Etusivu » Keuhkoputkentulehdus lapsella

Keuhkoputkentulehdus lapsella

Lääkärikirja Duodecim
2.12.2017
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Keuhkoputkentulehdusta (keuhkoputkitulehdus, bronkiitti) on lapsilla eri tyyppejä. Yleisimmin kyse on virusperäisestä tulehduksesta, sillä lasten flunssassa tulehdus leviää usein nielusta aina keuhkoputkiin asti. Virusinfektio voi pienellä osalla lapsista laukaista myös ns. ahtauttavan keuhkoputkentulehduksen (infektioastma), jolloin yskimiseen liittyy hengenahdistusta, tihentynyttä hengitystä ja usein myös hengityksen vinkunaa ks. «Ahtauttava keuhkoputkentulehdus (infektioastma) lapsella»1. Antibioottihoitoa vaativa bakteeriperäinen bronkiitti on lapsilla sen sijaan harvinainen, samoin kuin hinkuyskäbakteerin tai mykoplasman aiheuttama keuhkoputkentulehdus ks. «Hinkuyskä»2.

Virusperäinen keuhkoputkentulehdus

Oireina on nuhan, kuumeen ja yskän lisäksi usein hengityksen rohina. Vähäinenkin määrä limaa aiheuttaa lapsilla selkeän rohinan, sillä pieni lapsi ei osaa yskiä limaa pois ja toisaalta limarohina on helposti kuultavissa ohuen rintakehän läpi. Jos rohinaan ei liity hengitysvaikeutta ja lapsen vointi on muutenkin hyvä, erityistä hoitoa ei tarvita, sillä virusperäinen keuhkoputkitulehdus paranee itsestään 1–2 viikossa. Hoitona voidaan käyttää yskänlääkkeitä, joiden teho jää kuitenkin usein vaatimattomaksi. Niinpä yskänlääkkeiden käyttöä lapsilla ei nykyisin suositella. Tarkoitus ei toisaalta ole yskän lopettaminen, sillä tällöin nenänielusta valuva lima kulkeutuisi keuhkoihin ja aiheuttaisi ongelmia. Yskä on elimistön puolustuskeino liman valumista vastaan. Kostean ja viileän höyryn hengittäminen oli aiemmin yleisesti käytetty hoitokeino. Senkin osalta näytöt tehosta ovat vaatimattomat. Kaiken kaikkiaan yskän helpottamiseksi ei kuitenkaan ole paljon tehtävissä. Koska yskä on usein pahimmillaan yöaikaan, rasittaa tämä luonnollisesti koko perhettä. Viime aikoina on saatu jonkin verran viitettä siitä, että yli 1-vuotiaille lapsille noin puoli tuntia ennen nukkumaan menoa annettu hunaja helpottaisi yskimistä. Annos on pari teelusikallista (10 grammaa). Alle 1-vuotiaille hunajan antoa ei suositella.

Virusperäisen keuhkoputkentulehduksen erikoismuoto on RS-viruksen aiheuttama pienten keuhkoputkien tulehdus (bronkioliitti), jota tavataan erityisesti muutaman viikon tai kuukauden ikäisillä imeväisillä. Sitä esiintyy kausiluonteisesti erityisesti loppusyksystä ja talviaikaan. Pahemmat epidemiat ilmaantuvat joka toinen vuosi. Oireet alkavat tavallisena flunssana, mutta muutaman päivän kuluessa yskä pahenee, kehittyy hengenahdistus ja pikku potilas väsähtää eikä jaksa kunnolla imeä. Hengitys on tiheää ja pinnallista, ihon värikin voi muuttua harmahtavaksi. RSV-tulehdus voi aiheuttaa vaikeankin hengitysvaikeuden, ja niinpä hoitoyksikköön on aina syytä ottaa yhteys, mikäli pienen imeväisen flunssa hankaloituu. Tilanne voi vaatia muutaman päivän sairaalahoidon.

Pienet lapset yskivät joskus viikkojenkin ajan, jolloin kyse on useimmiten huonosta onnesta eli virusinfektioita on tullut peräkkäin useita. Näin on usein päivähoidon aloituksen yhteydessä. Joskus jatkuva yskiminen on kuitenkin merkki korvatulehduksesta, joten lääkärissäkäynti on pitkittyneessä yskimisessä perusteltu. Toinen syy pitkittyvään yskään on edellä mainittu pienen lapsen astma, joka voi toisinaan muistuttaa ”tavallista” keuhkoputkentulehdusta. Tällöin astmalääkityksen aloittaminen lopettaa tehokkaasti yskimisen.

Bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus

Bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus on lapsilla harvinainen. Yskän jatkuminen ja muuttuminen limaiseksi alkuvaiheen kuivan köhän jälkeen herättää usein epäilyn bakteeritulehduksesta. Yli viikon jatkuva yskiminen on kuitenkin flunssassa normaalia, ja limaisuus merkitsee yskän "lohkeamista" ja vähittäistä paranemista. Tavallista myös on, että flunssan jälkeen lapsi yskii rasituksessa tai kylmässä ilmassa. Hengitysteiden limakalvot vaativat usein 2–3 viikkoa toipuakseen täysin tulehduksesta, mikä ilmenee yskimisherkkyytenä. Antibiootin aloituksesta yskivälle lapselle ei ole yleissääntöä, vaan hoidosta päätetään aina tapauskohtaisesti. Jos lapsella todetaan samanaikaisesti korva- tai sivuontelotulehdus, antibioottilääkitys on paikallaan. Näin on myös silloin, kun keuhkojen kuuntelussa on viitteitä tulehduksen leviämisestä keuhkoihin.

Mykoplasmabakteeri voi aiheuttaa ylähengitystie- ja keuhkoputkentulehduksen etenkin koulu- ja nuorisoikäisillä sekä nuorilla aikuisilla. Yleensä oireet kestävät 2–3 viikkoa ja tauti paranee ilman hoitoa. Joskus tilanne voi edetä keuhkokuumeeksi ja oireet pitkittyä. Mykoplasmainfektiossa ei välttämättä ole selvää kuumetta. Epidemioita todetaan 3–5 vuoden välein. Mykoplasmainfektio diagnosoidaan veren vasta-ainemäärityksillä, mutta nykyisin luotettavammin hengitystie-eritteen PCR-tutkimuksella. Pitkittynyttä infektiota hoidetaan antibiooteilla.

Mykoplasman ohella toinen bakteeri eli hinkuyskäbakteeri voi aiheuttaa koulu- ja nuorisoikäisille pitkittynyttä keuhkoputkentulehdusta. Yskänpuuskat voivat jatkua viikkojen ajan, mutta vaikeaa hengitysvaikeutta ei esiinny. Hinkuyskätulehduskin voidaan osoittaa vasta-aine- ja PCR-määrityksillä, ja sen hoidoksi määrätään antibiootti, lähinnä taudin leviämisen estämiseksi.

Milloin hoitoon

Flunssaan liittyvä yskää voi hyvin hoitaa kotikonstein ja apteekista saatavilla yskänlääkkeillä, joiden teho on kuitenkin vaatimaton. Yskivä lapsi on kuitenkin syytä tuoda hoitoon seuraavissa tapauksissa:

  • Alle puolen vuoden ikäisellä lapsella esiintyy päivien kuluessa pahenevaa yskää, rohinaa ja hengitysvaikeutta, huonoa syömistä ja väsähtämistä.
  • Alle 5 kuukauden ikäisellä imeväisellä esiintyy vaikeita yskänpuuskia.
  • Herää epäily, että yskivä lapsi on nielaissut vierasesineen.
  • Lapselle kehittyy kumea yskä, sisäänhengityksen rohina ja vinkuna sekä hengitysvaikeus.
  • Lapsella ilmenee flunssan yhteydessä tiheätä ja työlästä hengitystä ja hengityksen vinkumista.
  • Yskivällä lapsella kuume ja paheneva limaisuus jatkuvat yli viikon.
  • Lapsella on useita viikkoja jatkunut yskä.

Lisää tietoa keuhkoputkitulehduksesta

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Alahengitystieinfektiot lapsilla»3

Käytettyjä lähteitä

Ruuskanen O, Korppi M. Lasten yskänlääkkeiden myynti pitää lopettaa. Duodecim 2008;124:1689–1690 «/xmedia/duo/duo97408.pdf»1

Käypä hoito -suositus: Alahengitystieinfektiot (lapset) «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50098»2

Koskela H, Naaranlahti T. Yskän lääkehoito. Duodecim 2016;132(5):455-60 «/xmedia/duo/duo13003.pdf»3

Puolakkainen M. Mycoplasma pneumoniae -infektiot. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 7.11.2016.