Yleistä

Diabetesta sairastavalle ravitsemuksen perustarpeet ovat samat kuin kaikille: riittävä ravintoaineiden saanti sekä elintapasairauksien ehkäisy. Siksi ruokavalion perusta on koko väestön ravitsemussuositusten mukainen terveyttä edistävä ruokavalio. Tämän lisäksi diabeteksen hoito edellyttää tiettyjen asioiden huomiointia ruokavaliossa.

Tyypin 2 diabetesta ja raskausdiabetesta sekä ehkäistään että hoidetaan pitkälti samanlaisilla ruokavalinnoilla – tavoitteena on elimistön insuliiniherkkyyden parantaminen ja sen myötä korkeiden verensokereiden alentaminen. Tämä tapahtuu lisäämällä kasviperäisten, runsaskuituisten ruokien osuutta. Tärkeää on myös korvata eläinperäistä rasvaa kasviöljyillä sekä tarvittaessa vähentää myös eläinproteiinin määrää sekä kokonaisenergian saantia. Samalla ruokavaliolla pystytään edistämään myös sydän- ja verisuoniterveyttä.

Tyypin 1 diabetes ei nykyisen tutkimusnäytön mukaan ole ehkäistävissä ruokavaliolla, huolimatta siitä, että näitä ehkäisykeinoja on yritetty aktiivisesti löytää. Sairauden puhkeamisen jälkeen tärkeää on tavoitella tasapainoista, suositusten mukaista ruokavaliota joustavasti, vaikka sairaus vaatii verensokerin seurantaa ja kontrollointia ja paljon vaivannäköä ruoka-annosten hiilihydraattimäärien arvioimiseksi ja insuliinihoidon toteuttamiseksi.

Diabetesta sairastava ansaitsee kaiken sopivan tuen, jotta onnistuisi vaativan sairautensa hoidossa niin että diabeteksen hoitotasapaino ja henkilön elämänlaatu olisivat mahdollisimman hyvät. Ihmisen oma pystyvyyden tunne on tärkeä, jotta hän onnistuu toteuttamaan ruokavaliotaan siten, että se edistää terveyttä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Ruokavalion periaatteet kaikissa diabetestyypeissä

Terveyden edistäminen ja riittävä ravinnonsaanti

Yksi keskeisiä ruokavalion periaatteita on syödä riittävästi kasviksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, pähkinöitä, täysjyväviljatuotteita, perunaa ja kalaa. Samalla suositeltavaa on hillitä punaisen lihan, lihavalmisteiden, runsaasti lisättyä suolaa, sokeria tai eläinrasvaa sisältävien tuotteiden sekä sokeroitujen juomien käyttömääriä (kuva ).

Täysjyväviljatuotteilla kannattaa korvata valkoisia viljatuotteita ja kasviöljyillä ja kasviöljypohjaisilla levitteillä eläinperäistä rasvaa (voita ja sitä sisältäviä elintarvikkeita). Vähärasvaisilla maitotuotteilla tai kasviöljyä sisältävillä täydennetyillä kasvijuomilla kannattaa korvata runsasrasvaisia maitotuotteita.

Runsas ravintokuidun saanti täysjyväviljoista ja kasviksista, kasviperäinen proteiini (jonka lähteitä ovat esimerkiksi palkokasvit, viljatuotteet, pähkinät) ja kasviperäinen rasva (juoksevat kasviöljyt) ovat tärkeitä diabetesta sairastavalle. Ne parantavat sekä sokeriaineenvaihduntaa (insuliiniherkkyyttä) että veren rasva-arvoja ja verenpainetta. Tämä on tärkeää, koska diabetes on kuormitustekijä sydän- ja verisuoniterveydelle. Samanaikaisesti pyritään riittävään ravintoaineiden saantiin.

Ruokavalion monipuolisuus ja suhteellisen suunnitelmallinen ja säännöllinen ateriarytmi aamiaisesta ja lounaasta alkaen usein auttavat tasapainoisen ruokavalion toteuttamisessa ja mahdollisimman hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa.

Kuva

Ruokapyramidi. Ruokapyramidissa ruoka-aineet on ryhmitelty pyramidin eri tasoille suositeltavan käyttömäärän ja käyttötiheyden mukaan. Pohjalla olevia syödään runsaasti ja päivittäin, huipulta vähemmän ja harvoin.

Kuva: ©Valtion ravitsemusneuvottelukunta.

Hiilihydraattien valinta ja määrä

Diabetesta sairastavan kannattaa valita hiilihydraattipitoiset elintarvikkeet niiden ravintosisällön perusteella. Suositeltavia ovat runsaasti ravintokuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävät elintarvikkeet, kuten täysjyväviljatuotteet (puurot, leivät, myslit, täysjyväriisi, tumma makaroni ym.), marjat, hedelmät, kasvikset, palkokasvit, pähkinät ja peruna. Sen sijaan runsaasti sokeria tai eläinperäistä rasvaa sisältäviä elintarvikkeita kannattaa käyttää harkiten, vain kohtuullisia määriä.

