Yleistä
Raskaus ei ole sairaus, vaikka siihen usein liittyy sekä fyysistä että henkistä väsymystä. Jos odottaja on terve, eikä raskauden aikana ole tullut esille erityisiä syitä, ei työnteolle yleensä olekaan estettä. Jos raskauden aikana todetaan sellainen sairaus tai raskaushäiriö, jonka hoito vaatii lepoa tai estää työnteon, odottaja voi saada sairauslomaa. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi verenpaineen nousu, uhkaava ennenaikainen synnytys ja selkäkivut. Sairausloman tarpeen arvioi neuvolalääkäri, äitiyspoliklinikan lääkäri tai työterveyslääkäri. Sairausloman ajalta maksetaan palkkaa tai sairauspäivärahaa sairasvakuutuslain tai työehtosopimuksen mukaan äitiysloman alkuun asti.
Vanhempainpäiväraha- ja vanhempainvapaajärjestelmää muutettiin aiempaa tasa-arvoisemmaksi ja joustavammaksi vuonna 2022. Äitiysraha korvautui raskausrahalla. Raskausrahajakson voi halutessaan ja terveydentilan salliessa aloittaa myöhemmin kuin aiemmin voimassa olleen äitiysrahajakson. Isyysrahasta luovuttiin ja sen tilalla on vanhempainraha, jota maksetaan molemmille vanhemmille lapsen hoidon perusteella. Molemmilla vanhemmilla on oikeus yhtä pitkään vanhempainvapaajaksoon.
Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida raskaana olevan työnkuvan soveltuvuutta, mieluiten jo ennen raskauden alkamista. Neuvolan tulee tarvittaessa ohjata raskaana oleva työterveyshuoltoon heti raskauden alkuvaiheessa, jolloin voidaan tarvittaessa järjestää työterveysneuvottelu.
Esimerkkejä työskentelyolosuhteisiin liittyvistä haitallisista vaaratekijöistä
Kemialliset vaaratekijät
Esimerkkejä työoloihin liittyvistä kemiallisista aineista, jotka voivat vaarantaa raskaana olevan tai sikiön terveyden, ovat anestesiakaasut, elohopea ja sen yhdisteet, orgaaniset liuottimet, hiilimonoksidi eli häkä, solunsalpaajat ja sellaiset vaaralliset kemikaalit, jotka imeytyvät ihon kautta.
Hitsaushuuruille altistuminen tulisi arvioida. Hitsattaessa muodostuu monia haitallisia kaasumaisia yhdisteitä, joille altistumista hitsausta käyttävässä työympäristössä on hankala täysin välttää.
Lyijylle ei ole tunnistettu selvää raja-arvoa sen aiheuttamien kehitysneurotoksisten vaikutusten osalta, joten raskaus- ja imetysaikana sille ei tule altistua lainkaan.
Biologiset vaaratekijät
Työntekijän vakava infektio suurentaa raskauskomplikaatioiden riskiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon alojen sekä eläintenpitoon ja -hoitoon liittyvissä työtehtävissä on syytä kiinnittää erityistä huomiota suojautumiseen ja turvallisiin työtapoihin.
Lisääntymisikäisten naisten riittävä suoja vesirokolta, vihurirokolta ja tuhkarokolta, joko rokotuksen tai sairastetun taudin myötä, on tärkeää varmistaa sote-alojen alkutarkastuksessa.
Fysikaaliset vaaratekijät
Pienikin altistuminen ionisoivalle säteilylle sikiökauden aikana voi lisätä riskiä sairastua syöpään, vaikkei se lisää epämuodostumariskiä. Alkuraskauden aikana suuri säteilyannos voi aiheuttaa sikiön kasvun ja hermoston kehityksen häiriöitä.
Melun mahdollisista haittavaikutuksista raskaudelle ja sikiölle on vain vähän tutkimustietoa, ja tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia. Suomessa suositellaan, ettei raskaana oleva työskentelisi olosuhteissa, joiden keskimääräinen päivittäinen meluannos ylittää 85 dB.
Fyysiset ja henkiset kuormitustekijät
Näyttö fyysisten kuormitustekijöiden yhteydestä raskauden kulkuun on rajallista, eikä ehdottomia rajoituksia voida antaa. Työn mukauttamista fysiologisista syistä on suositeltu raskausviikon 28 jälkeen.
- Pitkäaikaista, yhtäjaksoista seisomista tai istumista tulisi välttää.
- Pitkäaikaista työskentelyä äärimmäisessä kuumuudessa tulisi välttää erityisesti raskauden jälkimmäisellä puoliskolla. Yli 35 celsiusasteen kuumuus voi olla haitallista sikiön kehitykselle.
- Kylmässä työskentelyn ei ole osoitettu olevan haitallista raskaudelle, jos työntekijä on tarkoituksenmukaisesti pukeutunut.
