Epileptisen kouristuksen oireet ja kulku

Yleistyneen epileptisen kouristuksen aikana kaikki raajat ja vartalon lihakset kouristelevat. Samalla ”filmi katkeaa” eli tajunta on poissa. Leukalihasten kouristuksen vuoksi potilas voi purra kieleensä ja hän voi tahattomasti virtsata tai ulostaa kohtauksen aikana. Kouristus menee pääsääntöisesti itsestään ohi 5 minuutissa.

Herätessä on tokkurainen olo eikä tapahtuneesta muista mitään, lisäksi väsymys kestää usein koko kohtauspäivän. Myös lihaskipuja voi jälkikäteen esiintyä, samoin kipua kielessä, mikäli sitä on purtu. Paikallisessa kouristuksessa jokin raaja kouristaa, mutta tajunta säilyy.

Kouristusten syyt

Usein kouristus johtuu aivojen sähköisen toiminnan äkillisestä häiriöstä, jolloin puhutaan epileptisestä kohtauksesta.

Muista syistä aiheutuneet kouristukset voivat aiheuttaa muita yllä mainittuja kouristukseen liittyviä oireita, muttei kieleen puremista.

Pitkän ja runsaan alkoholinkäytön jälkeen voi vieroitusoireena esiintyä epilepsian kaltaisia kouristuskohtauksia, mitkä eivät kuitenkaan ole merkki varsinaisesta epilepsiasta. Nämä kohtaukset tulevat tyypillisesti 1–2 vuorokautta runsaan juomisen loputtua ja niitä voi tulla monta peräkkäin saman vuorokauden aikana. Varsinaiseen humalatilaan liittyvät kouristuskohtaukset ovat hyvin harvinaisia, jos muuta kouristukselle altistavaa tekijää ei ole.

Kouristukset voivat johtua myös aineenvaihdunnallisia syistä, esimerkiksi

Aivojen muutosalue, esim. verenvuoto joko aivojen sisällä tai pinnalla, aivokasvain tai synnynnäinen rakennepoikkeavuus, voi herkästi aiheuttaa kouristuskohtauksen.

Tavalliseen, verenkierron lyhytaikaisesta häiriöstä johtuvaan pyörtymiseen voi joskus liittyä raajojen lihasnykäyksiä, mutta ne kestävät tyypillisesti vain sekunteja.

Korkea kuume voi aiheuttaa lapselle kuumekouristuksen, joka on pelottava, mutta yleensä vaaraton eikä ennusta epilepsian kehittymistä myöhemmin.

Joskus kouristelun syynä on äkillinen ja vakava verenkierron sairaus. Esimerkiksi suuren keuhkoveritulpan tai liian harvaan sykkeeseen johtavan sydämen rytmihäiriön seurauksena voi esiintyä kouristuksia.

Milloin hoitoon

Äkillisen kouristuskohtauksen jälkeen pitää hakeutua välittömästi hoitoon, ellei henkilön tiedetä sairastavan epilepsiaa. Välittömään hoitoon ei ole kuitenkaan tarvetta, mikäli kohtaus on ollut tyypillisesti pyörtymiseen sopiva.

Hoitopaikassa ensimmäinen toimenpide on varmistaa, että hengitys ja verenkierto toimivat. Sen jälkeen kouristuksen syy pyritään selvittämään mahdollisimman nopeasti mm. verikokein ja tarvittaessa pään kuvantamisella. Jatkohoito riippuu aiheuttaneesta tekijästä.

Mikäli kouristuskohtaus pitkittyy yli 5–10 minuutin, kaikki potilaat, myös lääkitystä käyttävät epilepsiapotilaat, tulee siirtää välittömästi sairaalahoitoon. Pitkittyneisiin kouristuskohtauksiin liittyy jopa hengenvaarallisia komplikaatioita ja nämä potilaat joudutaan usein ottamaan tehovalvontayksikköön seurantaan ja hoitoon.

Myös saman päivän aikana useasti toistuvat lyhyetkin kouristuskohtaukset kuuluvat aina sairaalahoitoon, koska niihin liittyy samanlaisia riskejä kuin yksittäiseen pitkittyneeseen kohtaukseenkin.