Ravinnon vaikutukset verensokeriin ovat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä osittain erilaiset. Koska hiilihydraatit nostavat nopeasti verensokeria aterian jälkeen, joskus saattaa tuntua tehokkaalta ratkaisulta poistaa hiilihydraatteja ruokavaliosta. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun yritetään tavoitella nopeita muutoksia verensokeriin raskausdiabeteksen hoidossa. Pitkällä aikavälillä kuitenkin kasvavat hiilihydraattipitoisten ruokien välttämiseen liittyvät haitat, kuten puutteellinen ravintoaineiden saanti ja insuliiniherkkyyden heikentyminen. Kaikkien energiaravintoaineiden (hiilihydraattien lisäksi proteiinin ja rasvan) määriä on tärkeää harkiten säätää oman henkilökohtaisen tarpeen mukaiseksi. Esimerkiksi pitkäkestoisen raskaan urheilun yhteydessä saatetaan tarvita suuria hiilihydraattimääriä.

Yksilöllisyys ja diabeteksen ruokavaliohoidon tuki

Yksittäisten ruokien valinnassa on mahdollista tehdä paljon yksilöllisiä, omien mieltymysten mukaisia valintoja ravitsemussuositusten puitteissa. Tärkeää on huomioida oma henkilökohtainen ravinnon tarve eli ruokien sopiva määrä suhteessa kulutukseen.

Ravitsemusterapiassa otetaan huomioon diabetestyypin ja hoitomuodon lisäksi henkilön nykyiset, yksilölliset ruokailutottumukset, ikä, muut sairaudet ja elämäntilanne. Onnistunut ruokavaliohoito sopii ihmisen omaan arkeen ja elämäntilanteeseen. Se ylläpitää hyvää elämänlaatua ja yksilön kyvykkyyden tunnetta oman sairautensa hoidossa. Tarpeettomia ruokarajoituksia tulisi välttää. Tarkoitus on kuunnella ja arvostaa myös kehon nälkä- ja kylläisyysviestejä.

Hoidon tueksi on saatavilla myös erilaisia kirjallisia materiaaleja ja sähköisiä sisältöjä. Esimerkiksi verkkokursseja ja digihoitopolkuja voi saada käyttöön omasta diabeteksen hoitopaikasta ja eri järjestöiltä, kuten Diabetesliitolta ja Sydänliitolta.

Ruokavalion erityistarpeet insuliinihoitoisessa diabeteksessa

Insuliinihoidon sovittaminen aterioiden hiilihydraattimääriin

Insuliinihoitoisessa diabeteksessa insuliinipumpulla tai -pistoksin annostellaan ateriainsuliini aterioiden hiilihydraattimäärien mukaan. Siksi ateriainsuliinia annosteltaessa on tärkeää tietää, minkä verran omissa ruoka-annoksissa on hiilihydraatteja. Tämä vaatii sekä annoskokojen arvioinnin taitoja että tietoja eri ruokien hiilihydraattimääristä. Diabetestyyppi ja hoitomuoto vaikuttavat siihen, kuinka tarkasti ravinnon hiilihydraattimäärien laskenta on tarpeen osata. Oman hoitopaikan diabeteshoitaja ja ravitsemusterapeutti auttavat tarvittaessa näiden taitojen hankkimisessa.

Hiilihydraattien laskemisen avuksi on saatavilla erilaisia taulukoita ja sovelluksia, esimerkiksi Diabetesliiton Hiilihydraattitaulukko - Apua arviointiin - Diabetesliitto sekä Diabetes Pirkanmaa ry - Hiilihydraatit.

Hiilihydraattimääriä voi tarkistaa myös elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä ja elintarvikkeiden koostumustietokannasta (Etusivu - Fineli).

Glykeeminen indeksi

Insuliinihoitoisessa diabeteksessa verensokerin nousuun aterian jälkeen vaikuttaa eniten hiilihydraattien kokonaismäärä ja sopivan insuliinimäärän annostelun onnistuminen.

Hiilihydraattipitoisten ruokien välisiä eroja siinä, kuinka nopeasti aterian jälkeen ne terveillä tutkittavilla nostavat veren glukoosipitoisuutta on tutkittu niin kutsutun glykeemisen indeksin avulla.

