Tämä artikkeli korvaa aiemman Ilmasto-artikkelin
Mitä on planetaarinen terveys?
Kun ihminen toimii sopusoinnussa maapallon ekosysteemien kanssa, kutsutaan tätä planetaariseksi terveydeksi. Sen keskiössä on luonnon kyky ylläpitää elämää. Ilmastonmuutos on puhutuin ihmisen toimintaan liittyvä planetaarisen terveyden haaste. Ongelmat koskettavat myös monimuotoista luontoa, maankäyttöä, ilmakehää, ravinteiden luonnollista kiertoa sekä luonnon ja makean veden säästymistä saastumiselta. Yksittäisen matkailijan valinnoilla on vaikutusta planetaariseen terveyteen ja maailmanlaajuiseen eli globaaliin terveyteen.
WHO:n 10 globaalin terveyden haastetta
- Ilmastonmuutos ja ilmansaasteet
- Tarttumattomat taudit (non-communicable diseases, NCD)
- Influenssapandemia
- Haavoittuvat väestöryhmät ja väestöt
- Vastustuskyky mikrobilääkkeille
- Erityisen tarttuvat ja vaaralliset tartuntataudit
- Huono perustason terveydenhuolto
- Rokotevastaisuus
- Dengue-kuume
- HIV
Matkan suunnittelu
Matkalle lähtevän on hyvä tiedostaa, että kohdemaan planetaarisen terveyden haasteet voivat vaikuttaa matkailijan terveyteen ja turvallisuuteen. Muun muassa ilmastonmuutoksen myötä kuumuus ja kosteus ovat lisääntyneet monessa kohteessa. Etenkin tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa, joissa on vähäisesti puita ja puistoja, lämpötila voi nousta sietämättömäksi (lämpösaarekeilmiö). Helle on aina terveysriski, ja kuumuus lisää ilmansaasteiden haittavaikutuksia Auringonpaisteen haitat. On syytä pohtia, salliiko oma terveydentila matkustamisen Pitkäaikaissairaudet ja matkustaminen. Sisätilat eivät välttämättä tuo turvaa, sillä heikko sisäilman laatu on maailmalla yleinen ongelma. Pitkäaikaissairaiden on syytä varautua ennakolta lääkitysten tehostamiseen. Hyttysvälitteiset taudit, kuten dengue- ja zikavirus sekä malaria, leviävät lisääntyneen kosteuden myötä aiempaa laajemmille alueille. Rokotusten ja estolääkitysten tarve korostuu. Myös aiemmin terve tai oireeton henkilö voi sairastua.
Sään ääri-ilmiöt ovat huonosti ennustettavissa. Esimerkiksi ennakoimattomat rankkasateet ja myrskyt voivat saastuttaa puhtaan veden, aiheuttaa tartuntatautiepidemioita ja katkaista liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Hallitsemattomat maastopalot voivat pilata ilmanlaadun, johtaa evakuointeihin tai pahimmillaan uhata henkeä. Pula juomavedestä tai ravinnosta voi ajaa kohdemaan väestöä liikkeelle ja johtaa levottomuuksiin.
Matkailun kuormitus ympäristölle
Matkailija kuormittaa kohdemaan ekosysteemejä enemmän kuin paikallinen asukas. Matkailu lisää rakentamista: aiemmin neitseellinen luonto jää hotelli- ja virkistäytymispalveluiden, liikenteen ja muun kaupunkirakentamisen alle. Matkailu on kausiluontoista ja aiheuttaa hetkellisiä väestö- ja kulutuspiikkejä. Ne haastavat ruoantuotantoa ja lisäävät viljelymaan tarvetta. Etenkin lihakarjan ruokkiminen vaatii paljon rehua, jota viljellään aiemmin arvokkailla luontoalueilla. Alkuperäisen luonnon elintila pienenee ja pirstaloituu. Tällöin myös luonnon kuumuudelta, saasteilta tai tulvavesiltä suojaava vaikutus heikkenee.
Ihmisen toiminnan aiheuttamat ekologiset muutokset ovat usein nopeita. Ellei luonnoneläimille ole tarjolla uusia elinalueita, ne joutuvat ihmisten pariin. Silloin eläimet – myös uhanalaiset – joutuvat helposti ihmisen vainon kohteeksi. Kohtaamisten lisääntyminen voi myös lisätä luonnoneläimistä peräisin olevien mikrobien siirtymistä kotieläimiin ja ihmisiin sekä uusien tartuntatautien ilmaantumisen riskiä. Lajikirjon kaventuminen lisää painetta siihen, että ihmisestä tulee aiempaa herkemmin taudinaiheuttajien uusi isäntä.
