Pigmenttiluomia on kolmea päätyyppiä, jotka ovat rajaluomi (naevus junctionalis), koholuomi (ihonsisäinen luomi, naevus intradermalis) ja yhdistelmäluomi (naevus compositus). Ne koostuvat ihon melanosyytti- ja neevussoluista. Rajaluomessa neevussoluja on pieninä ryhminä orvaskeden ja verinahan rajalla, ja koholuomessa soluryhmät ovat syvemmällä verinahassa (ks. kuva ). Yhdistelmäluomessa on kahden edellisen luomen piirteet.

Kuva

Ihon rakenne. Ihon rakenne poikkileikkauskuvana

Rajaluomi

Rajaluomi on yleensä vaaleanruskea läiskä, joka ei kohoa ihosta (ks. kuva ). Kämmenissä ja jalkapohjissa ihon kuvioitus näkyy siinä selvänä.

Kuva

Rajaluomi. Rajaluomeksi kutsutaan pigmenttiluomea, joka ei kohoa ihon pinnasta. Lisää tietoa ihon pigmenttimuutoksista: ks. artikkelit Värilliset luomet (pigmenttiluomet) ja Ruskea tai tumma läiskä iholla.

Koholuomi

Koholuomi eli ihonsisäinen luomi on ihonvärinen tai vaaleanpunertava, joskus rusehtava, ja usein lähes puolipallon muotoinen kohouma ihossa (ks. kuva ).

Kuva

Koholuomi ihokarvoineen. Pitkät karvat ovat luonteenomaisia hyvänlaatuisille koholuomille eli ihonsisäisille luomille. Niiden nyppiminen tai ajelu ei ole haitaksi. Ks. Värilliset luomet (pigmenttiluomet, neevusluomet).

Yhdistelmäluomi

Yhdistelmäluomi kohoaa ihosta jonkin verran ja on väriltään yleensä tasaisen ruskea tai joskus lievästi kirjava (ks. kuva ).

Kuva

Yhdistelmäluomi. Yhdistelmäluomi (naevus compositus) kohoaa hieman ihosta, on vaaleanruskea ja siinä on tavallisesti pientä kirjavuutta. Luomi on hyvänlaatuinen. Lisätietoa: ks. artikkeli Värilliset luomet (pigmenttiluomet, neevusluomet).

Hyvänlaatuisia pigmenttiluomia ei tarvitse poistaa syövän pelossa, eikä hankaus lisää pahalaatuiseksi muuttumisen vaaraa. Jos luomi halutaan poistaa, se tehdään yleensä leikkaamalla, jolloin diagnoosi saadaan varmistettua histopatologisella tutkimuksella. Hyvänlaatuiseksi tunnistettu luomi, kuten tyypillinen koholuomi, voidaan poistaa esteettisistä tai toiminnallisista syistä myös laserilla, mutta silloin ei ole mahdollisuutta histopatologiseen tutkimukseen. Joskus neevussoluja jää ihoon laserhoidon jälkeen ja luomi uusiutuu.

Ärjyluomi (atyyppinen luomi) ja dysplastinen luomi

Ärjyluomi eli atyyppinen luomi on tyypillisesti suuri, kirjava ja epätarkkarajainen. Atyyppisiä luomia ei poisteta rutiininomaisesti, mutta poisto tehdään usein melanooman poissulkemiseksi. Luomi poistetaan ensivaiheessa 1–2 mm:n marginaalein, koska laaja poisto vaikeuttaisi mahdollisen melanooman levinneisyystutkimusta. Jos histopatologisessa tutkimuksessa todetaan voimakas solukuvan poikkeavuus eli vahva-asteinen dysplasia, arpialue poistetaan uudella leikkauksella noin 5 mm:n marginaalilla. Lieväasteisessa dysplasiassa uusi leikkaus ei ole tarpeen. Dysplastisiin luomiin liittyy suurentunut melanooman riski. Ks. kuva .

Kuva

Ärjyluomi . Ärjyluomi eli atyyppinen luomi erottuu muista luomista kirjavuutensa ja ison kokonsa perusteella. Patologi varmistaa diagnoosin koepalasta. Ks. Värilliset luomet (pigmenttiluomet) .

Spitzin luomi

Lapsilla ja joskus nuorilla aikuisilla, mutta hyvin harvoin keski-ikäisillä, on niin sanottuja Spitzin luomia. Spitzin luomi on usein punertava puolipallon muotoinen kohouma kasvoissa (ks. kuva ) tai joskus tummempi luomi esimerkiksi vartalolla. Se poistetaan usein leikkaamalla ja lähetetään histopatologiseen tutkimukseen diagnoosin varmistamiseksi.

Kuva

Spitzin luomi kasvoissa. Spitzin luomi lapsen poskessa. Se voi olla helakanpunainen tai tumma tai kaikkea siltä väliltä. (kuva Raimo Suhonen)Ks. Värilliset luomet (pigmenttiluomet, neevusluomet).

