Etusivu » Vierasesinetapaturmat lapsilla

Vierasesinetapaturmat lapsilla

Lääkärikirja Duodecim
11.11.2019
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Vierasesine suolistossa

Pienet lapset voivat nielaista monenlaisia pikkuesineitä, kuten leluja, nappeja, kolikoita ja metallikuulia. Yleensä ne joutuvat vatsalaukkuun ja edelleen suolistoon, josta ne kulkeutuvat 2–3 päivän sisällä ulosteeseen. Ulostetta tuleekin seurata, jos vanhemmat epäilevät vierasesineen nielemistä. Valtaosa suolistoon joutuneista vierasesineistä on harmittomia eivätkä vaadi toimenpiteitä. Jos vierasesine on kooltaan suuri tai terävä, hoitoyksikköön on kuitenkin aina syytä ottaa yhteys. Näin tulee tehdä myös, jos lapselle ilmaantuu vatsakipuja, kuumetta tai oksentelua. Erityisen ongelman muodostavat pienet alkaliparistot (nappiparistot), joista voi vatsan happamissa olosuhteissa vapautua syövyttäviä yhdisteitä. Alkalipariston nielemistä epäiltäessä tulee aina hakeutua hoitoon.

Nielty vierasesine voi myös juuttua ruokatorveen. Tällöin äkillisesti alkanut syljen valuminen on luotettavin oire pienillä lapsilla. Muita oireita ovat kakominen, oksentelu, tunne vierasesineestä, nielemisvaikeus sekä kipu ja yskä. Oireet voivat myös puuttua kokonaan.

Vierasesine hengitysteissä ja sen ensiapu

Jos lapsi nielaisee vierasesineen tai vaikkapa hedelmän siemenen, jonka epäillään joutuneen hengitysteihin, tulee aina hakeutua hoitoon. Oireina esiintyy yleensä voimakkaita yskänpuuskia ja hengitysvaikeuttakin. Kun pahin ensiärsytys on ohi, oireet voivat kuitenkin rauhoittua. Vinkunan, yskän ja heikentyneiden hengitysäänten oireyhdistelmä todetaan joka kolmannella lapsella. Usein lapsi osaa myös ilmoittaa ongelmasta. Aina tilanne ei kuitenkaan ole selvä, ja oireina voi olla ajoittainen yskiminen. Jos vierasesine jää keuhkoputkeen pitkäksi aikaa, se voi aiheuttaa keuhkokuumeen. Vierasesinettä epäiltäessä lapsi on syytä kuljettaa pystyasennossa ja rauhallisesti sairaalaan, jossa esine poistetaan hengitysteistä tähystimen avulla.

Jos lapsi ei pysty puhumaan ja hän on tukehtumassa, vierasesine sijaitsee todennäköisesti ylhäällä ja tukkii hengitystiet kokonaan. Tällöin selkään lyöminen tai Heimlichin ote voivat siirtää esinettä ja pelastaa lapsen hengen. Jos lapsi pystyy puhumaan, tukos on vain osittainen. Selkään lyöminen soveltuu hätäensiavuksi imeväisille ja aivan pikkulapsille. Vauvat asetetaan vatsalleen kämmenen, pikkulapset polvien päälle, ja lapojen väliin lyödään reippaasti avokämmenellä. Heimlichin ote (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»1) eli käsien laittaminen takakautta rinnan ympärille ja äkillinen puristaminen rintalastan alueella sopii leikki- ja kouluikäisille. Ylävatsaan kohdistuvaa Heimlichin otetta suositellaan vasta aikuisen kokoisille murrosikäisille.

Muut vierasesineet

Suomalaislapsilla hieman alle 30 % vierasesineistä löytyy korvasta. Lapset työntävät omiin tai sisarustensa korvakäytäviin etenkin palloja, kuulia, helmiä, lelunkappaleita, kiviä, pähkinöitä ja jyviä. Noin puolet lapsista kertoo itse laittaneensa jotain korvaansa. Tyypillisimpiä korvakäytävän vieraseineiden aiheuttamia oireita ovat korvakipu, tukkoisuus ja korvavuoto. Osa vierasesineistä löydetään kuitenkin sattumalta. Mitä kauemmin vierasesine on korvakäytävässä, sitä hankalampaa sen poistaminen on. Nopeasti syövyttävät nappiparistot on poistettava heti.

Pieni lapsi voi erehdyksessä laittaa vierasesineen myös sieraimeen tai emättimeen, jolloin oireet voivat aluksi olla vaatimattomat ja asia jäädä huomaamatta. Vierasesine aiheuttaa kuitenkin ajan mittaan limakalvon tulehtumisen, josta seurauksena on märkäinen erite joko sieraimesta tai emättimestä. Tämä johtaakin yleensä lääkärissäkäyntiin ja esineen poistoon asiaankuulumattomasta paikastaan.

Nenän vierasesineestä on erillinen artikkeli: ks. «Vierasesine nenässä»2.

Ehkäisy

Suurin osa vierasesinetapaturmista sattuu leikkien yhteydessä alle 3-vuotiaille lapsille, ja kyse on ymmärtämättömyydestä. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä todennäköisemmin kaikki saatavilla olevat esineet joutuvat ajan mittaan suuhun. Ehkäisyn kannalta olennaista onkin, että vanhemmat pitävät huolta siitä, että perheen pienimmät eivät pieniin esineisiin pääse käsiksi.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Ensiapuopas: «Silmä-, korva- ja nenätapaturmat»4.

Käytettyjä lähteitä

Blomgren K, Pyörälä S. Lasten vierasesinetapaturmat - hassua, hankalaa ja hengenvaarallista. Duodecim 2007;123(16):2019-25 «/xmedia/duo/duo96679.pdf»1