Kroonista käsi-ihottumaa on noin 10 %:lla naisista ja vajaalla 5 %:lla miehistä. Siihen luokitellaan käsiekseemat, jotka ovat kestäneet yli kolme kuukautta tai toistuneet vähintään kaksi kertaa edeltävän vuoden aikana.

Käsiekseemat voidaan luokitella ulkonäkönsä mukaan seuraavasti:

  • Krooninen, halkeileva käsiekseema, jolle on tyypillistä ihon paksuuntuminen ja hilseily, kutina ja kipeät pykimät (haavat; kuva ).
  • Toistuva, vesikuloiva käsiekseema, jolle ovat tyypillisiä ihoon puuskittaisesti ilmaantuvat, voimakkaasti kutiavat, kirkkaat, 0.5–2 mm:n kokoiset nesterakkulat. Oiretta nähdään infektioekseemassa ja pompholyxissä.
  • Hyperkeratoottinen käsiekseema, jolle ovat tyypillisiä tarkkarajaiset, paksuuntuneet, kuivat, halkeilevat ja hilsehtivät läiskät kämmenissä. Kutina on lievää. Pieniä rakkuloita ei ole.
  • Sormenpääihottuma, jolle on tyypillistä yhden tai useamman sormen kärkijäsenen kuiva hilseily ja kipeät halkeamat (kuva ). Kutinaa ei ole. Sormenpääihottumaa pidetään yhtenä infektioekseeman muotona. Leikki-ikäisillä lapsilla sormenpääihottuma yksin tai yhdessä kämmenien ihottuman kanssa on usein atooppisen ekseeman merkki.
  • Läiskäihottuma, jolle ovat tyypillisiä käsien ja sormien selkäpuolella olevat punoittavat, visvovat ja rupeutuvat ekseemaläiskät.
  • Sormenväli-ihottuma, jolle on tyypillistä sormenhankoihin ja sormenväleihin ilmaantuva punoitus, hilseily ja kutina. Se on tavallisimmin ärsytysihottuman merkki.
Kuva

Krooninen ekseema käsissä. Eczema chronicum (kädet)

Kuva

Finger tip dermatitis. ”Finger tip dermatitis” – kivulias, yleensä ärsytysmekanismilla ja useimmin naisille syntynyt ihottuma. Potilaat ovat usein atoopikkoja. Ekseemaihon haavaumat eivät ole este kortikoidihoidolle, vaan hoitoperuste. Oireenmukaisen hoidon lisäksi ihon ärsykkeitä on saneerattava.

Käsi-ihottumat voidaan luokitella aiheuttajan mukaan seuraavasti:

  • Ärsytysihottuma eli ärsytysekseema on yleisin käsi-ihottuma (ks. kuva ). Se on tavallisimmin käden selässä peukalon puolella, josta se voi levitä kaikkialle kädenselkään, sormien selkäpuolille ja sormiväleihin. Se parantuu muutamassa viikossa loman aikana ja kortisonivoidehoidolla.
  • Atooppinen käsi-ihottuma oireilee leikki-iässä tavallisimmin kädenselissä, sormissa ja sormenpäissä sekä ranteiden sisäsivuilla. Lapsuuden atooppinen käsi-ihottuma lisää aikuisiällä ärsytysihottuman ja infektioekseeman vaaraa.
  • Allerginen kosketusihottuma on käsissä yleisempi kuin muualla kehossa. Hygieniatuotteiden ja siivouskemikaalien säilytteet, hiusten kestovärinä käytettävä parafenyleenidiamiini ja hajusteet ovat tavallisimpia allergeeneja.
  • Infektioekseema oireilee kämmenessä tai sormien kämmenpuolilla tai kummassakin paikassa. Sille ovat tyypillisiä puuskittain ilmaantuvat pienet rakkulat, kutina, kirvely, punoitus ja hilseily. Se tunnetaan myös nimellä krooninen käsi-ihottuma. Se reagoi hoitoihin huonosti ja kestää tavallisesti vuosia tai kymmeniä vuosia.
  • Pompholyx on infektioekseeman kaltainen tauti, jossa kämmeniin ja joskus sormiinkin tulee toistuvasti pieniä rakkuloita ilman muita oireita.
  • Toistuva kämmenhilseily on etenkin nuorten aikuisten tauti, jonka syytä ei tunneta. Se kestää yleensä joitakin vuosia ja vaivaa etenkin kesällä.
Kuva

Käsien ärsytysihottuma. Käsien ärsytysihottuman taustalla on usein atooppinen taipumus. Usein onkin makuasia, sanooko käsien dorsaalipuolen ihottumaa atooppiseksi vai ärsytyksen aiheuttamaksi. Mahdollisten kosketusallergioiden osuus selviää tarvittaessa ihotestein.

Käsi- ja jalkaekseemat kulkevat usein yhdessä. Käsiekseeman selvittäminen vaatii aina myös jalkojen tarkastuksen.

Muita käsissä esiintyviä melko yleisiä ihotauteja ovat psoriaasi, palmoplantaarinen pustuloosi ja punajäkälä. Käsisilsa eli sienitulehdus on melko harvinainen. Sellaista voi epäillä, jos ihottuma on pelkästään toisessa kädessä. Jalkojen sieni-infektio voi aiheuttaa kämmeniin id-reaktion, joka voi muistuttaa vesikuloivaa käsiekseemaa.

Myös keratodermiaa, paksua ihoa kämmenissä, voidaan pitää käsi-ihottumana, ja joskus sitä on vaikea erottaa kämmenpsoriaasista. Kynsivallitulehdus liittyy yleensä käsi-ihottumiin. Se voi esiintyä myös ilman muuta käsi-ihottumaa. Kynsivallitulehdus on melkein aina krooninen tai toistuva. Syyhyn merkkinä löytyy sormenväleistä, kämmenistä ja ranteiden sisäsivuilta hilseilyä ja pieniä yksittäisiä rakkuloita, tarkkasilmäinen voi erottaa syyhypunkin käytäviäkin (kuva ). Syyhyn pääoire on kuitenkin voimakas ja laaja-alainen kutina.

Kuva

Käden scabies. Ekseeman, kutinan aiheuttamien raapimisjälkien ja sekundaarisen bakteeri-infektion taustasyynä on tässä syyhypunkkitauti, scabies. Jos tällainen oireisto syntyy aiemmin iholtaan terveelle, kannattaa tutkia ihoa laajemmalti, etenkin jalkaterät ja miehen genitaalit.