Etusivu » Keliakian ravitsemushoito

Keliakian ravitsemushoito

Lääkärikirja Duodecim
10.11.2020
ravitsemusterapian professori, laillistettu ravitsemusterapeutti Ursula Schwab

Keskeistä

  • Keliakian ja ihokeliakian hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.
  • Gluteenittomien tuotteiden valinta onnistuu tutustumalla huolellisesti pakkausmerkintöihin.
  • Gluteeniton ruokavalio voi olla ravitsemuksellisesti riittävä, myös ravintokuidun osalta, kun huomioi suositeltavat ruokavalinnat.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin varastoproteiinien gliadiinin ja gluteniinin muodostama gluteeni aiheuttaa ohutsuolen tulehdusreaktion henkilölle, jolla on perinnöllinen alttius taudille. Tämä johtaa ohutsuolen suolinukkavaurioon. Keliakia voi ilmetä myös iholla, jolloin kyseessä on ihokeliakia. Keliakiasta1 ja ihokeliakiasta1 on omat artikkelinsa, joissa kerrotaan tarkemmin sairaudesta, oireista ja taudin toteamisesta.

Keliakian hoitona on täysin gluteeniton ruokavalio loppuelämän ajan. Ruokavalioon ei sisälly lainkaan vehnää, ruista tai ohraa. Valtaosa keliaakikoista pystyy kuitenkin käyttämään gluteenitonta kauraa. Ruokavalion noudattaminen vaatii huomattavaa tarkkuutta, ja tämän vuoksi kaikkien keliakiadiagnoosin saaneiden tulee saada ravitsemusterapeutin ohjausta. Gluteenittoman ruokavalion avulla oireet helpottavat muutaman viikon kuluessa. Ohutsuolen nukkavaurion korjaantuminen voi kuitenkin kestää jopa kaksi vuotta. Täysin gluteenitonta ruokavaliota on tärkeä noudattaa ohutsuolen nukan korjaantumiseksi ja ohutsuolen lievänkin tulehdusreaktion sammuttamiseksi. Ihokeliakiassa voidaan aluksi tarvita lääkehoitoa oireiden hillitsemiseksi, mutta siitä voidaan luopua, kun ruokavaliohoito alkaa tehota.

Gluteeniton ruokavalio

Gluteenittomassa ruokavaliossa ei käytetä gluteenipitoisia viljoja eikä niitä sisältäviä ruokia. Ne korvataan gluteenittomilla viljoilla ja niiden tapaan käytettävillä ruoka-aineilla, joita ovat esimerkiksi kaura, tattari, hirssi, maissi, riisi, teff, kvinoa ja amarantti. Ne ovat luonnostaan gluteenittomia, mutta voivat joutua kosketuksiin gluteenipitoisten viljojen kanssa esimerkiksi käsittelyn ja pakkaamisen aikana. Siksi on tärkeää tarkastaa tuotteiden gluteenittomuus, sillä korvaavien viljojen puhtaus gluteenin osalta vaihtelee valmistajittain.

Gluteenittomissa tuotteissa on gluteenia alle 20 mg kiloa kohden. Vähägluteenisissa tuotteissa, jotka myös sopivat keliaakikoille, on gluteenia alle 100 mg kiloa kohden. Tuotteissa käytetään merkintöjä "gluteeniton" tai "vähägluteeninen". Viljatuotteista ja viljoja sisältävistä tuotteista tulee aina tarkastaa, onko niissä jompikumpi näistä merkinnöistä. Tuotteesta voi löytyä myös gluteenittoman tuotteen merkki, mutta se on maksullinen eikä siksi löydy kaikista kriteerit täyttävistä tuotteista. Aiemmin käytetty termi "luontaisesti gluteeniton" ei ole enää käytössä. Vertailun vuoksi todettakoon, että gluteenipitoisuuden rajana "luontaisesti gluteenittomissa" tuotteissa oli alle 200 mg kiloa kohden, eli tuotteiden puhtausaste tiukentui uuden lainsäädännön myötä.

Gluteenittomia viljoja käytetään tavanomaisten viljojen tapaan muun muassa puuroina, lisäkkeinä, leipinä, leivonnaisina, muroissa, mysleinä, leseinä sekä suurustamiseen.

E-koodeilla2 merkityissä lisäaineissa ei ole gluteenia.

Gluteenittoman ruokavalion sudenkuopat

Vehnästä valmistettuja tai sitä sisältäviä tuotteita ovat muun muassa hiivaleipä-, graham- ja korppujauhot, mannasuurimot, tavallinen pasta ja makaroni sekä speltti, durum, kamut, triticale, couscous, bulguri, semolina ja khorasan. Maltaat ja mallasuute on tehty ohrasta, joten ne eivät sovi gluteenittomaan ruokavalioon. Myöskään ohratärkkelystä ei tule käyttää.

Leivitys sisältää usein vehnää. Esimerkkeinä tästä ovat kananugetit ja kalapuikot. Lisäksi murekeruoissa ja suurustetuissa kastikkeissa on usein vehnää, samoin kasvispihveissä ja -ohukaisissa. Ohrasuurimoita sisältäviä makkaroita tai korppujauhoilla päällystettyjä leikkeleitä, kuten korppukinkkua, ei tule käyttää. Joissakin lihasäilykkeissä ja pakasteperunatuotteissa on vehnää. Osa kaalikääryleistä sisältää puolestaan ohraa. Jäätelötuuteissa käytetty vohveli on lähes aina valmistettu vehnästä. Keksiä ja kakunpalasia sisältävät jäätelöt eivät sovi, eivätkä myöskään mysliä sisältävät jogurtit. Myös olut sisältää yleensä gluteenia. Keliakiaa sairastavalle sopivat ohrasta tehdyistä oluista vain tietyt tuotteet.

