Etusivu » Pälvikaljuus

Pälvikaljuus

Lääkärikirja Duodecim
23.2.2016
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Pälvikalju (alopecia areata) on karvan kasvua estävä autoimmuunitauti (ks. «Autoimmuunisairaudet»1), jossa karvan aihe ei kuitenkaan tuhoudu, vaan karva voi lähteä kasvamaan uudelleen tulehduksen väistyessä. Tyypillisessä muodossaan pälvikalju ilmaantuu äkillisesti päänahkaan yhdelle tai useammalle muutaman senttimetrin läpimittaiselle alueelle. Hiukset irtoavat juurineen, ja iho on läiskässä sileä ja oireeton. Hiukset kasvavat itsestään takaisin tavallisesti kuukausien kuluessa, mutta uusia pälviä voi ilmaantua. Taudinkulku on arvaamaton. Hoidolla ei voida vaikuttaa taudin ennusteeseen.

Pälvikaljua sairastavilla on muita useammin atooppista ihottumaa, vitiligoa (valkopälvi) ja kilpirauhassairauksia. Myös muita autoimmuunisairauksia on liitetty pälvikaljuun. Joka viidennellä on lähisuvussa pälvikaljuutta. Noin 2 %:lla väestöstä on ainakin yksi pälvikaljuläiskä elämänsä aikana. Tauti voi puhjeta missä iässä tahansa.

Oireet

Hiuksia alkaa lähteä yllättäen yhdestä tai useammasta kohdasta päänahkaa. Ennen kaljuuntumista päänahka voi kaljuuntuvilta alueilta kutista tai aristaa. Se on tulehduksen merkki hiusjuurten ympärillä. Yksittäiset läiskät laajentuvat yleensä 2–3 cm:n läpimittaisiksi, ennen kuin hiusten lähtö loppuu (kuvat «Pälvikaljuus»1 «Pälvikalju»2). Läiskät voivat laajentuessaan yhdistyä suuremmiksi hiuksettomiksi alueiksi. Pälvikaljuläiskiä voi olla myös parrassa ja raajojen karvoituksessa. Kulmakarvojen ja ripsien osittainen tai täydellinen irtoaminen on mahdollista. Kaikkien hiusten (alopecia totalis) tai kaikkien karvojen (alopecia universalis) irtoaminen on harvinaista. Hiukset ja karvat kasvavat takaisin osittain tai täysin 80 %:llä potilaista vuoden kuluessa. Ennustetta huonontaa nuori ikä (lapsi) ja laaja-alainen hiusten irtoaminen (yli puolet hiuksista).

Diffuusissa pälvikaljussa hiuksia irtoaa yksittäin eri puolilta päätä niin, ettei kaljuja alueita synny. Lähes kaikilla hiukset alkavat kasvaa muutamassa kuukaudessa, ja heillä tila on kokonaan tai suurimmaksi osaksi korjaantunut 1–2 vuodessa.

Useimmilla pälvikaljupotilailla aktiivivaiheet seuraavat toisiaan kuukausien tai vuosien, joskus vuosikymmenien välein. Tauti on yleensä sitä hankalampi, mitä nuorempana ensimmäiset läiskät ilmaantuvat.

Pälvikaljuuteen voi liittyä sormien kynsimuutoksia, yleensä rosokyntisyyttä tai pieniä kuoppia.

Taudin toteaminen

Diagnoosi on tavallisesti helppo. Hiukset irtoavat läiskittäin. Päänahan iho on sileä ja terve. Koepalaa ei tarvita. Harvinainen valepälvikalju (pseudopelade Brocq) muistuttaa suuresti todellista pälvikaljua «Arpeuttava kaljuus (alopesia, hiustenlähtö)»2. Siinä hiusjuuret tuhoutuvat kokonaan eikä hiustuppien aukkoja näy kaljulla alueella.

Itsehoito

Itsehoitolääkkeenä myytävä minoksidiililiuos saattaa nopeuttaa hiusten kasvua, mutta se ei vaikuta muuten taudin kulkuun.

Milloin hoitoon?

Kun hiukset irtoavat ensimmäistä kertaa, on diagnoosi hyvä varmistaa lääkärin vastaanotolla. Samalla voidaan huomioida mahdolliset liitännäissairaudet. Lääkäriin hakeudutaan lähiviikkoina.

Hiustenlähtö voi olla henkisesti hyvinkin kuormittavaa. Pälvikalju on kuitenkin hyvänlaatuinen sairaus, eikä se aiheuta elimistölle terveydellistä haittaa. Käytettäviltä hoidoiltakaan ei siksi voi hyväksyä terveyteen kohdistuvia riskejä. Mikään sisäinen tai ulkoinen lääkitys ei vaikuta pälvikaljun pitkäaikaisennusteeseen.

Hiustenkasvua voi yrittää lisätä vahvalla kortisoniliuoksella. Tieteellinen näyttö sen tehosta pälvikaljussa on kuitenkin heikko. Vahvaa kortisoniliuosta levitetään kaljulle alueelle kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen käyttötiheyttä vähitellen pienentäen.

Muiden paikallishoitojen, kuten voide-PUVAn (psoraleeni ja ultravioletti A -säteily, ks. artikkeli «UV-valohoito»3), päänahkaa ärsyttävän ditranolin tai keinotekoista allergista ihottumaa aiheuttavien aineiden käytön vaikuttavuudesta ei ole tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Cochrane-katsauksen «http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14651858.CD004413.pub2/abstract»1 mukaan niistä ei liene mitään tai ainakaan sanottavaa apua.

Monet laajaa pälvikaljua sairastavat haluavat käyttää peruukkia. Maksusitoumuksen sellaisen hankkimiseksi saa omasta terveyskeskuksesta.

Ehkäisy

Pälvikaljun alkamista tai uusiutumista ei voi ehkäistä. Vitamiineista tai hivenaineista ei ole hyötyä.

Käytettyjä lähteitä

Delamere FM, Sladden MM, Dobbins HM ym. Interventions for alopecia areata. Cochrane Database Syst Rev 2008;(2):CD004413. «PMID: 18425901»PubMed

Messenger AG, McKillop J, Farrant P ym. British Association of Dermatologists' guidelines for the management of alopecia areata 2012. Br J Dermatol 2012;166(5):916-26. «PMID: 22524397»PubMed