Etusivu » Kynnen kasvuhäiriöt

Kynnen kasvuhäiriöt

Lääkärikirja Duodecim
24.4.2019
ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kristiina Airola

Kynsien kasvu voi häiriintyä paikallisesta prosessista kynnessä tai kynsivallissa tai se voi liittyä johonkin ihotautiin tai yleistautiin.

Pitkittäiset uurteet kynsissä

Pitkittäiset uurteet kynnessä ovat ikääntymisen merkki. Niitä alkaa esiintyä jo keski-iästä lähtien. Ikäihmisillä myös vaalea puolikuu (lunula) kynnen tyvessä häviää (kuva «Kynnen pitkittäiset urat»1). Uurteet eivät ole merkkejä mistään sairaudesta, eikä niitä saa häviämään tai edes lieventymään voiteilla tai muilla lääketieteen tai kosmetiikan keinoilla.

Pitkittäinen vako kynnessä

Pitkittäinen vako johtuu tavallisesti kynsivallissa sijaitsevasta limarakkulasta eli myksoidista kystasta (ks. «Limarakkula (myksoidi kysta) sormessa tai varpaassa»1 ja kuva «Limarakkula (myksoidi kysta)»2).

Kynnen halkeama

Kynnen halkeama esiintyy yleensä yhdessä kynnessä ja on tavallisin keski-ikäisillä miehillä. Sitä esiintyy joskus myös naisilla ja nuorilla. Kynsi halkeaa tuntemattomasta syystä keskeltä kynnen pituussuunnassa (kuva «Kynnen halkeama»3). Halkeama häviää itsekseen yleensä parissa vuodessa. Kynsi pidetään kasassa tarvittaessa laastarin tms. avulla. Voiteista ei ole apua.

Pyykkilautakynnet

Pyykkilautakynneksi sanotaan sellaista kynttä, jossa on poikittaisia vakoja koko kynnen pituudelta. Niitä voi olla yhdessä tai useammassa kynnessä, tavallisimmin peukaloissa (kuva «Pyykkilautakynnet»4). Psoriaasi edistää niiden kehittymistä, samoin tapa työntää huomaamattaan kynsinauhaa sormen tyveä kohti. Psoriaasihoito saattaa auttaa siihen.

Kellonlasikynnet

Jos aikaisemmin normaaleina kasvaneet kynnet muuttuvat ikää myöten kuperiksi kellonlasikynsiksi ja samalla sormien ja varpaiden kärkijäsenet suurentuvat, on epäiltävä keuhkoahtaumatautia tai muuta sairautta, joka estää kaasujen vaihtoa keuhkoissa (kuva «Kellonlasikynnet»5).

Kynsien kerroksittainen hilseily

Kynnen kärkiosan kerroksittainen hilseily (onychoschizia) on keski-ikäisten ja vanhojen naisten tauti. Kynnen kärkiosa liuskoittuu pinnan suuntaisesti (kuva «Kynsien kerroksittainen lohkeilu»6). Sormen kärki voi aristaa. Liuskoittuminen johtuu kynsilevyn kuivumisesta ja hauraudesta, ja sitä edistävät märkä työ sekä kynsilakanpoistoaineen (asetonin) tiheä käyttö. Kosteutta lisäävien voiteiden käytöstä on hyötyä, sisäisistä hoidoista ei.

Kynsidystrofia (epämuotoinen kynsi) ja kotkankynsi

Kynnen kasvu epämuotoisena (onykogrypoosi) on sangen tavallista ikäihmisillä, joskus nuoremmillakin. Onykogrypoosissa kynsilevy paksuntuu ja muuttuu kellertäväksi (kuva «Kynsien epämuotoisuus (kynsidystrofia)»7). Niissä on usein kynsisilsaan viittaavia muutoksia. Kynsistä otetaan usein sieniviljely silsan osoittamiseksi tai poissulkemiseksi. Onykogrypoosin syy on tavallisesti huono verenkierto varpaissa, mutta se voi myös olla seurausta vammasta. Potilailla on usein diabetes.

Eräs kynsidystrofian muoto on kotkankynsi. Kynsi kasvaa paksuna ja kaartuu koukkumaiseksi. Sellainen aristaa, kuluttaa sukkia ja aiheuttaa joskus haavaumia viereiseen varpaaseen. Kotkankynsiä on eniten vanhuksilla (kuva «Kotkankynsi»8), mutta joskus nuorillakin (kuva «Kotkankynsi nuorella pojalla»9). Niin kotkankynsien kuin onykogrypoosin hoitona on kynsien pitäminen lyhyenä kynsipihtien avulla. Jalkojenhoitaja ohentaa tarvittaessa kynsilevyn poran avulla.

Pihtikynsi

Pihtikynsi kaartuu sivuilta sisäänpäin pihdin lailla kynnenpohjaan. Pihtikynnet ovat kivuliaita, ja niissä on usein infektioita. Pihtikynsiä on eniten isovarpaissa. Se johtuu joskus vammasta, mutta tavallisesti se kehittyy itsekseen. Vanhoilla varpaiden huono verenkierto lienee tärkein tekijä, mutta nuoremmilla syynä lienee perinnöllinen taipumus. Hoitona ovat kynsilevyn ohentaminen keskeltä ja reunojen nosto jousen avulla. Sen tekee tavallisesti jalkojenhoitaja.