset rentoutumiskeinot ja harrastusten ylläpitäminen ovat tärkeitä itsehoitokeinoja. Alkoholin käyttö oireita lievittävänä aineena on usein omiaan vain pahentamaan vointia ja saattaa käynnistää alkoholin ongelmakäytön riippuvuuksineen.

Milloin hoitoon

Jos elämäntilanne on hankalasti muutettavissa, oireet usein pitkittyvät tai muuttuvat masennustilaksi, jatkuvaksi ahdistuneisuudeksi tai unettomuudeksi. Tällöin oireista kärsivä henkilö voi hyötyä kääntymällä lähiviikkojen aikana lääkärin, psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen. Hakeutuminen sopivaan psykoterapiaan on erityisen hyödyllistä, jos henkilöllä on alttius reagoida toistuvasti psyykkisin oirein erilaisiin elämäntilanteisiin. Elämäntilanteisiin liittyvä toistuva ja pitkittyvä oireilu edeltää monasti myöhemmin ilmeneviä vakavampia masennustiloja.

Lisää tietoa aiheesta

Suomen Mielenterveysseura

Mielenterveystalo

Kirjallisuutta

  1. Henriksson M, Lönnqvist J. Psyykkiset kriisit, sopeutumishäiriöt ja stressireaktiot. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 12. painos. Kustannus Oy Duodecim 2017; s. 357-384.
  2. Huttunen MO, Kalska H (toim.). Psykoterapiat. 3. painos. Kustannus Oy Duodecim, 2015.
  3. Pietikäinen A. Joustava mieli – vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Kustannus Oy Duodecim, 2012.