Etusivu » Raskauden ehkäisy

Raskauden ehkäisy

Lääkärikirja Duodecim
24.10.2019
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Yhtä kaikille sopivaa ehkäisymenetelmää ei ole. Osa menetelmistä ei edellytä terveydenhuollon palvelujen käyttämistä. Jokaisella on kuitenkin oikeus halutessaan saada asiantuntevaa neuvontaa käytettävissä olevista menetelmistä, niiden hyödyistä ja haitoista. Ehkäisyn käyttäjälle tärkeimpiä asioita ovat ehkäisyn tehokkuus, turvallisuus ja mahdolliset haittavaikutukset. Ehkäisyn hinnalla on myös usein merkitystä.

Ehkäisyneuvonta

Raskauden ehkäisyneuvonta tuli kuntien järjestettäväksi kansanterveyslain myötä 1972. Ehkäisyneuvonnan palvelukäynti on kansanterveyslain ja siihen liittyvän maksulain perusteella maksuton kaiken ikäisille. Kunnat tarjoavat tiettyjä ehkäisymenetelmiä aloitusvaiheessa ilmaiseksi, mutta tarjonnassa on eroja kuntien välillä. Jos kondomi sisällytetään maksuttomien ehkäisymenetelmien valikoimaan, tämä mahdollistaa myös seksitautien torjuntaa. Osa kunnista tarjoaa useita ehkäisymenetelmiä maksutta jopa 25 vuoden ikään asti, mutta kuntien välillä on runsaasti eroja sekä tarjottavien ehkäisymenetelmien että ikärajojen suhteen.

Julkisen terveydenhuollon piirissä raskaudenehkäisyneuvontaa tarjotaan pääsääntöisesti terveyskeskuksissa sekä koulu-, opiskelu- ja työterveyshuollossa. Terveyskeskuksessa palvelu on järjestetty yleensä erillisessä ehkäisyneuvolassa, yhdistetyssä äitiys- ja ehkäisyneuvolassa ja/tai lääkärinvastaanotolla. Myös yksityinen sektori tarjoaa ehkäisypalveluita.

Sopivan ehkäisymenetelmän valintaan voi liittyä keskustelu seksuaalikäyttäytymisestä ja elämäntilanteesta yleensä. Samalla on mahdollisuus käydä läpi seksitautien ehkäisyä, yleistä seksuaalineuvontaa ja esimerkiksi mahdollisia väkivaltakokemuksia.

Ehkäisymenetelmän valinta

Menetelmiä on niin monta, että lähes jokainen löytää itselleen ja kumppanilleen sopivan menetelmän kulloisessakin elämäntilanteessa. Ehkäisyn valintaan vaikuttavat mm: ikä, paino, tupakointi, yleinen terveydentila ja käytössä oleva säännöllinen lääkehoito. Myös kuukautisvuotojen kesto ja määrä sekä kivut ohjaavat menetelmän valintaa. Merkitystä on sillä, miten pitkäksi aikaa ehkäisyä tarvitaan ja mahdolliset toiveet tulevista raskauksista. Jos raskaus on vakava riski naisen terveydelle, hänen ei tule käyttää epävarmoja menetelmiä.

Ehkäisymenetelmä on hyvä valita yhdessä kumppanin kanssa, ja etukäteen. Jos ehkäisy on unohtunut, voi vielä hankkia ns. jälkiehkäisyn (ks. artikkeli «Jälkiehkäisy»1).

Katso myös Käypä hoito -suosituksen esittelyvideo eri ehkäisymenetelmistä «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix02282&suositusid=hoi50104»1.

Luonnonmenetelmä ja estemenetelmät

Niin sanotun luonnonmenetelmän käyttö perustuu siihen, että nainen tunnistaa ovulaation ajankohdan. Tämä edellyttää säännöllistä kuukautiskiertoa, ovulaation merkkien tunnistamista ja sitten yhdynnästä pidättäytymistä hedelmällisenä ajanjaksona. Tämän hedelmällisen ajanjakson pituus on keskimäärin 10 vuorokautta. Peruslämpömenetelmässä arvioidaan munasolun irtoamista mittaamalla lämpö; mittaus pitää tehdä aamulla ennen ylösnousua. Peruslämpö nousee 0,3–0,5 astetta, kun munasolu on irronnut. Kierron hedelmällisin ajankohta on kuitenkin tässä vaiheessa ohitettu. Menetelmää ei siis voida käyttää kierron hedelmällisen ajankohdan ennustamiseen. Peruslämmön lisäksi voidaan seurata kohdunkaulan liman erittymistä ja laatua. Luonnolliset ehkäisymenetelmät ovat varsin epäluotettavia.