Matkailun lisääntyminen luontokohteissa on aiheuttanut luontoympäristöjen saastumista, roskaantumista ja eroosiota. Melusaaste ja tarpeettomat keinovalot eli valosaaste ovat ongelma monessa kulttuuri- ja luontokohteessa. Kävijämäärien kasvu on johtanut peruuttamattomiin muutoksiin usean kansallispuiston, suojelualueen ja perinnekohteen luonnossa.
Makea vesi
Monessa suositussa matkakohteessa makean veden varannot ovat niukat. Esimerkiksi Espanjassa makeaa vettä on asukasta kohden vain puolet maailman keskimääräisestä tasosta. Makean veden paikallinen tarve on suurimmillaan kuivaan kesäaikaan, johon myös matkailu painottuu. Se on johtanut ristiriitoihin ja konflikteihin matkailijoiden, matkanjärjestäjien ja paikallisten välillä.
Maailman kaikesta makeasta vedestä vain muutama prosentti on säästynyt saastumiselta. Liki puolet maailman jätevedestä lasketaan käsittelemättömänä luontoon. Puhdas vesi on maailmalla arvokas luonnonvara, jonka harkittu käyttö on jokaisen matkailijan velvollisuus. Tämä onnistuu muun muassa noudattamalla hotellien antamia ohjeita, joilla pyritään esimerkiksi vähentämään kylpypyyhkeiden ja liinavaatteiden tarpeetonta pyykkäämistä. Hygienian ylläpitoon riittää lyhytkin suihkukäynti.
Jätehuolto on edelleen maailmalla puutteellista. Matkailija voi välttää tarpeettoman muovijätteen syntymistä esimerkiksi kestokassia käyttämällä. Ulkoilmassa liikuttaessa on hyvä huolehtia, ettei jätteitä pääse tahattomasti luontoon esimerkiksi tuulen mukana. Vaikka etenkin moni kehittyvä maa on kieltänyt muovipussien käytön, on muoviroska edelleen yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Tupakan tumpit ovat maailman yleisin muoviroska.
Lemmikit ja matkailu
Lemmikkien kanssa matkustaminen on lisääntynyt merkittävästi. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta arvioidaan kulkevan vuosittain 10 000 koiraa. Lemmikki vie matkakohteeseen ja toisaalta tuo kotimaahan sinne vieraita ja mahdollisesti haitallisia mikrobeja, jotka voivat vaarantaa jopa ihmisterveyden. Lemmikki voi sairastua, eikä kohteessa ole välttämättä saatavilla sille hoitoa.
Eläimiä ei saisi kuljettaa ilman tunnisteasiakirjoja ja asianmukaisia toimia, jotka voivat pitää sisällään loislääkityksiä tai tiettyjä rokotuksia. Lemmikkien salakuljettaminen maasta toiseen on paitsi laitonta myös aina terveysriski lemmikille itselleen, ihmiselle ja kohteen luonnolle. Lemmikille paras paikka lomailuun on usein oma koti tai tuttu hoitopaikka – ei vilkas matkakohde vieraassa ympäristössä, jossa siihen kohdistuu monenlaisia stressitekijöitä. Matkakohteessa elävien kodittomien koirien huonot elinolot voivat herättää matkailijassa halun tuoda koira mukanaan Suomeen. Turvallisempaa ja tehokkaampaa on kuitenkin auttaa koiria paikan päällä tukemalla niiden elinolojen parantamista. Myös laillisesti järjestön välityksellä tuotu, rokotettu lemmikki voi kantaa tappavaa tautia elimistössään.
Vieraat ekosysteemit
Luonnonvaraisten eläinten, kasvien tai niiden osien kuljettaminen maasta toiseen on syystä lailla kiellettyä. Esimerkiksi eksoottinen tuliaishedelmä voi kantaa haitallista eliöstöä tai kauniin tuontikukan siemenet levittää haitallista vieraslajia. Laiton eläin- ja kasvikauppa on monen lajin uhanalaisuuden taustalla. Elintarvikkeissa voi olla taudinaiheuttajia (esim. lihavalmisteet) tai loisia (esim. hunaja). Etenkin koti- ja tuotantoeläinten kanssa toimivien on hyvä muistaa, että vierailu vieraalla eläintilalla niin Suomessa kuin ulkomailla on riski tartuntatautien leviämiselle. Käsi- ja vaatehygieniasta on pidettävä erityistä huolta.
