Vaihdevuosiin liittyviä määritelmiä

• Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen (premature ovarian insufficiency, POI): Munasarjatoiminnan ja kuukautisten päättyminen ennen 40 vuoden ikää / menopaussi ennen 40 vuoden ikää
• Varhainen menopaussi: Menopaussi 40–45 vuoden iässä
• Perimenopaussi eli "esivaihdevuodet" tai vaihdevuosien siirtymävaihe: Aika, joka alkaa ensimmäisistä vaihdevuosiin viittaavista oireista (yleensä epäsäännölliset kuukautiset, ja osalla ajoittaisia vaihdevuosioireita) ja päättyy 12 kuukautta viimeisten kuukautisten jälkeen
• Menopaussi: Viimeiset oman hormonitoiminnan aiheuttamat kuukautiset
• Vaihdevuodet eli klimakterium: Ajanjakso ennen ja jälkeen menopaussin, johon liittyy munasarjatoiminnan hiipuminen ja lopulta päättyminen

Esivaihdevuosien oireet

Premenopausaalisen siirtymävaiheen katsotaan alkavan kuukautiskierron muuttuessa epäsäännölliseksi. Tämä tapahtuu keskimäärin 5–10 vuotta ennen menopaussia, eli oireet voivat alkaa jo 40 ikävuoden jälkeen. Menopaussitulee keskimäärin 51 vuoden iässä. Hedelmällisyyden heikkeneminen alkaa jo huomattavasti aiemmin, noin 35 ikävuoden jälkeen.

Munasarjojen ikääntymisen ensimmäinen vaihe ilmenee kierron lyhentymisenä, jopa useammalla päivällä. Kierto on lyhyimmillään noin 42-vuotiaana. Kuukautisvuodon määräkin voi vaihdella kuukaudesta toiseen. Taustalla on munarakkulan nopeutunut kasvu, varhainen ovulaatio ja samalla keltarauhasen toiminnan heikentyminen. Tässä vaiheessa estrogeeni- ja keltarauhashormonitasot voivat vaihdella aiempaa voimakkaammin, mutta varsinaista estrogeenipuutosta ei vielä ole.

Myöhemmin kuukautiskierto alkaa pidentyä, ja tällöin voi esiintyä myös vaihdevuosioireita. Autonomisen hermoston oireita (kuumia aaltoja, hikoilua, tykyttelyä) voi esiintyä jo vuosia ennen kuukautisten poisjäämistä. Vuotohäiriöiden lisäksi 80 %:lla naisista ilmenee vaihdevuosioireita jo ennen varsinaista menopaussia. Myös PMS-oireilun vaikeutuminen ja lisääntyvät unihäiriöt ovat mahdollisia.

Mikäli kohtua ei ole, tarkkaa menopaussi-ikää ei voida määrittää. Tällöin tilanne arvioidaan vaihdevuosioireiden perusteella.

Hedelmällisyyden heikkeneminen

Iän myötä munasarjojen toiminta hiipuu ja munarakkulan kypsyminen häiriintyy, mutta kiertoja, jolloin munasolu irtoaa, saattaa esiintyä menopaussiin saakka. Raskautta toivovista 40-vuotiaista raskaaksi tulee vielä 20–35 %, mutta 45-vuotiaista enää vain noin 5 %. Kierron lyheneminen on selvä merkki hedelmällisyyden heikkenemisestä. Samaan aikaan kun hedelmällisyys heikkenee, keskenmenojen todennäköisyys kasvaa: 45-vuotiaiden raskauksista keskeytyy joka toinen. Toisaalta kaksosraskauden riski suurenee.

Esivaihdevuosien itsehoito

Lieviä oireita voi seurata, sillä ne ovat usein ohimeneviä. Kuukautiskierron ollessa vielä säännöllinen on premenstruaalioireyhtymä (PMS) todennäköisempi oireiden aiheuttaja.

Elintapoihin ja ruokavalioon kannattaa kiinnittää huomiota. Tupakointi laskee estrogeenitasoja, ja tupakoijilla on enemmän vaihdevuosioireita, myös jo ennen kuukautisten loppumista. Myös runsas alkoholinkäyttö lisää oireilua. Säännöllinen liikunta perimenopaussivaiheessa vähentää kuumia aaltoja. Riittävä uni on tärkeää.

Hormonihoito esivaihdevuosien aikana

Raskauden ehkäisyä valittaessa ikä otetaan huomioon: ehkäisyn on oltava turvallinen, mutta toisaalta riittävän tehokas ja luotettava, jotta ei tarvitse pelätä ei-toivottua raskautta. Vaikka hedelmällisyys iän myötä heikkenee, on raskauden ehkäisystä huolehdittava niin kauan kuin kuukautiskierto toimii. Yleissääntö voisi olla: kun kuukautiset ovat olleet puoli vuotta poissa ja ikää on yli 50 vuotta, ei ehkäisyä enää tarvita. Terve ja normaalipainoinen tupakoimaton henkilö voi käyttää kaikkia ehkäisymenetelmiä halutessaan, mutta hormonaalisen ehkäisymenetelmän vasta-aiheet pitää tarkasti arvioida.

Jos kuukautiskierrot ovat kovin lyhyet, voi kiertoa tasoittaa niin sanotulla syklisellä keltarauhashormonihoidolla. Luonnollista estrogeenia sisältävät yhdistelmäpillerit tasaavat kierron ja hoitavat myös vaihdevuosioireita. Runsaita vuotoja voidaan hoitaa hormonikierukan avulla. Jos sen käytön aikana alkaa esiintyä selkeitä vaihdevuosioireita, voidaan rinnalle lisätä estrogeenihoito. Estrogeenin annosta voidaan joutua säätämään ajoittain, koska oma estrogeenituotanto voi palautua joksikin aikaa.

Jos esivaihdevuosiin liittyvät vaihdevuosioireet ovat arkielämää haittaavia, voidaan käyttää vaihdevuosien hormonihoitoa. Tässä vaiheessa kuukautiset ovat yleensä harventuneet.

Hoito aloitetaan usein matalalla estrogeeniannoksella ja keltarauhashormonin käyttö suunnitellaan kuukautiskierron mukaisesti. On tärkeää muistaa, että vaihdevuosien hormonihoito ei ehkäise raskautta.