Eturauhassyövän esiintyvyys ja riskitekijät

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Suomessa se todetaan runsaalla 5 500 miehellä vuodessa. Joka yhdeksäs 90-vuotiaaksi elävä mies (11 %) saa elämänsä aikana eturauhassyöpädiagnoosin, mutta siihen kuolee kuitenkin vain yksi sadasta miehestä (1 %). Aiheesta kertyy runsaasti tieteellistä tutkimustietoa, jonka pohjalta hoitosuositus Suomessakin päivittyy usein.

Havaittujen tapausten määrä lisääntyi nopeasti (1990–2005) merkkiaine PSA:n (prostataspesifinen antigeeni verestä) lisääntyneen tutkimisen vuoksi, vaikka itse syöpä ei liene yleistynyt. Tutkiminen aiheutti merkittävää lisätutkimisen tarvetta: koepalojen ottaminen, kuvantaminen, huoli, syöpädiagnoosit ja syöpähoitojen haitat lisääntyivät. Eturauhassyöpäkuolemat eivät kuitenkaan vähentyneet. Eturauhasen syöpä kehittyy yleensä vanhemmalla iällä, eikä se useinkaan vaikuta elämänkulkuun kaikkein iäkkäimmillä.

Eturauhassyövän riskiä suurentavat selkeimmin ikääntyminen ja jossain määrin perinnöllisyys. Noin 5 % eturauhassyövistä on perinnöllistä tyyppiä. Riski sairastua eturauhassyöpään on suurentunut, jos isällä, veljellä tai pojalla on ollut eturauhassyöpä. Jos kahdella näistä lähisukulaisista on ollut eturauhassyöpä, riskin on todettu olevan viisinkertainen. Etenkin alle 55-vuotiaana sairastuneiden läheisillä eturauhassyövän riski voi liittyä perimään. Afrikkalainen sukutausta on liittynyt usein varhaisemmin ilmenevään eturauhassyöpään. Tällä hetkellä tunnetuin geenimuutos on BRCA2-geenissä, mutta lukuisia muitakin geenimuutoksia on liitetty eturauhassyöpään. Perimän merkityksen selvittämiseksi ei ole käyttökelpoista kattavaa geenitutkimusta. Eturauhassyöpä ilmaantuukin tyypillisesti monen tekijän vaikutuksesta ja vain harvoin geenimuutoksen aiheuttamana.

Metabolinen oireyhtymä (ylipaino, kohonnut verenpaine, kolesteroli ja verensokeri) liittyy usein hankalampaan eturauhassyöpään. Myös tupakointi suurentaa vaaraa kuolla eturauhassyöpään. Sen sijaan lääkkeistä tai ruoka-aineista ei ole löytynyt sairastumisen vaaraa suurentavia.

Eturauhassyövän oireet

Eturauhassyövän ensioireet ovat pääasiassa samanlaisia kuin eturauhasen liikakasvun: virtsan tulon häiriöt ja virtsaamistarpeen lisääntyminen tai virtsateiden tulehdukset. Syöpäoireet voivat tosin kehittyä nopeammin kuukausien aikana, kun taas liikakasvun oireet ilmenevät yleensä hitaasti vuosien mittaan. Lisäksi syöpään voi liittyä verivirtsaisuutta tai verta voi esiintyä siemennesteessä.

Joissakin tapauksissa ensimmäiset oireet voivat johtua syövän etäpesäkkeistä luissa. Tällöin oireena voi olla luustokipu tai luun poikkeava murtuminen.

Eturauhassyövän seulonta

Vaikka eturauhassyövän seulonta kokonaisille oireettomille ikäluokille voisi olla kohtuullisen helppoa verestä tehtävällä PSA-tutkimuksella, sitä ei oireettomille miehille rutiininomaisesti suositella. PSA suurenee miehen ikääntyessä jonkin verran muutenkin. Korkea PSA-arvo kyllä viittaa syövän mahdollisuuteen, mutta seulonnan ja sen perusteella tapahtuvan hoidon ei ole osoitettu vaikuttavan seulottujen eliniän pituuteen. Oireettomien PSA-seulonnassa löytyneet kohonneet PSA-arvot johtavat lisätutkimuksiin ja aiheuttavat usein tarpeetonta huolestumista. Lisäksi seulonnassa löytyy usein syöpädiagnoosi silloinkin, kun syöpä ei tulisi koskaan haittaamaan elämää millään tavalla. Toisaalta yksittäinen aggressiivinen syöpä saattaa löytyä seulonnassa, mikä on hyödyksi kyseiselle miehelle.

