Tarpeellisen lääkehoidon on jatkuttava myös raskauden ja imetyksen aikana. Suomessa lähes puolet raskaana olevista naisista käyttää ainakin yhtä reseptilääkettä raskauden aikana, ja jopa 75 % äideistä käyttää jotakin lääkettä raskauden aikana. Lääkitykseen liittyvät riskit pitää aina arvioida tapauskohtaisesti.

Esimerkkejä sairauksista ja tilanteista, joita yleensä pitää hoitaa raskauden aikana lääkehoidolla:

  • diabetes
  • epilepsia
  • verenpainetauti
  • vaikea masennus ja psykoosit
  • astma
  • kilpirauhasen toimintahäiriöt
  • laskimotukokset
  • antibioottihoitoa vaativat tulehdussairaudet
  • migreeni.

Näidenkin sairauksien hoidossa tarvittava lääkehoito voi poiketa raskauden aikana siitä, mitä on käytetty ennen raskautta. Esimerkiksi kohonneen verenpaineen lääkehoito on joissakin tapauksissa tarpeen vasta loppuraskaudessa, ja migreeni voi raskauden aikana olla oireeton. Hoidon hyvä periaate on pyrkiä valitsemaan lääke, jonka raskaudenaikaisesta käytöstä on jo kertynyt kokemusta.

Lääkeannoksen tulisi olla pienin annos, joka on odottajan oireiden hoidon kannalta riittävä. Sikiön elimistö kypsyy ja kehittyy läpi koko raskauden, ja keskushermosto on altis haitallisille vaikutuksille koko raskauden ajan, mutta epämuodostumien kehittymisen kannalta tärkein ajanjakso on alkuraskaus. Vain harva lääke suurentaa selvästi epämuodostumariskiä. Tällainen lääke on kuitenkin esimerkiksi aknelääkkeenä käytettävä isotretinoiini.

Rokotteita voi ottaa raskauden aikana silloin, kun sairauden riski on suuri ja kyseisen infektion saaminen olisi haitallista odottajalle tai sikiölle, eikä rokotteesta tiedetä olevan haittaa. Raskauden aikana sopivia ovat inaktivoidut rokotteet, jotka eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Sen sijaan eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita tulee välttää raskauden aikana ja jo raskautta yrittäessä. Imetyksen aikana rokotteita voi ottaa pääsääntöisesti normaalisti. Poikkeuksena ovat kuitenkin keltakuume- ja denguerokotteet, joiden ottamiselle imetyksen aikana täytyy olla erityinen syy.

Lääkärillä on käytettävissä sähköisiä tietokantoja, jotka sisältävät tiedon lääkkeiden, vitamiinien sekä tavallisten nautintoaineiden turvallisuudesta raskauden ja imetyksen aikana.

Lääkehoitoa voidaan tarvita myös imetyksen aikana. Imeväisen lääkealtistus rintamaidon kautta jää yleensä vähäiseksi. Lääkkeen käyttö on harvoin este imetykselle. Joskus pitkäaikaiseen tai säännölliseen lääkehoitoon liittyy riski, että lääke vaikuttaa myös vastasyntyneeseen. Erityisessä vaarassa ovat ennenaikaisesti syntyneet.

Lääkeaineiden haittoja raskauden aikana

Suurin osa tutkituista lääkeaineista kulkeutuu melko helposti istukan läpi. Istukka ei siis suojaa sikiötä lääkkeiden vaikutuksilta. Lääke voi suurentaa esimerkiksi sikiön epämuodostumien, kuoleman tai kasvun hidastumisen sekä ennenaikaisen syntymän tai keskenmenon riskiä. Jotkin lääkeaineet voivat aiheuttaa myöhemmin ilmeneviä toiminnallisia häiriöitä tai kasvun ja kehityksen viivästymiä.

Kaikista merkittävistä epämuodostumista lääkeaineiden aiheuttamia arvioidaan olevan alle 5 % (kaikista elävänä syntyneistä lapsista noin 3,5%:lla todetaan epämuodostuma). Loppuraskauden aikana käytetyt lääkkeet voivat aiheuttaa myös lääkeoireita vastasyntyneelle. Esimerkiksi uuden polven masennuslääkkeiden (serotoniinijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet) käyttö loppuraskaudessa voi aiheuttaa lääkevaikutuksen kautta vastasyntyneelle hengitysvaikeuksia ja ohimeneviä neurologisia oireita.

