Ammattilaistasolla jalkapalloa, nyrkkeilyä tai painia harrastaneet sairastuvat muuta väestöä todennäköisemmin dementiaan ja muihin keskushermoston sairauksiin. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan tuo riski ei johdu elämäntavoista tai dementian riskitekijöistä, vaan todennäköisesti uran aikana saaduista päävammoista.

Kontaktilajien ja muistisairauksien yhteys on havaittu monissa tutkimuksissa aiemminkin, mutta suomalaistulokset vahvistavat näyttöä entisestään.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 300 ammattilaisjalkapalloilijaa, 280 nyrkkeilijää ja 320 painijaa, joiden aktiiviurat ajoittuivat vuosiin 1920–1965. Rekisterien avulla heitä seurattiin vuodet 1970–2015. Verrokkeina käytettiin 1 700 saman ikäistä, joilla ei ollut vastaavaa taustaa kontaktilajeissa.

Tutkijat selvittivät 12 eri elämäntavan ja terveysmuuttujan yhteyksiä dementiariskiin, mutta yksikään niistä ei selittänyt urheilijoiden suurempaa dementiariskiä.

Urheilijoiden elämäntavat olivat joiltain osin terveellisempiä kuin verrokkien, mutta tästä huolimatta he sairastuivat dementiaan muita todennäköisemmin. He muun muassa tupakoivat harvemmin ja harrastivat runsaasti liikuntaa aktiiviuransa jälkeenkin.

Havaintojensa ja aiempien tutkimusten perusteella tutkijat pitävät todennäköisenä, että kontaktilajeissa sattuvat toistuvat päävammat ovat urheilijoiden dementiariskin taustalla.

Tulokset julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

(Journal of Epidemiology & Community Health 2025;79:354–358)

https://doi.org/10.1136/jech-2024-222931