Syöpähoidoista seuraa omat haittansa, jotka voivat olla suurempia kuin syövän aiheuttamat vaivat olisivat olleet. On arvioitu, että tuhannen miehen PSA-seulonnalla saadaan estettyä enintään yksi syöpäkuolema. Tuhannen miehen seulonta johtaa seitsemän miestä turhiin eturauhassyöpähoitoihin, ja keskimäärin yksi seulotuista saa vakavan verenmyrkytyksen. Näiden turhien syöpähoitojen haittoina 25 miestä tuhannesta kärsii erektio-ongelmista ja kolme virtsankarkailusta.

Rutiininomainen PSA-tutkimus ei siis ole aiheellinen miehille, joilla ei ole suurentuneen eturauhasen aiheuttamia oireita. Osa miehistä kuitenkin toivoo yksilöllistä PSA-seurantaa ilman merkittäviä oireitakin. Tällöin hänen tulee ymmärtää mahdolliset tutkimuksiin tai varhain löydetyn eturauhassyövän hoitoon liittyvät haitat. Näistä on tarpeen keskustella ja sopia lääkärin kanssa ennen PSA-seulonnan aloitusta.

Jos testaamiseen päädytään, seulonta voi olla yksilöllisesti mahdollista 50–70-vuotiaana. PSA-taso voidaan mitata jo 45-vuotiaana, jos lähiperheessä kahdella on eturauhassyöpä tai jos tutkittavalla on afrikkalainen sukutausta. Jos tutkittavalla on tiedossa oleva BRCA2-geenimutaatio, voi PSA-tutkimusta halutessaan pyytää jo 40-vuotiaana.

Uusi tutkimus ei ole tarpeen ainakaan kahteen vuoteen, jos PSA on alle 1 µg/l 40-vuotiaana tai alle 2 µg/l 60-vuotiaana. Mikäli oireeton mies toivoo seulontatutkimuksen jatkumista, seulontaväli on tällöin 8 vuotta. Tällainen yksilöllinenkin seulonta kannattaa lopettaa 70 vuotta täyttäneiltä vähän oireilevilta, koska tässä vaiheessa perinnöllinen tai vaikeahoitoinen vähäoireinen syöpä on harvinaisempaa. Suurella osalla 70 vuotta täyttäneistä löydettäisiin tarkoissa tutkimuksissa syöpä, joka ei koskaan tulisi vaikuttamaan elämänlaatuun eikä edes etenisi.

Jos sen sijaan virtsaamisoireet ovat kehittyneet nopeasti, PSA:n tutkiminen on hyödyllistä. PSA-arvo suurentuu jonkin verran hyvänlaatuisessakin liikakasvussa, ja viitearvot ovat sitä korkeammat, mitä iäkkäämpi tutkittu on.

Milloin hoitoon?

Lääkärin tutkimuksiin perusterveydenhuoltoon on syytä hakeutua, jos esiintyy eturauhasperäisiksi sopivia virtsan keräytymiseen tai rakon tyhjentämiseen liittyviä oireita tai verta virtsassa. Näin tulee tehdä etenkin, jos oireet ovat voimistuneet lyhyessä ajassa lähikuukausina tai jos henkilöllä on eturauhassyövän riskitekijöitä.

