Maitoallergia ja ravitsemus

Maitoallergian oireet

Maitoallergian oireita ovat muun muassa ihottuma, vatsakivut, ripuli, oksentelu ja vakavimmissa tapauksissa jopa henkeä uhkaava yleisreaktio.

Oireet voivat ilmaantua välittömästi tai muutamien tuntien tai muutaman vuorokauden kuluessa maidon nauttimisesta.

Maitoallergian hoito

Maitoallergian hoitona on maidon ja kaikkien muiden maitoproteiinia sisältävien ruoka-aineiden välttäminen ja korvaaminen muilla ruoka-aineilla ja tarvittaessa myös ravintovalmisteilla. Koska oireiden vakavuus vaihtelee lievistä hyvin vaikeisiin, myös välttämisen tarkkuus vaihtelee. Osa maitoallergisista ei kestä lehmänmaitoa lainkaan. Osa kestää kovia juustoja, hapanmaitovalmisteita (viiliä, jogurttia, rahkaa, piimää) tai maitoa kypsennettynä ruoissa ja leivonnaisissa. Osa voi käyttää tiettyjä maitovalmisteita pieniä määriä (esim. pienen siivun juustoa) päivittäin ja osa jotakin maitovalmistetta silloin tällöin kohtuudella (esim. purkillinen jogurttia 1–2 kertaa viikossa). Mikäli oireet ovat vakavia, hyvin tarkka maitoproteiinin välttäminen on ehdottoman tärkeää. Toisaalta lievät, nopeasti ohimenevät oireet voi jättää huomiotta.

Maitoproteiinia sisältävät seuraavat elintarvikkeet ja niiden ainesosat:

• Maito, piimä, jogurtti, viili, rahka
• Juusto, maitoa sisältävä kasvirasvajuusto
• Jäätelö, maitoa sisältävä kasvirasvajäätelö
• Vähälaktoosiset ja laktoosittomat maitotuotteet
• Voi, voiöljy, voita sisältävät leipärasvat, maitoproteiinia sisältävät margariinit
• Hera, kaseiini, kaseinaatti

Lapsilla maitoallergia usein väistyy. Mikäli oireet antavat myöten, maitovalmisteita annetaan pieniä määriä annosta vähitellen suurentaen. Tavoitteena on tukea luontaisen sietokyvyn kehittymistä ja maitoallergiasta toipumista. Lapsi voi saada lieviä oireita, jotka jäävät yleensä pois maidon käytön jatkuessa. Yli 6-vuotiaille vaikeammin oireileville voidaan harkita siedätyshoitoa.

Maitoallergisen ruokavalion koostaminen

Maidon voi korvata juomana ja ruoanvalmistuksessa sen tavoin käytettävillä kasvijuomilla. Näitä on saatavilla hyvin laaja valikoima, muun muassa soija-, kaura-, riisi-, tattari-, hirssi-, manteli- ja hasselpähkinäpohjaisina. Suositeltavimpia valintoja ovat ravintoaineilla täydennetyt vaihtoehdot, jolloin näiden tuotteiden kalsium- ja D-vitamiinipitoisuudet sekä usein myös jodi- ja B₁₂-vitamiinipitoisuudet muistuttavat lehmänmaidon pitoisuuksia. Tällaiset kasvituotteet eivät nimittäin sisällä edellä mainittuja ravintoaineita luonnostaan merkittäviä määriä.

Soijamaidon ja lehmänmaidon proteiinipitoisuudet ja proteiinien laadut ovat samankaltaisia. Osa maitoallergisista kuitenkin reagoi myös soijaan, joten ei ole harvinaista, että soijapohjaiset tuotteet eivät sovi heille. Riisimaitoa ei suositella pääsääntöisesti käytettäväksi maidoksi alle 6-vuotiaille sen arseenipitoisuudesta johtuen.

Kasvipohjaisina on saatavana myös jogurtin, rahkan, kerman, juuston ja jäätelön kaltaisia valmisteita, joita voi käyttää maitotuotteiden tavoin.

Jos maitoallerginen käyttää säännöllisesti kalsiumilla ja jodilla täydennettyjä tuotteita, ei ruokavaliota tarvitse yleensä täydentää ravintolisillä näiden ravintoaineiden osalta.

Alle 2-vuotiaiden ruokavaliota täydennetään yleensä maitoallergisten erityiskorvikkeella. Ne sisältävät joko hyvin pieneksi pilkottua maitoproteiinia (digeroidut valmisteet) tai proteiinien osasia, aminohappoja. Näiden valmisteiden korvattavuus edellyttää valvottua erikoissairaanhoidossa tehtävää maitoaltistusta, joka toteutetaan joko avoimena tai kaksoissokkoutettuna hoitavan lääkärin arvion mukaan.

Jos maitoallergia ei ole väistynyt kahteen ikävuoteen mennessä, jolloin erityiskorvikkeen korvattavuus päättyy, lapselle annetaan päivittäin lihaa, kalaa, siipikarjaa tai kasviproteiinituotteita kahdella aterialla (kypsäpaino 60–90 g/vrk) ja 2–3 rkl lisärasvaa ruokiin lisättynä, esimerkiksi maidotonta rasvaista (vähintään 60-prosenttista) margariinia ja/tai kasviöljyä. Kalsiumvalmistetta annetaan 500 mg päivässä, mikäli ruokavaliossa ei ole lainkaan täydennettyjä kasvijuomia. Pienempi määrä (250 mg päivässä) riittää, jos täydennettyjä kasvijuomia on ruokavaliossa noin 2 dl päivässä. Ravitsemusterapeutti arvioi tarvittaessa valmisteen tarpeen ja annostuksen tarkemmin.

D-vitamiinivalmistetta suositellaan kaikille 2–18-vuotiaille 7,5 mikrog päivässä ympärivuotisesti.