- Yleisohjeiden mukaan raskaana olevien ei tulisi tehdä työtä, johon liittyy koko kehoon kohdistuvaa, matalataajuista tärinää tai jossa vatsan alueelle saattaa kohdistua iskuja tai tärähdyksiä.
- Raskaana olevan ei pääasiallisesti tule työskennellä sellaisissa työolosuhteissa, joissa altistumisen minimoimiseksi joutuu pitkäaikaisesti käyttämään hengityksensuojainta.
Raskaudelle haitallinen työ
Työturvallisuuslain (738/2002, 10 §) mukaan jo työolojen ennakkosuunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara. Laissa säädetään, että työnantajan on huolehdittava myös raskaana olevan työturvallisuudesta ja suojeltava häntä tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta. Valtioneuvoston asetuksen raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta (143/2024) mukaan työnantajan on riskinarviossaan otettava huomioon myös fysikaaliset ja fyysiset tekijät, joiden tiedetään aiheuttavan vaaran raskaana oleville työntekijöille tai raskaudelle. Tällaisessa työssä raskaana olevan työntekijän on ilmoitettava raskaudestaan työnantajalle tai työterveyshuollolle.
Työpaikoilla on yleensä mahdollista järjestää turvalliset työolot raskaana oleville ja imettäville. Joskus tarvitaan työnkuvan muokkaamista tai työtehtävien vaihtamista. Työsopimuslaissa säädetään, että mikäli työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin. Jos hänelle ei voida järjestää muuta työtä, voidaan harkita erityisraskausrahaa ja -vapaata.
Erityisraskausvapaa
Sairausvakuutuslain ja valtioneuvoston siihen liittyvän asetuksen perusteella raskaana olevalla on oikeus erityisraskausrahaan, jos hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily, tarttuva tauti tai muu vastaava seikka vaarantaa hänen terveytensä tai sikiön terveyden. Minkään edellä kuvatun yksittäisen altisteen olemassaolo työntekijän työssä ei sellaisenaan riitä perusteeksi erityisraskausrahaan, vaan tarvitaan tieto altistumisesta (kuinka paljon käytetään, minkälaiset olosuhteet, suojautuminen ym.) ja mahdollisuudesta tehdä työjärjestelyjä. Erityisraskausvapaa voi alkaa raskauden toteamisesta alkaen ja jatkua enintään vanhempainloman alkamiseen asti. Erityisraskausrahan maksamisen edellytyksenä on, että odottaja on työkykyinen ja ettei hänelle voida järjestää muuta työtä ja hän joutuu tämän vuoksi olemaan pois työstä.
Erityisraskausrahan anominen
Anomiseen liittyy seuraavia vaiheita.
- Vaaratekijät selvitetään työterveyshuollossa.
- Erityisraskausrahahakemukseen on liitettävä lääkärin, sairaanhoitajan, kätilön tai terveydenhoitajan antama todistus raskaudesta.
- Odottajan tai sikiön terveydelle aiheutuvasta vaarasta lääkärinlausunnon antaa työpaikan työterveyshuoltoa toteuttava lääkäri tai muu vakuutetun työolosuhteet tunteva lääkäri.
- Mukaan liitetään työnantajan ilmoitus siitä, että työntekijä on poissa työstä ja ettei työntekijää ole voitu siirtää muihin tehtäviin.
Yötyö ja muita erityistilanteita
Raskauden aikana ei voida velvoittaa tekemään yötyötä, jos se lääkärin arvion mukaan on terveydelle haitallista. Jollei siirtyminen yövuoroja sisältämättömään työrytmiin ole mahdollista, voi lääkäri todistuksellaan todeta, että yötyöstä luopuminen on tarpeellista asianomaisen työntekijän turvallisuuden tai terveyden takia ja suositella sairauslomaa.
Raskaana olevilta työntekijöiltä kiellettyjä töitä EU-direktiivin mukaan ovat työskentely ylipaineessa (paineistetut tilat ja vedenalainen sukeltaminen), työt, joissa altistutaan lyijylle ja sen johdannaisille sekä maanalainen kaivostyö.
Työterveyslaitoksen neuvontapalvelun lomakkeella voit tiedustella työolojen sopivuutta raskaudenaikaiseen työskentelyyn.
Työterveyslaitoksen vuonna 2022 julkaisema Raskaus ja työn altisteet -opas kokoaa yhteen lainsäädännön, joka liittyy raskaana olevan tai vastasynnyttäneen naisen terveyteen ja työturvallisuuteen.
Kirjallisuutta
- Frilander H, Aitto-oja L. Lisääntymisterveys ja erityisäitiysvapaa. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 6.8.2024.
- Aitto-oja L, Huuskonen P, Frilander H. Turvallinen työskentely raskauden ja imetyksen aikana. Duodecim 2025;141:1893–900.