Esimerkkejä haitallisista lääkkeistä raskauden aikana:

A-vitamiinijohdokset isotretinoiini ja asitretiini (akne- ja psoriaasilääkkeitä) voivat aiheuttaa vaikeita monielinepämuodostumia. Näillä lääkkeillä on pitkä vaikutusaika, joten niiden käyttö on lopetettava useita kuukausia ennen raskauden alkua. Kielto koskee kaikkia synteettisiä A-vitamiinijohdoksia, ja niiden varoajat vaihtelevat lääkkeittäin. Esimerkiksi psoriaasin hoidossa käytetyn asitretiinin kohdalla varoaika on 3 vuotta. Myös paikallisessa käytössä olevien retinoidien käyttö on kielletty raskauden aikana. Paikallisesti käytettäviä nenätippoja saa kuitenkin käyttää.

ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat (verenpainelääkkeitä) voivat aiheuttaa sikiölle epämuodostumia. Nämä suositellaan vaihdettavaksi toiseen lääkeryhmään kuuluviin lääkkeisiin ennen raskautta tai viimeistään raskauden toteamisen jälkeen.

Androgeenit (mieshormonit) aiheuttavat tyttösikiön maskulinisaatiota (miesmäistymistä).

Epilepsialääkkeet valproaatti, karbamatsepiini ja fenytoiini aiheuttavat keskushermoston sulkeutumishäiriötä, kehitysviivettä, kita-suulakihalkiota ja monielinepämuodostumia. Epilepsian hoitamatta jättäminen on kuitenkin suurempi riski sikiölle kuin lääkitys. Epilepsian lääkehoidosta tulee keskustella hoitavan lääkärin kanssa jo raskautta suunniteltaessa. Hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä pienentää foolihapon käyttö (1 mg päivässä) jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Raskausviikosta 12 eteenpäin riittää 0,4 mg:n vuorokausiannos.

Litium (kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito) saattaa hieman suurentaa sydämen kehityshäiriön riskiä. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hyvä hoito raskauden aikana on tärkeää. Hoitamaton sairaus on isompi riski äidin ja sikiön kannalta kuin litiumlääkitykseen liittyvä riski. Alkuraskaudessa litiumia käyttäneille odottajille suositellaan lääkärin tekemää sikiön sydämen ultraäänitutkimusta noin 20. raskausviikolla. Raskaudenaikainen litiumin käyttö vaatii lääkepitoisuuden säännöllistä seurantaa. Litium-altistus voi aiheuttaa vastasyntyneelle lääkeoireita.

Masennuslääkkeistä niin kutsutut serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet) voivat aiheuttaa vastasyntyneelle vaikeitakin lääkeoireita. Tästä syystä lääkeannoksen tarkistus loppuraskaudessa on paikallaan. Jos lääke on käytössä loppuraskaudessa, siitä pitää kertoa lastenlääkärille synnytyssairaalassa. SSRI-lääkkeillä ei ole vaikutusta epämuodostumien kokonaisesiintyvyyteen, mutta sydämen epämuodostumat saattavat fluoksetiinin ja paroksetiniin käyttäjien vastasyntyneillä olla jonkin verran yleisempiä.

Misoprostoli (mahahaavalääke) aiheuttaa keskenmenoja ja voi suurentaa epämuodostumariskiä, esimerkiksi raajojen kehityshäiriöitä.

Solunsalpaajat (syöpälääkkeet) aiheuttavat hedelmättömyyttä, keskenmenovaaran lisääntymistä ja monielinepämuodostumia. Vaikutus riippuu lääkkeen tyypistä ja annoksesta.

Talidomidi aiheuttaa erityyppisiä epämuodostumia, kuten raajojen osittaista tai täydellistä puutosta. Lääkettä käytetään nykyään vain multippelin myelooman hoitoon.

Tetrasykliinit (antibioottiryhmä) aiheuttavat hampaiden värjäytymistä ja kiilteen kehityshäiriöitä. Vaikutus aiheutuu lääkkeen käytöstä 15. raskausviikon jälkeen.

Tulehduskipulääkkeet ovat haitallisia hedelmällisyyden kannalta ja mahdollisesti suurentavat keskenmenon vaaraa. Viimeisen raskauskolmanneksen aikana ne voivat vaikuttaa sikiön verenkiertoelimiin (sikiön sydämen oikovirtauskanavan ennenaikainen sulkeutuminen). Mikäli raskaana oleva on käyttänyt tulehduskipulääkkeitä toistuvasti raskausviikon 20 jälkeen, suositellaan ottamaan yhteyttä Teratologiseen tietopalveluun sen arvioimiseksi, tuleeko raskautta seurata tarkemmin. Tulehduskipulääkkeitä sisältäviä kipugeelejä voidaan käyttää harkiten, mutta käyttö tulee rajata vain hoidettavalle alueelle ja hoitoajan tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Ensisijainen kipu- ja kuumelääke raskauden aikana on parasetamoli.

