Etusivu » Kynsimuutokset

Kynsimuutokset

Lääkärikirja Duodecim
2.9.2013
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Kynsi on runsasrikkistä keratiinia eli sarveisainetta. Se on samantyyppistä valkuaisainetta kuin hiukset. Kynsi koostuu kolmesta kerroksesta. Kynsivallin solut tekevät pintakerroksen, kynnen aiheen solut keskikerroksen ja kynnen pohjan solut alimman kerroksen. Keratiinisolujen välissä on fosfolipidejä, erityisiä rasvoja, jotka tekevät kynnestä taipuisan.

Kynnessä ei ole kalsiumia tai muita mineraaleja sen enempää kuin muussakaan keratiinissa. Kalsiumin tai piivalmisteiden nauttiminen ei paranne kynsien laatua tai rakennetta. Mitkään vitamiinitkaan eivät heikkoja kynsiä paranna, ellei henkilöllä ole ravitsemuksellisia häiriöitä, esimerkiksi anoreksiaa tai hoitamatonta keliakiaa (ks. «Keliakia»1).

Kynsissä tavataan kymmeniä erilaisia muutoksia, joista osa on kynnen kehityshäiriöitä (synnynnäisiä), osa jonkin muun taudin ilmentymiä ja osa sieni-infektioita, pääasiassa kynsisilsaa.

Kynnen kehityshäiriöt

Kynsissä voi olla monenlaisia kehityshäiriöitä. Niistä on erillinen artikkeli, jossa on myös kuvia: ks. «Kynnen kehityshäiriöt»2. Tässä esitetään kehityshäiriöitä lyhyesti.

Yhdeksällä kymmenestä vauvasta tulee yhteen tai useampaan, jopa kaikkiin 20 kynteen poikittaisia vakoja (ns. Beaun viivoja) kahden kuukauden iässä. Poikittaisia vakoja nähdään myös myöhemmin lapsuudessa ja aikuisena.

Lusikkakynsi on keskeltä kuopalla. Sellainen on varsin tavallinen lapsilla isovarpaissa, harvemmin muissa kynsissä. Muutos on hyvänlaatuinen, ja häviää vähitellen itsekseen.

Rosokynnet -termi tarkoittaa pieniä kuoppia ja karheutta yleensä monessa kynnessä, jopa kaikissa 20 kynnessä. Lapsilla ilmiön taustalla ei ole erityistä syytä, ja kynnet muuttuvat normaalin näköisiksi murrosikään mennessä. Rosokynsistä on erillinen artikkeli, ks. «Rosokynnet»3.

Kynsien kasvuhäiriöt

Kynnen kasvuhäiriöistä on erillinen artikkeli kuvineen: ks. «Kynnen kasvuhäiriöt»4. Tässä kasvuhäiriöitä esitetään kyhyesti.

Pitkittäiset uurteet. Vanhemmiten kynsiin tulee lähes jokaiselle pitkittäisiä uurteita. Se ei ole minkään erityisen sairauden merkki.

Pitkittäinen vako kynnessä, yleensä sen keskellä, on tavallisesti merkki limarakkulasta eli myksoidista kystasta kynsivallissa (ks. «Limarakkula (myksoidi kysta) sormessa tai varpaassa»5).

Kynnen halkeama tarkoittaa kynnen pitkittäistä halkeamaa. Se on tavallisin keski-ikäisillä miehillä, harvemmin nuorilla ja naisilla. Kynnen halkeaman syytä ei tunneta.

Pyykkilautakynnessä on poikittaisia vakoja (Beaun viivoja) useimmiten koko kynnen pituudelta (kuva «"Pyykkilautakynnet" peukaloissa»1). Muutoksia voi olla yhdessä tai useammassa kynnessä, useammin peukaloissa kuin muissa kynsissä. Se on tavallisesti oire pitkäaikaisesta kynsivallin tulehduksesta tai kynsivallin ihottumasta kuten ekseemasta tai psoriaasista.

Kynnen kärkiosan kerroksittaiselle hilseilylle altistaa ikääntymiseen liittyvä kynsiaineksen heikkeneminen, kynsien toistuva kastuminen, kynsilakan poistoaineen tiheä käyttö ja joskus myös kynsilakka-allergia.

Kellolasikynnet tarkoittavat kuperia kynsiä. Aikuisilla ne voivat olla merkki jostakin kroonisesta keuhkosairaudesta.

Kynsidystrofia, kynnen kasvu epämuotoisena, on vanhuuteen liittyvä kynsimuutos. Kynsilevy on paksu ja hauras. Se muistuttaa toisaalta psoriaasikynttä, toisaalta sienikynttä. Kotkankynnet ovat kynsidystrofian muoto, jossa kynnet ovat paksut, kellertävänsameat ja käyristyneet. Se johtuu ikääntymisestä ja huonontuneesta verenkierrosta jaloissa.

Pihtikynsi kaartuu molemmilta sivuilta kynnen pohjaan ja aiheuttaa kovaa kipua. Se on tavallisin isovarpaassa ja sen syynä on aikaisemmin sattunut vamma tai huono verenkierto. Sitä on keski-ikäisillä ja vanhoilla.