Kasvihuonepäästöt ja ilmastonmuutos
Yleisin tapa arvioida matkailun ekologista kestävyyttä on hiilijalanjäljen mittaaminen. Matkailun osuuden suomalaisten kokonaishiilijalanjäljestä on arvioitu olevan jopa kymmenen prosenttia. Se on merkittävästi suurempi kuin muualla maailmassa. Liikenne on matkailun suurin päästölähde. Lentoliikenne aiheutti vuonna 2019 jopa kolme prosenttia globaaleista kasvihuonepäästöistä. Lentomatkailu on kokonaispäästöiltään huomattavasti kuormittavampaa kuin matkustaminen junalla. Valtaosa suomalaisten ulkomaanmatkoista on vapaa-ajan matkoja ja tehdään lentäen. Siksi suomalaisten matkailun hiilijalanjälki on suuri.
Myös kohdemaan matkailupalvelut ovat merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Hotellien ilmastointi, veden lämmitys, valaistus ja viihdekeskukset kuluttavat paljon energiaa. Matkailija voi säästää energiaa säätämällä ilmastointilaitteiston järkevälle tasolle tai tarvittaessa kytkemällä sen ajoittain kokonaan pois päältä edes osaksi aikaa. Makuutilan lämpötilaa ei esimerkiksi tarvitse viilentää alle 21 celsiusasteen, jota pidetään terveydelle hyvänä tasona. Lämmintä pesuvettä on hyvä käyttää harkiten. Kasvihuonepäästöjä muodostuu myös kuljetuksista, jätteiden käsittelystä ja raaka-aineiden, kuten ruuan, tuotannosta. Matkailijan kannattaakin nauttia planetaarista terveyttä edistäviä kasvispainotteisia, paikallisista raaka-aineista tehtyjä kuumennettuja ruokia.
Vähäisemmät kasvihuonepäästöt eivät kuitenkaan takaa toiminnan ekologisuutta. Hiilineutraaliksi itseään mainostavan palveluntuottajan toiminta voi samaan aikaan olla kestämätöntä esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tai sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.
Matkailun taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys
YK:n mukaan kestävä matkailu on toimintaa, jossa ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat ovat tasapainossa. Matkailu voi parhaimmillaan tuoda paikallisille tuloja, luoda kohteeseen työpaikkoja ja lisätä julkisten ja kaupallisten tahojen halua parantaa kaupunkirakenteita. Silloin myös paikallinen väestö hyötyy. Toisaalta matkailu kuormittaa aina sikäläisiä yhteisöjä. Matkailu voi työllistää paikallisia vain kausiluontoisesti, jolloin matkailun parissa työskentelevät ovat usein kaukana kodeistaan. Omien yhteisöjen turvaverkoston puuttuessa moni joutuu hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhriksi. Osa kausityöläisistä on alaikäisiä nuoria tai lapsia. Matkailu tuo aina mukanaan viihdekulttuurin lieveilmiöitä, kuten päihteitä, ja siihen liittyvää rikollisuutta.
Ekologisten kriisien terveydelliset ja taloudelliset kustannukset jakaantuvat epätasaisesti väestöjen kesken, mikä on nähtävissä monessa suomalaisten suosimassa matkakohteessa esimerkiksi Aasian maissa. Rankkasateiden jälkeiset vesiepidemiat, heikko ilmanlaatu ja kuumuus korostuvat köyhissä maissa ja etenkin niiden slummeissa, joissa muun muassa suojaavia viherrakenteita on vähäisesti.
Lopuksi
Vastuullinen matkailija huomioi valinnoissaan kestävyyden eri näkökulmat sekä globaalin terveyden. Paras ratkaisu planetaarisen terveyden kannalta on matkailun välttäminen.
Kirjallisuutta
- Jones ER, van Vliet MTH, Qadir M, Bierkens MFP. Country-level and gridded estimates of wastewater production, collection, treatment and reuse. Earth Syst Sci Data 2021;13:237–54.
- Casals Miralles C, Barioni D, Mancini Maria, ym. The footprint of tourism: a review of water, carbon, and ecological footprint applications to the tourism sector. J Clean Prod 2023;422:138568.
- Niemistö J, Soimakallio S, Nissinen A, Salo M. Lentomatkustuksen päästöt. Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää? Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2019.