Useat niistä ruoista, jotka suurentavat veren glukoosipitoisuutta hitaammin, ovat muutenkin terveydelle edullisia. Tällaisia ovat esimerkiksi marjat, hedelmät, kasvikset, palkokasvit ja pähkinät. Toiset terveydelle edulliset ruoat kuitenkin nostavat verensokeria nopeammin, tällaisia ovat esimerkiksi monet täysjyväviljatuotteet, kuten puurot. Yksilölliset erot ruokien verensokerivaikutuksissa ovat suuria. Sen vuoksi näiden ruokien käyttö saattaa tyypin 1 diabetesta sairastavalta vaatia toimivan insuliiniannostelun suunnittelua, kokeilua ja harjoittelua.

Proteiinin ja rasvan vaikutukset

Runsaasti proteiinia tai rasvaa sisältävän aterian jälkeen veren glukoosipitoisuuden suureneminen alkaa useimmiten hitaammin (rasva) ja kestää kauemmin (rasva, proteiini) kuin vain hiilihydraatteja sisältävän aterian jälkeen. Rasvan ja proteiinin vaikutukset ovat yksilöllisiä. Monipistoshoidossa rasvan ja proteiinin vaikutusten ennakointia voi joutua joskus harjoittelemaan, koska yksinkertaisia kaikille toimivia kaavoja näiden huomioimiseen ei ole. Nopeasti kehittyvät älypumput pystyvät automaattisella insuliinin annostelulla osittain hoitamaan näitä ruoan vaikutuksia.

Akuuttitilanteet: matalan verensokerin (hypoglykemian) korjaaminen

Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee tavoitetta matalammalle (esimerkiksi liian suuren insuliiniannoksen ja/tai liikunnan yhteydessä), verensokeria korjataan nauttimalla ylimääräisiä hiilihydraatteja ilman insuliinin annostelua. Veren glukoosipitoisuudesta ja henkilön koosta riippuen tavallisesti tarvitaan 5–20 grammaa ylimääräisiä hiilihydraatteja. Silloin kun toimintakyky on vielä hyvä, hypoglykemian korjaamiseen sopii mikä vain helposti nautittava hiilihydraattipitoinen ruoka, esimerkiksi hedelmä, leipä tai maito. Silloin kun verensokerin korjaamista tarvitaan nopeasti, sopivia voivat olla esimerkiksi sokeria sisältävä mehu, glukoositabletit, glukoosigeeli tai hunaja.

Ylimääräisiä hiilihydraatteja saatetaan tarvita myös sairastelutilanteissa, jolloin elimistön energiankulutus on suurentunut ja ruokahalu mahdollisesti heikentynyt.

Lapset, ikääntyneet, raskaana olevat ja terveysongelmat

Pienten lasten sairastuessa yksi keskeisistä ruokavaliotavoitteista on onnistua pitämään ravinnon määrä (energian ja suojaravintoaineiden saanti) riittävänä, samalla kun diabeteksen hoito vaatii paljon huomiota. Myös ikääntyneiden ja terveysongelmista kärsivien henkilöiden vajaaravitsemuksen ehkäisy on tärkeää. He voivat tarvita diabeteksen hoitamiseen paljon tukea sekä läheisiltä ihmisiltä että terveydenhuollon toimijoilta.

Myös raskausdiabeteksen hoidossa tulee huomioida riittävä ja joustava syöminen ja ravintoaineiden saanti.

Lapset, raskaana olevat ja vanhukset tarvitsevat aina erillisen D-vitamiinivalmisteen. Myös muiden ravintoaineiden saantia täydennetään tarvittaessa.

Katso myös Lääkärikirja Duodecim

Terveyttä edistävä ruokavalio - Terveyskirjasto

Diabetes ("sokeritauti") - Terveyskirjasto

Alhainen verensokeri (hypoglykemia) diabetesta sairastavalla - Terveyskirjasto

Kirjallisuutta

  1. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2024.
  2. Niemelä PE, Leppänen HA, Voutilainen A, ym. Prevalence of eating disorder symptoms in people with insulin-dependent-diabetes: A systematic review and meta-analysis. Eating Behaviors 2024;53:101863.
  3. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 25.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  4. Nordic nutrition recommendations 2023: integrating environmental aspects. Nordic Council of Ministers; 2023.
  5. Similä M, Kivelä J, Flinkman J, ym. Raskausdiabetes ja ravitsemus - teemmekö oikeita asioita? Duodecim 2023;139(23):1927–34.
  6. Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 25.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  7. Barber TM, Hanson P, Kabisch S ym. The low-carbohydrate diet: short-term metabolic efficacy versus longer-term limitations. Nutrients 2021;13(4):1187.
  8. Tilles-Tirkkonen T, Aittola K, Männikkö R, ym. Eating competence is associated with lower prevalence of obesity and better insulin sensitivity in Finnish adults with increased risk for type 2 diabetes: The StopDia Study. Nutrients 2019;12:104.