Koronavirusrokotteiden vaikutusmekanismi ja annostelu

COVID-19-infektion ehkäisemiseksi on kehitetty useita rokotteita, joista Euroopassa myyntiluvan on saanut kaksi ns. mRNA ja kaksi adenovirusvektorirokotetta:

  • mRNA-rokote: totsinameraani, kauppanimi Comirnaty (Pfizer-Biontech)
  • mRNA-rokote: Moderna Covid-19-rokote, kauppanimi Spikevax (Moderna)
  • adenovirusvektorirokote: AstraZeneca Covid-19-rokote (AstraZeneca)
  • COVID-19 rokote Janssen (Ad26.COV2-S) (Janssen/Johnson&Johnson) (ei käytetä Suomessa)

Kaikkien rokotteiden vaikutus kohdentuu koronaviruksen piikkiproteiiniin. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA) ja ovat kapseloituja nano-lipidipartikkeleihin. Adenovirusvektorirokote sisältää DNA:ta, joka viedään adenoviruksen avulla pistoskohdassa solujen sisään.  Molemmissa rokotetyypeissä lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta eli koronaviruksen ns. piikkiproteiinia. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintavalkuaisen vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Rokotteilla elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön.

Myyntiluvan mukaisesti annetaan

  • totsinameraania 2 annosta 3 viikon välein
  • Moderna Covid-19-rokotetta 2 annosta 4 viikon välein
  • AstraZeneca Covid-19-rokotetta 2 annosta 4−12 viikon välein.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on ohjeistanut pidentämään mRNA-rokotteiden annosvälin 6–12 viikkoon. AstraZeneca rokotteen annosväli on THL:n suositusten mukaisesti 8–12 viikkoa. Janssenin adenovirusvektorirokotetta ei Suomessa ole otettu lainkaan käyttöön.

Alle 65-vuotiaille aloitetaan aina mRNA-rokote, myös toisena annoksena, vaikka henkilö olisi saanut ensimmäisenä annoksena adenovirusvektorirokotetta. 65 vuotta täyttänyt voi valita rokotussarjaa aloitettaessa annetaanko hänelle mRNA- vai adenovirusvektorirokotetta. Suurin osa Suomessa annetuista rokotteista on ollut mRNA-rokotteita.

Kolmatta rokotetta tarjotaan niille henkilöille, jotka ovat saaneet rokotusten varhaisvaiheessa rokotukset 3 viikon välein ja toisesta rokotteesta on kulunut yli 6 kuukautta. Lisäksi kolmatta rokotetta tarjotaan immuunipuutteisille henkiköille, joilla tiedetään, että sairauden tai hoitojen takia rokotevasteet ovat terveitä heikompia. Heille kolmas rokote annetaan, kun toisesta rokotuksesta on kulunut vähintään kaksi kuukautta.

Näitä riskiryhmiä, joille suositellaan kolmatta rokotusta ovat mm. henkilöt, joille on tehty alla mainittu toimenpide tai jotka sairastavat alla mainittuja puolustuskykyä heikentäviä sairauksia:

  • Elinsiirto
  • Kantasolusiirto
  • Vaikea tai keskivaikea synnynnäinen immuunipuutos
  • Immunosuppressiivinen syöpähoito
  • Autoimmuunisairauksien hoito immunosuppressiivisilla biologisilla lääkkeillä tai JAK-estäjillä
  • Dialyysi ja vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta
  • Pitkälle edennyt tai hoitamaton HIV
  • Lääkärin arvioima muu vaikea-asteinen immunosuppressiivinen tila

Terveyden ja Hyvinvoinninlaitoksen sivuilta kannattaa käydä katsomassa tarkemmat rokotusohjeet, jos henkilö kuuluu ym. riskiryhmään .

Koronavirusrokotteiden teho

Molempien RNA-rokotteiden teho oireisen COVID-19-infektion ehkäisyssä oli epidemian alkuvaiheessa 95 %. Teho alkaa mRNA-rokotteilla jo noin 12 vuorokautta ensimmäisen rokotuksen jälkeen, ja ainakin lyhytaikaisesti yhdelläkin rokotteella saavutetaan merkittävä ehkäisyvaikutus.

AstraZenecan Covid-19-rokotteen teho oireisen infektion ehkäisyssä on ollut kahden rokotteen vakioannoksen jälkeen 62.1 % (toinen rokote 4−12 viikkoa ensimmäisen jälkeen). Tutkimusten ja myös myöhempien tulosten perusteella voidaan arvioida, että AstraZeneca Covid-19-rokote ehkäisee vakavat koronavirusinfektiot tehokkaasti.