Beckerin luomi

Beckerin luomi voidaan usein todeta jo vastasyntyneen ihossa rusehtavana läiskänä, ja se on selvästi yleisempi pojilla. Beckerin luomi tyypillisesti tummuu, ja siinä voi alkaa kasvaa tummia karvoja teini-iässä. Tavallinen sijainti on hartian tai kyljen seutu (ks. kuva ). Beckerin luomea ei tarvitse poistaa.

Kuva

Beckerin luomi. Beckerin luomi on pigmentoitunut vaaraton luomi, joka muistuttaa savipuolta. Laikun alueella on yleensä tavallista voimakkaampi karvankasvu. Lisää tietoa ihon pigmenttimuutoksista: ks. artikkelit Värilliset luomet (pigmenttiluomet) ja Ruskea tai tumma läiskä iholla.

Kesakkoluomi

Kesakkoluomi (naevus spilus) on maitokahvinruskea läiskä, jossa on tummia tai mustia kesakkomaisia pikkuluomia. Sellainen on yleensä vartalolla, ja se tulee selvemmin esille ensimmäisten elinvuosien aikana. Koko vaihtelee yhdestä senttimetristä kämmenen kokoiseen (ks. kuva ). Kesakkoluomella voi olla hieman tavallista suurempi riski muuttua pahanlaatuiseksi. Yleensä luomen itsetarkkailu kuitenkin riittää, eikä sitä tarvitse poistaa varmuuden vuoksi.

Kuva

Kesakkoluomi (naevus spilus). Naevus spilus eli ”kesakkoluomi” on hyvänlaatuinen vaaleanruskea alue, jossa on tummia täpliä. Lisätietoa: ks. artikkeli Värilliset luomet (pigmenttiluomet, neevusluomet).

Haloluomi

Haloluomi tarkoittaa pigmenttiluomea, jossa on valkea kehä (ks. kuva ). Kehä on merkki siitä, että elimistön valkosolut reagoivat neevussoluja vastaan. Haloluomi häviää yleensä parissa vuodessa, ja valkea läiskä häviää itsekseen sen jälkeen.

Kuva

Haloluomi . Pigmenttiluomi tuhoutuu vähitellen itsestään autoimmuuni-ilmiön seurauksena. Samalla luomen ympäriltä häviää väripigmentti, jolloin syntyy vaalea rengas. Luomen hävittyä ihon normaali väri voi palata. Lisää tietoa ihon pigmenttiluomista : ks. Värilliset luomet (pigmenttiluomet) .

Siniluomi

Siniluomi (blue nevus, naevus coeruleus) on yleensä alle 1 cm:n läpimittainen ja nimensä mukaisesti siniharmaa. Väri johtuu siitä, että luomi sijaitsee syvällä ihossa. Vaikka siniluomi on hyvänlaatuinen, se voi muistuttaa erehdyttävästi melanoomaa (ks. Melanooma ihossa). Niinpä siniluomi usein poistetaan varmuuden vuoksi leikkaamalla.

Synnynnäinen luomi

Synnynnäinen luomi (naevus congenitalis) on yleensä nähtävissä jo syntyessä ruskeana läiskänä, tai se voi kehittyä ensimmäisten elinvuosien aikana (ks. kuva ). Synnynnäisiä luomia on 1–3 %:lla vastasyntyneistä.

Kuva

Synnynnäinen luomi. Synnynnäinen pigmenttiluomi reidessä. Lisää tietoa ihon pigmenttimuutoksista: ks. artikkelit Värilliset luomet (pigmenttiluomet) ja Ruskea tai tumma läiskä iholla.

Suuriin, läpimitaltaan yli 20 cm:n synnynnäisiin luomiin liittyy selvästi suurentunut elinikäinen melanoomariski (yli 5 %:n todennäköisyys muuttua pahanlaatuiseksi). Sen vuoksi ne pyritään poistamaan jo lapsena. Pieniin (alle 1,5 cm) ja keskisuuriin (1,5–20 cm) luomiin ei liity merkittävästi kohonnutta melanoomariskiä.

Mongoliläiskä

Mongoliläiskä (Mongolian spot) on myös synnynnäinen pigmenttimuutos. Se on tavallisimmin yksittäinen siniharmaa läiskä ristiselässä tai pakaroissa. Läiskän koko vaihtelee mutta on yleensä 2–15 cm. Läiskiä voi myös olla useampi eri puolilla kehoa. Läiskä häviää yleensä neljään ikävuoteen mennessä, mutta suuremmat, tarkkarajaiset läiskät voivat säilyä läpi elämän.

Mongoliläiskä syntyy sikiöaikana, jolloin pigmenttiä tuottavat solut, melanosyytit, vaeltavat syvältä hermokudoksesta kohti ihon pintakerrosta, orvaskettä. Mongoliläiskissä solut jäävät syvemmälle verinahkaan ja niiden tuottama pigmentti kuultaa paksun ihokerroksen läpi siniharmaana.

Valkoihoisista lapsista mongoliläiskiä on alle 10 %:lla, aasialaisista ja afrikkalaisista 80 %:lla ja espanjalaista alkuperää olevista joka toisella. Sukupuolten välillä ei ole eroa.

Näkyvällä paikalla olevan mongoliläiskän voi peittää kosmeettisin keinoin, tai se voidaan poistaa laserilla.