Yleistä

Rannekanavaoireyhtymän aiheuttava hermopinne voi kehittyä työn tai harrastuksen aiheuttaman ranteeseen kohdistuvan rasituksen seurauksena. Liikkeiden suuri toistuvuus ja suuren voiman käyttö, tärinä ja ranteen keskiasennosta poikkeava työasento voivat altistaa oireyhtymän kehittymiselle. Myös erityisesti leikkauksella hoidetun värttinäluumurtuman jälkeen voi kehittyä rannekanavaoireyhtymä. Oireisto voi esiintyä myös ilman muuta syytä raskauden loppuvaiheessa johtuen paikallisesta turvotuksesta. Tutkimusten perusteella on kiistanalaista, aiheuttaako näppäimistön tai hiiren käyttö tietokonetyössä rannekanavaoireyhtymää, mutta näillä voi olla merkitystä oireiden synnyttyä. Työasennoilla ja työvälineillä on vaikutusta oireiden kehittymiseen ja niistä toipumiseen.

Rannekanavaoireita esiintyy naisilla noin viidellä sadasta ja miehillä noin kahdella sadasta. Eniten niitä esiintyy keski-ikäisillä naisilla.

Perintötekijöillä näyttää olevan vahva osuus oireyhtymän kehittymiseen. Myös ylipaino, tupakointi, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, nivelreuma, nivelrikko ja aikaisempi ranteen vamma ovat riskitekijöitä.

Rannekanavaoireyhtymän oireet

Keskihermon puristuksen oireisiin kuuluu puutuminen ensisijaisesti peukalon sekä etusormen, keskisormen ja nimettömän alueella (kuvat ja ). Tyypillistä on, että oireet ilmenevät öisin ja käsien pudistelu lievittää niitä. Tilan pahentuessa ilmenee ongelmia peukalon puristusotteessa, ja tämän seurauksena tavaroita voi pudota kädestä. Samoin sormien hienomotoriikka voi olla häiriytynyttä ja vaikeuttaa esimerkiksi paidan napitusta. Joskus koko käsi voi tuntua turvonneelta tai kylmältä.

Pitkään jatkunut oireisto voi johtaa kämmenen peukalonpuoleisten lihasten surkastumiseen.

Rannekanavaoireyhtymän itsehoito

Raskauden aikana tai tilapäisen rasituksen seurauksena kehittyvä rannekanavaoire paranee itsestään sitä aiheuttavan tilan mentyä ohi. Ranteen lastoittaminen yöksi tai joissakin tapauksissa ympäri vuorokauden saattaa myös vähentää puutumisoireita. Lastoitusta tulee jatkaa ainakin 3–4 viikon ajan. Kuntoutusharjoitukset ovat tärkeä osa omahoitoa. Liikunnasta ja terveistä elämäntavoista on hyötyä oireiden vähentämisessä.

Tietokonetyössä saattaa olla hyötyä erityisesti muotoillusta näppäimistöstä.

Milloin hoitoon?

Jos itsehoito ei tehoa tai oireet toimenpiteistä huolimatta pahenevat, on syytä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioon. Diagnoosin tekee yleislääkäri tai tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin erikoistunut lääkäri ilman kuvantamistutkimuksia. Fysioterapeutti tai toimintaterapeutti voi auttaa kuntoutusharjoitteiden kanssa sekä yölastojen käytön suunnittelussa.

Rannekanavaoireyhtymälle altistava perussairaus (diabetes, nivelreuma, hypotyreoosi) tulee kontrolloida ja hoitaa asianmukaisesti.

Työhön liittyvässä oireilussa selvitetään työn kuormitustekijät työterveyshuollossa ja pyritään vähentämään kuormitusta teknisillä ratkaisuilla ja työn uudelleenjärjestelyillä.

Diagnoosin varmentamiseksi, erityisesti hankalammissa tilanteissa, tarvitaan joskus hermoratatutkimus. Pitkittyviä ja omahoitoon reagoimattomia oireita voidaan hoitaa kortikosteroidiruiskeella, jonka voi antaa tekniikan hyvin hallitseva ammattilainen. Hankalissa kiputiloissa potilas lähetetään käsikirurgin arvioon ja toisinaan hermopinne joudutaan vapauttamaan leikkauksella.