Varfariini ("verenohennuslääke") aiheuttaa luun ja ruston epämuodostumia ja sikiön verenvuotoja. Raskauden aikana käytetään ihon alle pistettäviä niin kutsuttuja minihepariinivalmisteita, jos tarvitaan tukoksen ehkäisyhoitoa. Varfariini pyritään vaihtamaan hepariiniin viimeistään ennen 6. raskausviikon alkua. Joissain harvoissa tapauksissa varfariinin käyttö voi kuitenkin olla välttämätöntä raskauden toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana.

Imetyksen aikana haitalliset lääkkeet

Rintamaito on ihanteellista ravintoa vastasyntyneelle. Rintamaito sisältää D-vitamiinia lukuun ottamatta kaikki ravintoaineet, joita lapsi tarvitsee kasvuun ja kehitykseen ensimmäisten elinkuukausien aikana. Tietoa yksittäisten lääkkeiden erittymisestä maitoon on vain vähän. Tieto perustuu lähinnä tapausselostuksiin. Vauvan saaman lääkkeen määrää voi vähentää ajoittamalla lääkkeen ottamisen heti imetyksen jälkeen, sillä lääkepitoisuuden määrä maidossa vastaa lääkepitoisuuden määrää imettäjän verenkierrossa. Äidin lääkkeen käyttö on vain harvoin syy imetyksen lopettamiseen.

Imetyksen aikana kiellettyjen lääkeaineiden luettelo ei ole pitkä, mutta imetysajan kestosta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Niin sanotut dopamiiniagonistit aiheuttavat maidontulon loppumisen. Näitä lääkkeitä käytetään prolaktiinin liikaerityksen hoitoon.

Kiellettyjä lääkkeitä ovat isotretinoiini (akne- ja psoriaasilääke), amiodaroni (sydänlääke), doksepiini (psyykenlääke), ergotamiini (migreenilääke), syproteroniasetaatti (ehkäisyvalmiste), kodeiinipitoiset kipulääkkeet, radioaktiiviset lääkkeet ja solunsalpaajat.

Ei-suositeltavia lääkkeitä ovat litium (masennuslääke), kultavalmisteet (reumalääke), pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit ja barbituraatit (rauhoittava lääke), morfiini ja muut opioidiryhmän kipulääkkeet sekä statiinit (kolesterolilääke).

Ohjeita imetysajalle

Kuten raskauden aikana, käytetään imetyksenkin aikana mieluummin vanhaa tunnettua lääkettä ja pienintä vaikuttavaa lääkeannosta. Kerran vuorokaudessa otettavan lääkkeen kohdalla imetys kannattaa ajoittaa siten, että lääke otetaan heti imetyksen jälkeen.

Säännöllistä lääkehoitoa käyttävän äidin ja hänen lapsensa seuranta neuvolassa (painon nousu, normaali kehitys) riittää. Joissakin tilanteissa voi olla paikallaan tarkistaa lääkkeen pitoisuus lapsen elimistössä. Imetyksen aikaisen lääkehoidon aiheuttamat vakavat haitat ovat erittäin harvinaisia, mutta lääkealtistusten pitkäaikaisvaikutuksia tunnetaan vielä huonosti. Erityisesti keskushermostoon ja immuunivasteeseen vaikuttavien lääkkeiden vaikutukset voivat tulla esiin vasta lapsen kehittyessä.

Lisätietoa teratologisesta tietopalvelusta

Teratologinen tietopalvelu antaa tietoa hedelmällisyyteen, raskauteen ja sikiön kehitykseen haitallisesti vaikuttavista lääkkeistä sekä neuvoo imetyksen aikaista lääkitystä koskevissa kysymyksissä. Teratologiseen tietopalveluun voivat ottaa yhteyttä sekä raskautta suunnittelevat tai jo lasta odottavat vanhemmat että terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Valtakunnallinen palvelu: puh. 09 4717 6500 (normaalihintainen puhelu), avoinna arkisin klo 9–13.

Kirjallisuutta

  1. Sormunen-Harju H, Vääräsmäki M. Krooniset sairaudet ja raskaus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty1.6.2026
  2. Malm H, Ellfolk M. Mitä lääkkeitä voi käyttää raskauden aikana? Duodecim 2016;132(19):1781–9.
  3. Malm H. Lääkkeet ja imetys. Duodecim 2008;124(6):632–9.
  4. Malm H, Vähäkangas K, Enkovaara A-L, Pelkonen O. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana. Lääkelaitos 2008.