Totsinameraania ja Moderna Covid-19-rokotetta voidaan antaa 12 vuotta täyttäneille, AstraZeneca Covid-19-rokotteita yli 18-vuotiaille.

Uusien varianttien ilmaantuessa ja levittäytyessä havaittiin rokotetehokkuuden laskeneen. Nykyisin Suomessa kiertävään deltavarianttiin kahdella rokotuksella on erinomainen teho vakavan koronavirusinfektion ehkäisemisessä. Kaksi rokotuskertaa ehkäisee vakavan taudin noin 90 %:sti. Kahdesti rokotettu voi kuitenkin olla oireeton viruksen kantaja tai saada lievän taudin ja tartuttaa edelleen virusta. Rokotukset näissäkin tapauksissa vähentävät jatkotartuntojen riskiä.

Kahden rokotuskerran suojavaikutus näyttää kestävän ainakin kuusi kuukautta. On vielä epäselvää, kuinka pitkään suojateho kestää, kun rokotteet on annettu 6–12 viikon välein.

Kaikkien muuntovirusten suhteen ei yksittäisten rokotteiden tehoa pystytä vielä arvioimaan.

Koronavirusrokotteiden haittavaikutukset

Kaikilla rokotteilla voi esiintyä haittavaikutuksia. Haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä.

Tavallisimmin kyseessä olivat paikallisreaktiot pistokohdalle, esimerkiksi

  • pistoskohdan kipu
  • pistoskohdan arkuus.

Yleistyneitä reaktiota ovat mm.

  • kuume
  • päänsärky
  • yleinen heikkous
  • lihaskivut
  • nivelkivut
  • pahoinvointi
  • oksentelu
  • vilunvärinät.

Yleisoireet ilmaantuvat yleensä viikon kuluessa rokotuksesta. Vakavat yleistyneet haittatapahtumat olivat harvinaisia, totsinameraanin jälkeen alle 2 prosentilla rokotetuista, Moderna covid-19-rokotuksen jälkeen 0.5 prosentilla ja AstraZeneca covid-19-rokotteella alle 1 prosentilla.

Välittömät vaikeat allergiset reaktiot ovat harvinaisia, mutta näitäkin on esiintynyt kaikkien mainittujen rokotteiden jälkeen. Totsinameraanilla vakavia allergisia reaktioita (anafylaktinen reaktio) on esiintynyt noin 11 henkilöllä miljoonaa rokotettua kohden. Nämä tulevat yleensä 15 minuutin kuluessa rokotuksesta, minkä takia rokotettuja tulisi valvoa rokotuspaikalla tuon ajan. Rokotuspaikalla tulee olla myös valmius tunnistaa ja hoitaa näitä reaktioita. Harvinaisina ohimenevinä haittavaikutuksina on mRNA-rokotuksen jälkeen kuvattu kasvohermohalvauksia (noin 1 tapaus/10 000 rokotettua).

Kaikilla kolmella Suomessa käytössä olevalla rokotteella näyttäisi haittavaikutuksia tulevan hieman useammin nuoremmilla henkilöillä. mRNA-rokotteilla haittavaikutuksia esiintyy useammin toisen rokotuskerran jälkeen. Adenovirusvektorirokotteella toisen rokotuskerran jälkeen haittavaikutuksia tulee harvemmin, ja ne ovat yleensä lievempiä kuin ensimmäisen rokotuskerran jälkeen. Rokotuksen aiheuttamia kuumereaktioita nähdään totsinameraanin rokotuksen jälkeen yli 10 %:lla, Moderna Covid-19-rokotteen jälkeen 15.5 %:lla ja AstraZeneca Covid-19-rokotteen jälkeen 7.9 %:lla rokotetuista. Käytännössä ensimmäiseen AstraZenecan rokotteeseen on liittynyt kuumereaktioita hieman useammin kuin mRNA-rokotteiden kohdalla.

Harvinaisina haittavaikutuksina AstraZenecan ja Janssenin adenovirusvektorirokotteiden jälkeen on esiintynyt verisuonitukoksia (mm. aivojen laskimotukoksia) ja verihiutaleiden vähyyttä. Näitä on esiintynyt ennen kaikkea alle 50-vuotiailla. Siksi adenovirusvektorirokotteen käyttö on rajattu vain yli 65-vuotiaille ja he voivat valita ottavatko adenovirus vai mRNA-rokotteen.

