Yleistä

Tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Maailmassa kuolee joka minuutti 13 ihmistä tupakkaan liittyvään sairauteen. Vuosittain arviolta noin 5 000 suomalaista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Keskimäärin tupakointi lyhentää elämää kymmenellä vuodella. Tupakointi on monien sairauksien riskitekijä ja pahentaa jo todettuja sairauksia. Vuodessa tupakkasairauksien hoitoon käytetään vähintään yhden keskussairaalan työpanos.

Luotettavin tieto terveyshaitoista saadaan laajoista seurantatutkimuksista, joissa seurataan samoja henkilöitä jopa vuosikymmeniä. Näissä tutkimuksissa havaitaan edelleen uusia terveyshaittoja. Esimerkiksi on havaittu, että tupakoivien meluvammat ovat vakavampia kuin tupakoimattomien.

Tupakka tuhoaa keuhkokudosta

Tunnetuin tupakkasairaus on varmasti keuhkosyöpä. Se onkin syöpätaudeista tärkein ehkäistävissä oleva syöpämuoto, sillä 70–80 % keuhkosyövistä aiheutuu tupakoinnista. Keuhkosyöpä on Suomen suurin syöpäkuolemien ja menetettyjen elinvuosien aiheuttaja, ja se on sekä naisilla että miehillä kolmanneksi yleisin syöpäsairaus. Vuosittain keuhkosyöpään sairastuu 1 700 miestä ja 1 200 naista. Sairastuneista vain noin 19 % elää yli 5 vuotta diagnoosin jälkeen. 2000-luvulla naisten keuhkosyöpien määrä on suurentunut ja miesten pienentynyt heijastaen tupakkatuotteiden käytön muutoksia 1970-luvulta tähän päivään.

Toinen merkittävä tupakan aiheuttama tauti on keuhkoahtaumatauti. Tupakansavu vahingoittaa keuhkojen pienten rakkuloiden seinämiä, jolloin ne rikkoutuvat. Näin syntyy suuria laajentuneita keuhkorakkuloita, jotka johtavat keuhkolaajentumaan. Tämän myötä keuhkojen kaasujen vaihto ja siten myös elimistön hapensaanti heikentyvät. Keuhkojen kimmovoima pienenee, ja hengitysliike alkaa huonontua. Keuhkoahtaumataudille tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä, pääosin korjaantumaton hengitysteiden ahtauma ja keuhkojen hidastunut uloshengitysvirtaus. Keuhkoahtaumatauti on salakavala, koska henkilö tottuu pikkuhiljaa hapetuksen heikkenemiseen. Taudin ennuste paranee oleellisesti, jos tupakointi loppuu.

Lähes kaikki tupakoijat kärsivät keuhkoputkien ärsytystilasta, kroonisesta keuhkoputkitulehduksesta. Se aiheutuu tupakansavun ja tupakan sisältämien aineiden aiheuttamasta ärsytyksestä keuhkoputkessa ja keuhkokudoksessa. Tupakoijat tuntevat taudin nimellä tupakkayskä.

Tupakka lisää sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia

Tupakoinnin vaikutukset sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin on tunnettu jo yli 30 vuotta. Lähes kolmannes sydäntautikuolemista johtuu joko aktiivisesta tupakoinnista tai välillisestä tupakansavulle altistumisesta. Lisäksi jopa noin puolet 30–45-vuotiaiden valtimosairauskuolemista johtuu tupakoinnista.

Tupakansavu vahingoittaa verenkiertoelimistöä usealla eri mekanismilla. Nikotiini supistaa verisuonia ja samaan aikaan kiihdyttää sydämen sykettä, jolloin sydämen työmäärä kasvaa. Tupakan haitalliset aineet vaurioittavat verisuonten seinämiä, aiheuttavat verisuonten supistumisherkkyyttä ja lisäävät veren hyytymistaipumusta.

