Yleistä

Nivustyrät ovat tavallisimpia tyriä. Vatsan alueen tyrä tarkoittaa vatsaontelon sisällön pullistumista vatsan seinämän läpi. Tyrä ei parane itsekseen, ja vaivoja aiheuttaessaan se korjataan leikkauksella.

Nivustyriä voi muodostua kaikenikäisille, mutta iän karttuessa niitä ilmaantuu herkemmin. Vuosittain yhdelle tuhannesta nuoresta ja 20:lle tuhannesta yli 75-vuotiaasta muodostuu tyrä. Nivustyrä on pääasiassa miesten tauti: potilaista 95 % on miehiä. Miehistä noin joka neljäs saa elinaikanaan nivustyrän, naisista vain noin kolme sadasta.

Nivustyrän syyt

Nivusseudussa tyriä on eniten siksi, että vatsanpeitteessä on siellä heikompia kohtia. Myös vatsaontelon sisällön paine kohdistuu suurimpana alaosiin. Tyrä voi syntyä, kun nivuskanavan takaseinän kalvo heikkenee ja antaa periksi. Tällainen tyrä syntyy tyypillisesti vanhoille miehille.

Toinen heikko kohta on nivuskanava, jota pitkin kives on laskeutunut pian syntymän jälkeen kivespussiin. Tätä reittiä nivustyrä voi pullistua kivespussiin asti.

Kolmas nivusseudun heikko kohta on nivussiteen (nivusligamentin) alapuolella reisikanavassa. Tähän kehittyvää pullistumaa kutsutaan reisityräksi. Sitä esiintyy lähinnä naisilla.

Nivustyrän oireet

Nivustyrä ilmenee pehmeänä pattina toisessa nivusessa. Tyrä voi joskus olla myös molemmin puolinen. Yleensä patti häviää maatessa, kun vatsan paine pienenee, tai käsin painaessa. Tyrä ei välttämättä aiheuta kipua, mutta usein siihen liittyy vähäistä vaivaa, joka enimmäkseen tuntuu liikkuessa. Kivespussiin asti ulottuva tyrä tuntuu hankalalta, mutta sen kureutumisriski (ks. alla) ei ole kovin suuri.

Kureutumisen riski on pieni etenkin nuorilla, iäkkäillä se on hieman suurempi. Aikaisemmin tuntumaton kova kipu tyrän alueella on syy hakeutua hoitoon vuorokaudenajasta riippumatta, koska silloin voi olla kyse tyrän kureutumisesta. Tyrän sisällä oleva suolenmutka kuristuu vatsan seinämän aukkoon (tyräporttiin) niin, ettei se pääse palautumaan vatsaonteloon eikä tyrää saa käsin painetuksi sisään. Tällöin alueen verenkierto häiriytyy aiheuttaen voimistuvaa kovaa kipua.

Nivustyrän itsehoito

Nivustyrään ei voida merkittävästi vaikuttaa itsehoidolla. On olemassa tyrävöitä, joilla voi yrittää pitää tyrän vatsaontelossa, mutta ne eivät auta riittävän hyvin. Tyrä ei yleensä estä liikunnan harrastamista tai työntekoa.

Milloin hoitoon?

Jos tyrän oireilu häiritsee normaalia elämää, liikkumista, työntekoa ja harrastuksia, on sopiva aika hakeutua leikkaushoitoon. Myös jos tyrä on selvästi kasvusuuntainen, vaikka olisi muuten oireeton, se on hyvä korjata ennen sen kasvamista hyvin suureksi. Täysin oireettoman tyrän leikkaushoitoon ei ole aihetta, sillä kureutumisen riski on pieni ja toisaalta leikkauksiin liittyy pitkittyneen jälkikivun riski.

Nivustyrän hoito

Nivustyrä voidaan tunnistaa lääkärin vastaanotolla. Sen toteamiseksi ei tarvita laboratoriokokeita tai kuvauksia. Lisätutkimuksia, esimerkiksi ultraäänitutkimusta, tarvitaan vain epäselvissä nivusalueen turvotustiloissa.

Lasten ja nuorten aikuisten nivustyrät pyritään leikkaamaan, vaikka ne olisivat kivuttomia. Samoin reisityrä on leikkausaihe kureutumisvaaran vuoksi. Leikkauksessa tyrän sisältö palautetaan vatsaonteloon ja tyräportti suljetaan yleensä sulamattomalla verkolla. Leikkaus tehdään avoimesti pienestä nivusviillosta paikallispuudutuksessa tai tähystystekniikalla nukutuksessa, yleensä päiväkirurgisesti.

Nivustyrän ehkäisy

Nivustyrien syntyyn ei voida vaikuttaa elintavoilla tai muilla keinoin.