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos kehottaa AstraZenecan rokotetta saaneita tarkkailemaan voimakkaita oireita, jotka alkavat yli kolmen vuorokauden kuluttua rokottamisesta. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jos saa voimakkaan, selvästi jatkuvasti pahenevan päänsäryn tai erittäin voimakkaasti lisääntyviä mustelmia iholla tai limakalvoilla. Julkaistuissa tapauksissa kyseisen hyytymishäiriön oireet ovat tulleet yleensä 20 vuorokauden sisällä adenovirusvektorirokotuksesta. Tätä haittavaikutusta ei ole tavattu mRNA-rokotteiden jälkeen. Tämän haittavaikutuksen takia adenovirusrokotteita ei ole enää Suomessa juurikaan käytetty.

mRNA-rokotteisiin liittyy erityisesti alle 30-vuotiailla miehillä sydänlihastulehduksen riski. Näitä on havaittu erityisesti toisen rokotuskerran jälkeen. Tulehduksen riski on harvinaisempi, kuin itse koronavirusinfektioon liittyvä sydänlihastulehduksen riski. Sydänlihastulehdus on yleensä ohimenevä ja varsin lieväoireinen.

Koronavirusrokotteiden rokotustapa

Rokotteet pistetään lihakseen, yleensä oikeakätisillä vasempaan olkavarteen ja vasenkätisillä oikeaan olkavarteen. Totsinameraania pistetään 0.3 ml, kahta muuta rokotetta 0.5 ml. Rokotuksen jälkeen rokotettavaa on seurattava 15 minuuttia mahdollisen välittömän allergisen reaktion varalta.

Koronavirusrokotteiden rokotusjärjestys Suomessa

Koronavirusrokotteita on saatu Suomeen siksi paljon, että iäkkäiden (yli 70-vuotiaat) ja vakavalle koronavirustaudille alttiiden henkilöiden rokotukset on saatu hyvin käyntiin ja huhtikuun loppupuolella siirryttiin ns. ikäperusteisiin rokotuksiin 70 vuotiaista nuorempiin. Iän mukainen rokotusjärjestys etenee nyt kohti nuorempia ikäluokkia aina 12-ikävuoteen saakka. Rokotustahti vaihtelee kunnittain. Comirnaty- ja Moderna -rokotteet on hyväksytty yli 12-vuotiaiden käyttöön. Koronarokotusta tarjotaan Suomessa 9.8.2021 lähtien kaikille 12 vuotta täyttäneille, jotka haluavat ottaa rokotteen. Rokottamalla voidaan suojata nuoria ja samalla heidän lähipiiriään erityisesti vakavalta koronavirustaudilta. Koronarokotteita ei toistaiseksi anneta alle 12-vuotiaille. Rokotteiden tehoa ja turvallisuutta nuoremmissa ikäryhmissä tutkitaan parhaillaan.

Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Raskaana oleva voi ottaa koronarokotukset omalla rokotusvuorollaan rokotusjärjestyksen mukaisesti. Koronarokotus suojaa raskaana olevaa naista koronataudilta. Rokotteiden antama suoja vakavaa tautia vastaan on erinomainen ja oireista tautia vastaan myös erittäin hyvä. Alustavissa tutkimuksissa mRNA-rokotteiden ei ole havaittu aiheuttavan mitään erityistä haittaa sikiölle tai äidille. Rokote voidaan antaa imettävälle äidille. Rokotteiden tai niiden sisältävien aineiden ei tiedetä siirtyvän äidinmaitoon.

Kirjallisuutta

  1. COVID-19 Vaccine AstraZeneca Product Information as approved by the CHMP on 29 January 2021, pending endorsement by the European Commission.
  2. Covid -19 vaccine Moderna- SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS.
  3. Comirnaty- SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS.
  4. Voysey M, Costa Clemens SA, Madhi SA. Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2: an interim analysis of four randomised controlled trials in Brazil, South Africa, and the UK. Lancet 2020.
  5. Polack FP, Thomas SJ, Kitchin N ym. Safety and efficacy of the BNT162b2 mRNA Covid-19 vaccine. New Engl J Med 2020: DOI: 10.1056/NEJMoa2034577.
  6. Baden LR, El Sahly HM, Essink B ym. Efficacy and safety of the mRNA-1273 SARS-Cov-2 vaccine. New Engl J Med 2020: DOI: 10.1056/NEJMoa2035389.
  7. Shimabukuro TT, Kim SY, Myers TR ym. preliminary findings of mRNA Covid-19 vaccine safety in pregnant persons.
  8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmät (päivitetty 10.8.2021).