Koronavirusrokotteiden vaikutusmekanismi ja annostelu

COVID-19-infektion ehkäisemiseksi on kehitetty useita rokotteita, joista Euroopassa myyntiluvan on saanut kaksi ns. mRNA ja kaksi adenovirusvektorirokotetta:

  • mRNA-rokote: totsinameraani, kauppanimi Comirnaty (Pfizer-Biontech)
  • mRNA-rokote: Moderna Covid-19-rokote (Moderna)
  • adenovirusvektorirokote: AstraZeneca Covid-19-rokote (AstraZeneca)
  • COVID-19 rokote Janssen (Ad26.COV2-S) (Janssen/Johnson&Johnson) (ei käytetä Suomessa)

Kaikkien rokotteiden vaikutus kohdentuu koronaviruksen piikkiproteiiniin. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA) ja ovat kapseloituja nano-lipidipartikkeleihin. Adenovirusvektorirokote sisältää DNA:ta, joka viedään adenoviruksen avulla pistoskohdassa solujen sisään.  Molemmissa rokotetyypeissä lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta eli koronaviruksen ns. piikkiproteiinia. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintavalkuaisen vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Rokotteilla elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön.

Myyntiluvan mukaisesti annetaan

  • totsinameraania 2 annosta 3 viikon välein
  • Moderna Covid-19-rokotetta 2 annosta 4 viikon välein
  • AstraZeneca Covid-19-rokotetta 2 annosta 4−12 viikon välein.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on ohjeistanut pidentämään mRNA-rokotteiden annosvälin 12 viikkoon. AstraZeneca rokotteen annosväli on THL:n suositusten mukaisesti 8–12 viikkoa. Janssenin adenovirusvektorirokotetta ei Suomessa ole otettu lainkaan käyttöön.

Alle 65-vuotiaille aloitetaan aina mRNA-rokote, myös toisena annoksena, vaikka henkilö olisi saanut ensimmäisenä annoksena adenovirusvektorirokotetta.

65 vuotta täyttänyt voi valita rokotussarjaa aloitettaessa annetaanko hänelle mRNA- vai adenovirusvektorirokotetta. Hän saa lähtökohtaisesti samaa rokotetta myös toisella kerralla, ellei kieltäydy AstraZenecan rokotteesta, jolloin voi saada mRNA-rokotetta.

Koronavirusrokotteiden teho

Molempien RNA-rokotteiden teho oireisen COVID-19-infektion ehkäisyssä on noin 95 %. Teho alkaa mRNA-rokotteilla jo noin 12 vuorokautta ensimmäisen rokotuksen jälkeen, ja ainakin lyhytaikaisesti yhdelläkin rokotteella saavutetaan merkittävä ehkäisyvaikutus.

AAstraZenecan Covid-19-rokotteen teho oireisen infektion ehkäisyssä on ollut kahden rokotteen vakioannoksen jälkeen 62.1 % (toinen rokote 4−12 viikkoa ensimmäisen jälkeen). Tutkimusten ja myös myöhempien tulosten perusteella voidaan arvioida, että AstraZeneca Covid-19-rokote ehkäisee vakavat koronavirusinfektiot tehokkaasti.

Mitään markkinoilla olevista rokotteista ei ole hyväksytty lasten rokotuksiin. Totsinameraania voidaan antaa yli 16-vuotiaille, Moderna ja AstraZeneca Covid-19-rokotteita yli 18-vuotiaille.

Rokotteiden suojavaikutuksen kestosta ei voi tehdä vielä pitkäaikaista arviota.

Näiden rokotteiden on osoitettu ehkäisevän myös ainakin ns. UK- ja Intia-muuntovirusten aiheuttamia infektioita. Teho muuntovirusten aiheuttamien infektioiden ehkäisemisessä näyttää olevan kuitenkin hieman matalampi, kuin mitä alkuperäisissä tutkimuksissa on osoitettu. Kaikkien muuntovirusten suhteen ei yksittäisten rokotteiden tehoa pystytä vielä arvioimaan.

Koronavirusrokotteiden haittavaikutukset

Kaikilla rokotteilla voi esiintyä haittavaikutuksia. Haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä.

Tavallisimmin kyseessä olivat paikallisreaktiot pistokohdalle, esimerkiksi

  • pistoskohdan kipu
  • pistoskohdan arkuus.

Yleistyneitä reaktiota ovat mm.

  • kuume
  • päänsärky
  • yleinen heikkous
  • lihaskivut
  • nivelkivut
  • pahoinvointi
  • oksentelu
  • vilunvärinät.

Yleisoireet ilmaantuvat yleensä viikon kuluessa rokotuksesta. Vakavat yleistyneet haittatapahtumat olivat harvinaisia, totsinameraanin jälkeen alle 2 prosentilla rokotetuista, Moderna covid-19-rokotuksen jälkeen 0.5 prosentilla ja AstraZeneca covid-19-rokotteella alle 1 prosentilla.

Välittömät vaikeat allergiset reaktiot ovat harvinaisia, mutta näitäkin on esiintynyt kaikkien mainittujen rokotteiden jälkeen. Totsinameraanilla vakavia allergisia reaktioita (anafylaktinen reaktio) on esiintynyt noin 11 henkilöllä miljoonaa rokotettua kohden. Nämä tulevat yleensä 15 minuutin kuluessa rokotuksesta, minkä takia rokotettuja tulisi valvoa rokotuspaikalla tuon ajan. Rokotuspaikalla tulee olla myös valmius tunnistaa ja hoitaa näitä reaktioita. Harvinaisina ohimenevinä haittavaikutuksina on mRNA-rokotuksen jälkeen kuvattu kasvohermohalvauksia (noin 1 tapaus/10 000 rokotettua).