Gluteenia sisältävät usein myös mämmi, lakritsi, kerma- ja toffeemakeiset, vohvelia ja keksinmuruja sisältävät makeiset, pussi- ja purkkikeitot, kastikejauheet sekä osa salaatinkastikkeista, mausteseoksista, maustekastikkeista, liemikuutiosta ja sinapeista. Sen sijaan vehnää sisältävä soijakastike sopii gluteenittomaan ruokavalioon, sillä gluteeni tuhoutuu tuotteen valmistusprosessissa. Myös viljapohjaiset väkevät alkoholijuomat, kuten viskit, sopivat keliakiaa sairastavalle.

Keliakialiiton nettisivuilta löytyy listaus aineosista, joihin gluteenittomassa ruokavaliossa tulee kiinnittää huomiota.

Riittävä kuidun saanti

Viljavalmisteet ovat merkittävä kuidun ja suojaravintoaineiden lähde. Siksi niitä on tärkeää sisällyttää gluteenittomaan ruokavalioon päivittäin samalla tavalla kuin gluteenia sisältävässäkin ruokavaliossa eli miehillä noin 9 annosta ja naisilla noin 6 annosta. Yksi annos on esimerkiksi puoli lautasellista puuroa, keskikokoinen (n. 30 g) leipäviipale tai desilitra keitettyä riisiä tai pastaa. Viljavalmisteista tulisi suosia vaihtoehtoja, joissa on kuitua vähintään 6 grammaa 100 grammassa. Ruokavalion kuitupitoisuutta voi lisätä myös käyttämällä kuituvalmisteita ruoissa, leivonnassa ja esimerkiksi jogurtin ja viilin kanssa. Gluteenittomaan ruokavalioon sopivia kuitulisiä ovat muun muassa perunakuitu, kaurakuitu, gluteeniton kaura- ja tattarilese sekä sokerijuurikaskuitu. Myös gluteenittomista mysleistä ja muroista löytyy runsaskuituisempia vaihtoehtoja.

Kasvikset, marjat ja hedelmät sekä pähkinät, siemenet ja mantelit sisältävät kuitua ja täydentävät sen saantia. Kasviksia suositellaan syötävän vähintään 2–3 kourallista ja marjoja ja hedelmiä samoin vähintään 2–3 kourallista päivässä eli yhteensä vähintään 500 grammaa päivässä. Perunaa ei lasketa kasviksiin. Pähkinöitä, siemeniä ja manteleita suositellaan maustamattomina noin 2 ruokalusikallista päivässä.

Naisten on suositeltavaa saada kuitua vähintään 25 grammaa ja miesten vähintään 35 grammaa päivässä. Taulukossa «Elintarvikkeiden kuitupitoisuuksia.»1 esitetään elintarvikkeiden kuitupitoisuuksia ja taulukossa «Esimerkki päivän riittävästä kuitumäärän koostamisesta»2 esimerkit naisten ja miesten suositeltavan päivittäisen kuitumäärän kokoamisesta.

Taulukko 1. Elintarvikkeiden kuitupitoisuuksia.
ElintarvikeKuitua (g)
Viipale täysjyväleipää2
Viipale vähäkuituista leipää1
Viipale täysjyvänäkkileipää1,5
Lautasellinen kaurapuuroa4
Lautasellinen tattaripuuroa3
1 rkl leseitä1–1½
1 dl täysjyväaamiaishiutaleita3
1 dl täysjyvämysliä3
1 dl keitettyä täysjyväriisiä2
1 dl vaaleaa riisiä1
1½ dl täysjyväpastaa3
Tomaatti1,5
10 cm kurkkua0,5
1 dl juuresraastetta tai 1 dl keitettyjä juureksia tai kukka-, parsa- tai ruusukaalia1,5
1 dl herneitä tai maissia2
Keskikokoinen omena, appelsiini, päärynä tai persikka2,5
Kiivi, luumu tai aprikoosi1,5
1 dl melonia tai viinirypäleitä1
1 dl marjoja2
2 rkl pähkinöitä2–3
2 rkl siemeniä1–2
Taulukko 2. Esimerkki päivän riittävästä kuitumäärän koostamisesta
NainenMies
Lautasellinen kaurapuuroaLautasellinen kaurapuuroa
2 viipaletta täysjyväleipää3 viipaletta täysjyväleipää
1 dl keitettyä täysjyväriisiä1½ dl keitettyä täysjyväpastaa
1 rkl leseitä2 rkl leseitä
1 dl täysjyvämysliä
1 dl kukkakaalia1 dl kukkakaalia
1 tomaatti1 tomaatti
2 dl vihersalaattia2 dl vihersalaattia
1 dl marjoja1 dl marjoja
1 omena1 omena
1 appelsiini1 appelsiini
2 rkl maustamattomia pähkinöitä2 rkl maustamattomia pähkinöitä