Nykyään on saatavissa älypuhelimiin sovelluksia, jotka on tarkoitettu hedelmällisten päivien tunnistamiseen. Esimerkiksi NaturalCycles-sovellus käyttää näiden päivien tunnistamiseen naisen ilmoittamaa kuukautiskierron pituutta ja peruslämmön mittausta, ja se mahdollistaa lisäksi virtsan LH-mittausten kirjaamisen. Sovellus ilmoittaa jopa puolet kierron päivistä hedelmällisiksi niillä naisilla, joilla on säännöllinen kuukautiskierto. Tällöin pitäisi käyttää luotettavia estemenetelmiä tai pidättäytyä yhdynnästä.

Estemenetelmiin luetaan mekaaniset keinot, kuten kondomi, pessaari ja spermisidit. Miesten kondomeja on saatavissa yleisesti ja monentyyppisiä. Myös lateksittomia kondomeja on markkinoilla. Huolella käytettynä kondomi on hyvä menetelmä, mutta huolellisestikin käytettäessä jopa kaksi naista sadasta tulee vuodessa raskaaksi. Lisäksi se ehkäisee sukupuoliteitse tarttuvia tulehduksia. On hyvä tietää, että öljypohjaiset liukasteet tai emättimeen käytettävät lääkkeet saattavat vaurioittaa kondomia.

Pessaari on ohut lateksista tehty kohdunsuuta vasten asetettava kuppi. Apteekista on nyt saatavissa kaiken kokoisille naisille tarkoitettu silikonista valmistettu pessaari, jota käytetään yhdessä spermisidigeelin kanssa. Teho on vastaava kuin aiemmin käytetyn yksilöllisesti sovitettavan pessaarin ehkäisyteho. Näitä ei ole Suomessa ollut saatavissa vuosiin, vaan lähin ostopaikka oli Ruotsissa. Pessaarin käyttö ei ole ongelmatonta, ja sen oikea ja luotettava käyttö edellyttäisi käyttöopastusta tai ainakin huolellista käyttöohjeiden lukemista sekä harjoittelua. Pessaari estää siittiöiden pääsyn kohtuun; se pitää asettaa paikoilleen kaksi tuntia ennen yhdyntää ja pitää paikoillaan ainakin kuusi tuntia yhdynnän jälkeen.

Spermisidejä oli ennen useita markkinoilla, viimeisimmäksi nonoksynoli-9:ää sisältävä puikko, Patentex® oval. Spermisidit yksin käytettyinä ovat varsin tehottomia, ja ne voivat vahingoittaa emättimen normaalia bakteerikantaa ja aiheuttaa limakalvojen ärsytystä. Ehkäisysieni ja naisen kondomi eivät ole nykyisin Suomessa myynnissä, mutta niitä on saatavilla esimerkiksi verkkokaupoista. Naisten kondomit on valmistettu polyuretaanista, ja tästä kalliimmasta materiaalista johtuva hinta on rajoittanut käytön laajenemista.

Hormonaalinen ehkäisy

Hormoniehkäisyllä pyritään estämään munasolun kehittyminen tai hedelmöityminen. Yhdistelmäehkäisypillerit (ks. «Ehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy)»2) sisältävät naishormonia (estradiolia) ja keltarauhashormonia (progestiini). Ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari kuuluvat samaan ryhmään. Minipillerit (ks. «Minipillerit ja muut pelkkää progestiinia sisältävät ehkäisymenetelmät»3) sisältävät pelkkää keltarauhashormonia. Myös ns. ehkäisykapselit (implantaatit) ja ehkäisyruiskeet (injektiot) sisältävät pelkkää keltarauhashormonia. Implantaattien käyttö on jonkin verran lisääntymässä, mutta ruiskeiden suosio Suomessa on pieni.

Kierukkaehkäisy

Pitkäaikaista ehkäisyä toivovien naisten menetelmäksi sopii usein kierukka (ks. «Kierukkaehkäisy»4). Valittavana on kuparikierukka, jossa kierukan muovirunkoon on kiinnitetty kuparilanka, tai hormonikierukka, jossa muovisen kierukan varren ympärillä on keltarauhashormonia paikallisesti erittävä säiliö.

Sterilisaatio

Kun halutaan pysyvää ja lopullista ehkäisymenetelmää, voi naisen tai miehen sterilisaatio olla yksi vaihtoehto (ks. «Sterilisaatio»5). Sterilisaatiota harkittaessa on tärkeää muistaa menetelmän lopullisuus.

Lähteet

Käypä hoito -suositus Raskauden ehkäisy (päivitetty 27.4.2017) «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50104»2. Potilasversio: «Raskauden ehkäisy»6

Gyllenberg F, Heikinheimo O. Maksuton raskauden ehkäisy - kenelle tarjoamme? [Pääkirjoitus] Duodecim 2019;135(15):1325-6 «/xmedia/duo/duo15044.pdf»3.

Halttunen-Nieminen M, Piltonen T. Raskauden ehkäisy ja sterilisaatio. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 120-135154–168.

Saloranta T, Heikinheimo O. Hormonittomat ehkäisymenetelmät - ratkaisu ehkäisyongelmiin? Duodecim 2019;135(1):45-52 «/xmedia/duo/duo14709.pdf»4.