Kaikilla kolmella Suomessa käytössä olevalla rokotteella näyttäisi haittavaikutuksia tulevan hieman useammin nuoremmilla henkilöillä. mRNA-rokotteilla haittavaikutuksia esiintyy useammin toisen rokotuskerran jälkeen. Adenovirusvektorirokotteella toisen rokotuskerran jälkeen haittavaikutuksia tulee harvemmin, ja ne ovat yleensä lievempiä kuin ensimmäisen rokotuskerran jälkeen. Rokotuksen aiheuttamia kuumereaktioita nähdään totsinameraanin rokotuksen jälkeen yli 10 %:lla, Moderna Covid-19-rokotteen jälkeen 15.5 %:lla ja AstraZeneca Covid-19-rokotteen jälkeen 7.9 %:lla rokotetuista. Käytännössä ensimmäiseen AstraZenecan rokotteeseen on liittynyt kuumereaktioita hieman useammin kuin mRNA-rokotteiden kohdalla.

Harvinaisina haittavaikutuksina AstraZenecan ja Janssenin adenovirusvektorirokotteiden jälkeen on esiintynyt verisuonitukoksia (mm. aivojen laskimotukoksia) ja verihiutaleiden vähyyttä. Näitä on esiintynyt ennen kaikkea alle 50-vuotiailla. Siksi adenovirusvektorirokotteen käyttö on rajattu vain yli 65-vuotiaille ja he voivat valita ottavatko adenovirus vai mRNA-rokotteen.

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos kehottaa AstraZenecan rokotetta saaneita tarkkailemaan voimakkaita oireita, jotka alkavat yli kolmen vuorokauden kuluttua rokottamisesta. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jos saa voimakkaan, selvästi jatkuvasti pahenevan päänsäryn tai erittäin voimakkaasti lisääntyviä mustelmia iholla tai limakalvoilla. Julkaistuissa tapauksissa kyseisen hyytymishäiriön oireet ovat tulleet yleensä 20 vuorokauden sisällä adenovirusvektorirokotuksesta. Tätä haittavaikutusta ei ole tavattu mRNA-rokotteiden jälkeen.

Koronavirusrokotteiden rokotustapa

Rokotteet pistetään lihakseen, yleensä oikeakätisillä vasempaan olkavarteen ja vasenkätisillä oikeaan olkavarteen. Totsinameraania pistetään 0.3 ml, kahta muuta rokotetta 0.5 ml. Rokotuksen jälkeen rokotettavaa on seurattava 15 minuuttia mahdollisen välittömän allergisen reaktion varalta.

Koronavirusrokotteiden rokotusjärjestys Suomessa

Koronavirusrokotteita on saatu Suomeen siksi paljon, että iäkkäiden (yli 70-vuotiaat) ja vakavalle koronavirustaudille alttiiden henkilöiden rokotukset on saatu hyvin käyntiin ja huhtikuun loppupuolella siirryttiin ns. ikäperusteisiin rokotuksiin 70 vuotiaista nuorempiin. Iän mukainen rokotusjärjestys etenee nyt kohti nuorempia ikäluokkia aina 16-ikävuoteen saakka. Rokotustahti vaihtelee kunnittain. Alle 16-vuotiaiden rokottamisesta ei ole vielä tehty päätöksiä eikä Euroopassa ole vielä hyväksytty yhtään rokotetta alle 16-vuotiaille.

Raskaana olevien rokottaminen perustuu aina yksilölliseen päätökseen. THL ohjeistaa raskaana olevia olemaan yhteydessä hoitavaan lääkäriin tai äitiysneuvolaan koronavirusrokotuksen osalta. Lääkäri voi suositella rokotetta raskaana olevalle riskiryhmäläiselle, työssään altistumisriskissä olevalle tai naiselle, joka muusta perustellusta syystä tarvitsee tai haluaa rokotteen. Alustavissa tutkimuksissa mRNA-rokotteiden ei ole havaittu aiheuttavan mitään erityistä haittaa sikiölle tai äidille. Rokote voidaan antaa imettävälle äidille. Rokotteiden tai niiden sisältävien aineiden ei tiedetä siirtyvän äidinmaitoon.

Käytettyjä lähteitä:

COVID-19 Vaccine AstraZeneca Product Information as approved by the CHMP on 29 January 2021, pending endorsement by the European Commission.

Covid -19 vaccine Moderna- SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS

Comirnaty- SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS

Voysey M, Costa Clemens SA, Madhi SA. Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2: an interim analysis of four randomised controlled trials in Brazil, South Africa, and the UK. Lancet 2020 .

Polack FP, Thomas SJ, Kitchin N ym. Safety and efficacy of the BNT162b2 mRNA Covid-19 vaccine. New Engl J Med 2020: DOI: 10.1056/NEJMoa2034577

Baden LR, El Sahly HM, Essink B ym. Efficacy and safety of the mRNA-1273 SARS-Cov-2 vaccine. New Engl J Med 2020: DOI: 10.1056/NEJMoa2035389

Shimabukuro TT, Kim SY, Myers TR ym. preliminary findings of mRNA Covid-19 vaccine safety in pregnant persons.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmät (päivitetty 12.2.2021) .