Eturauhassyövän toteaminen

Tutkimuksissa lääkäri tunnustelee eturauhasen peräsuolen kautta, ja laboratoriossa tutkitaan virtsanäyte sekä otetaan verikokeita. Mahdollinen kohonnut PSA-arvo tutkitaan usein vielä uudelleen, sillä PSA vaihtelee yksittäiselläkin miehellä merkittävästi. Tuntuvasti suurentunut pitoisuus (> 10 µg/l) viittaa eturauhassyöpään siten, että tällaisista henkilöistä noin joka toisella löytyy syöpä. Lisätietoa saadaan ns. vapaan PSA:n suhteellisesta osuudesta, vaikka tutkimus ei olekaan tarpeeksi herkkä. Hyvin pieni suhteellinen osuus (alle 15 %) liittyy usein eturauhassyöpään.

Jos lääkäri epäilee näiden tutkimusten perusteella eturauhasen syöpää, jatkotutkimuksiin sairaalan poliklinikassa kuuluvat tarkemmat urologin tutkimukset, kuten magneettikuvaus ja koepalan otto. Tutkimusten perusteella määritetään syövän tyyppi, levinneisyys ja ennuste. Lisäksi voidaan tehdä luuston kuvantamistutkimuksia (gammakuvaus) etäpesäkkeitä epäiltäessä.

Eturauhassyövän hoito

Hoito määräytyy syövän koon ja levinneisyyden (käytössä ns. TNM-luokitus, Gleason-pisteytys ja ISUP-ryhmitys) sekä potilaan odotettavissa olevan eliniän ja muiden sairauksien mukaan yhdessä potilaan kanssa neuvotellen. Hoitona voi olla pelkkä seuranta silloin, kun hoidon ei odoteta parantavan ennustetta. Seuranta on yleistynyt eturauhassyövässä merkittävästi.

Muussa tapauksessa käytetään hormonihoitoa, sädehoitoa, leikkausta tai näiden yhdistelmää. Potilas ei voi tietää itselleen parasta hoitovaihtoehtoa ennen kuin tilannearvio on tehty yhdessä urologin kanssa. Näin voidaan käydä läpi eri hoitojen aiheuttamat erilaiset haitatkin. Joskus myös syöpähoitojen haittoihin tarvitaan lääkehoitoa.

Ennuste on hyvä, jos syöpäkasvain on paikallinen ja syöpäkudos erilaistunutta. Tällaisista potilaista yli 90 % elää vähintään kymmenen vuotta syöpädiagnoosin jälkeen, hoidettiinpa kasvain seurannalla, leikkaamalla, lääkkein tai sädehoidolla.

Itsehoito eturauhassyövässä

Niin eturauhassyöpä kuin sen hoitokin altistavat masennukselle ja sydänsairauksille. Varsinkin eturauhassyövän hormonihoitojen yhteydessä tulee huomioida tärkeitä elämänlaatuun liittyviä tekijöitä. Kaikki eturauhassyöpää sairastavat hyötyvät aktiivisesta liikunnasta. D-vitamiinin ja kalsiumin saannista tulee huolehtia, ja painonnousua lihomalla kannattaa välttää. Hyötyä on myös tupakoinnin lopettamisesta ja runsaan alkoholinkäytön vähentämisestä (alle kaksi annosta päivässä). Sydänsairauksien riskitekijät on syytä selvittää ja minimoida (verenpaine matalaksi, kolesteroli ja sokeriarvot normaaleiksi sekä suuhygienia kuntoon).

Eturauhassyövän ehkäisy

Eturauhassyövän ehkäisyä ei tunneta.

Mikään lisäravinne tai ravintoaine ei ole täyttänyt toiveita tutkimuksissa. Metabolinen oireyhtymä (ylipaino, kohonnut kolesteroli, verenpaine tai verensokeri) on riskitekijä myös eturauhassyövälle. Siksi terveellistä kasvispainotteista ruokaa, eläinrasvojen ja suolan välttämistä sekä liikuntaa voidaan hyvin suositella. Tupakoimattomuus on tässäkin hyväksi.

Diabeteslääke metformiini, kolesterolilääke statiini tai eturauhasta pienentävä lääkitys (finasteridi tai dutasteridi) saattavat mahdollisesti suojata eturauhassyövältäkin. Tästä tarvitaan lisätutkimuksia.