Värimuutokset kynsissä

Kynsien värimuutoksista on oma artikkeli kuvineen, ks. «Kynsien värimuutokset»6. Tässä värimuutoksia esitellään lyhyesti.

Ulkoisen syyn aiheuttama kynnen pinnan värjääntymä irtoaa, kun kynnen pintaa raaputetaan. Tupakoitsijalla keltainen väri on peräisin tupakan tervasta.

Melaniinipigmentti on mustaa ja kynnessä se muodostaa tavallisesti pitkittäisiä tummia juovia kynteen. Melanooma on poissuljettava koepalalla.

Musta läiskä kynnen alla on tavallisimmin merkki vamman aiheuttamasta verenvuodosta. Sopimattomat jalkineet ja pitkä juoksu tai hölkkä tekevät niitä varpaankynsiin.

Valkeat täplät kynsilevyssä ovat yleensä seurausta kynnen vamman aiheuttamasta lievästä häiriöstä kynnen kehityksessä. Valkoinen pinnallinen kynsisilsa voi ulkonäöltään muistuttaa niitä. Valkokyntisyys voi olla myös merkki yleissairaudesta tai myrkytyksestä.

Keltaiset kynnet, joissa on vihertävää vivahdetta, ovat yleisempiä jaloissa kuin käsissä. Niiden syynä on usein häiriö imunesteenkierrossa, ja potilailla on tavallisesti myös jokin keuhkosairaus.

Vihreä väri on Pseudomonas-bakteerin merkki. Pseudomonas-infektiossa kynsilevy paksuuntuu ainakin jonkin verran.

Muiden sairauksien aiheuttamat kynsimuutokset

Psoriaasi (ks. «Psoriaasi»7) aiheuttaa kynsiin monenlaisia muutoksia: pieniä kuoppia, rusehtavia ”öljyläiskiä”, kynnen irtoamista kärkiosastaan (ks. «Kynnen irtoaminen kärjestä (onykolyysi)»8), silsaa muistuttavaa kynsilevyn paksuuntumista, liikasarveistumista kynnen kärjen alle, verenpurkaumia kynnen alle ja kynsien keltaisuutta tai vihertävyyttä. Psoriaasipotilaalla voi olla kynsissä sekä psoriaasin että silsan aiheuttamia muutoksia.

Punajäkälään (ks. «Punajäkälä»9) voi liittyä kynnen pitkittäisiä vakoja, rosokyntisyyttä, kynnen alaista liikasarveistumista, kynnen ohenemista ja osittaista tai täydellistä tuhoutumista.

Pälvikaljuudessa (ks. «Pälvikaljuus»10) on keskimäärin kolmasosalla potilaista kynsimuutoksia. Tavallisimpia muutoksia ovat pienet kuopat kynsilevyssä, mutta myös rosokyntisyyttä ja kynnen irtoamista esiintyy.

Kroonisessa käsi-ihottumassa (ekseemassa) ja kynsivallintulehduksessa nähdään rosokyntisyyttä, poikittaisia vakoja ja kynnen irtoamista kärjestään.

Kynnen irtoamista on kahta tyyppiä. Kynsilevy voi irrota kärjestä (onykolyysi) tai tyvestä käsin. Kaikkien tai usean kynnen irtoamista tyvestä sanotaan onykomadeesiksi (ks. «Kynnen irtoaminen tyvestä (onykomadeesi)»11).

Bakteeri-infektiot kynsissä ja kynsivalleissa

Sisäänkasvanut kynsi (ks. «Sisäänkasvanut kynsi»12) on yleisempi nuorilla kuin lapsilla tai myöhemmin aikuisiässä. Isovarpaan, joskus jonkin muunkin varpaan kynnen reuna painuu kynnenvieruskudoksen sisään ja aiheuttaa siihen kroonisen tulehduksen. Kynnenvieruskudos kasvaa osittain kynnen päälle ja estää tulehduksen parantumista. Se liittyy joskus isotretinoiinihoitoon (aknelääke) tai asitretiinihoitoon (psoriaasilääke). Alkavassa tulehduksessa hoidoksi riittää kylvettely lämpimässä vedessä 1–2 kertaa päivässä ja jokin antiseptinen tai antibioottia sisältävä voide. Ellei tulehdus parissa viikossa parane, lääkäri tekee varpaaseen johtopuudutuksen, leikkaa veitsellä ylimääräisen (granulaatio)kudoksen pois ja kaventaa kynsilevyä. Kylvettely ja hoito antiseptisellä tai antibioottivoiteella jatkuvat pari viikkoa.

Syylät kynsivallissa tai kynnen alla haittaavat kynnen kasvua (ks. «Syylät»13). Myös krooninen kynsivallitulehdus (ks. «Kynsivallintulehdus»14) häiritsee kynnen kasvua. Kynsisilsa (ks. «Kynsisilsa (kynsien sienitauti)»15) on varsin tavallinen sairaus etenkin ikääntyvillä miehillä.