Tupakan kemikaalit aiheuttavat elimistössä jatkuvan tulehdustilan, joka edesauttaa kaikkien tärkeimpien verenkiertoelinten sairauksien syntymistä. Tupakoivalla miehellä on muuhun väestöön verrattuna yli kaksinkertainen riski sydäninfarktiin ja tupakoivalla naisella kolminkertainen. Tupakointi pahentaa valtimonkovettumistautia, ja tupakoinnin lopettaminen on myös tärkeä katkokävelyn hoitokeino. Nikotiini haittaa insuliinin toimintaa elimistössä, joten tupakkatuotteiden käyttö altistaa aikuistyypin diabetekselle. Kannattaa huomioida, että myös nuuska, nikotiinipussit ja sähkösavukkeet ovat haitallisia verenkierrolle ja lisäävät verenkiertoelinten sairauksia.

Tupakka vahingoittaa kaikkia elimiä

Tupakointi vaikuttaa koko kehoon. Tupakoinnin vähemmän tunnettuja terveyshaittoja ovat hedelmättömyysongelmat, aikaistuneet vaihdevuodet ja luun haurastuminen. Tupakoinnin on todettu myös suurentavan riskiä sairastua nivelreumaan, ja tupakoinnin jatkaminen heikentää reumalääkkeiden tehoa. Lisäksi on löydetty yhteys muun muassa MS-taudin riskiin, ja tupakoijalla tauti voi edetä nopeammin. Taulukkoon Tupakan merkittävimmät terveyshaitat on koottu sairauksia ja tiloja, jotka suoraan aiheutuvat tupakasta tai joihin tupakointi vaikuttaa merkittävästi.

Tupakan vaikutus ihoon

Tupakan nikotiini supistaa verisuonia. Se johtaa pitkään tupakoineiden tyypilliseen harmahtavaan ihonväriin pintaverisuonten ollessa jatkuvassa supistustilassa. Tupakoijien ihon rakenne arvioidaan keski-iässä noin kymmenen vuotta vanhemmaksi kuin tupakoimattomilla ikätovereilla. Nuuskalla, nikotiinipusseilla ja sähkösavukkeilla on sama vaikutus kuin poltetuilla tupakkatuotteilla. Tupakointi haittaa haavan paranemista ja lisää haavainfektioriskiä. Ihonhoitona tupakoinnin lopettaminen on hyvä vaihtoehto.

Tupakointi vahingoittaa muita ja ympäristöä

Tupakoivan uloshengittämä savu on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi. Se vahingoittaa sille altistuvia. Tupakansavulle altistuneet lapset sairastavat muita enemmän korvatulehduksia, hengitystieinfektioita ja astmaa. Päivittäinen altistuminen tupakansavulle kaksinkertaistaa tupakoimattoman henkilön sydäninfarktiriskin.

Tupakointi aiheuttaa suurta kuormaa myös ympäristölle ja sitä kautta koko maailman väestölle. Vuonna 2019 tupakkateollisuuden hiilijalanjälki oli 84 megatonnia, mikä vastaa noin 20 prosenttia kaiken lentoliikenteen vastaavan ajan päästöistä. Tupakantumppi on maailman yleisin roska, ja tumpit sisältävät mikromuovia ja myrkyllisiä kemikaaleja, jotka maahan ja vesistöihin joutuessaan saastuttavat ympäristöä. Tumpit ovatkin maailman toiseksi suurin ympäristön muovisaasteen lähde. Lisäksi tupakan pakkaustuotteista kertyy vähintään 2 miljoonaa tonnia roskaa vuodessa.

Tupakan tuotantoketjussa käytetään merkittävät määrät luonnonvaroja. Tupakkaviljelmien tieltä kaadetaan metsiä, ja monin paikoin maaperä köyhtyy viljelykelvottomaksi. Tupakan viljely vaatii myös torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä. Nämä kemikaalit päätyvät vesistöihin ja saastuttavat järviä, jokia sekä juomavettä. On laskettu, että jos tupakan sijasta viljeltäisiin ruokakasveja, saataisiin ruokittua yli 10 miljoonaa ihmistä. Tämä voisi näkyä ruoan hinnoissa Suomessakin.

Tupakkasairaudet aiheuttavat kustannuksia

Tupakointi aiheuttaa lisäsairastavuutta ja sitä kautta kustannuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi vuonna 2020 tupakoinnin välittömien ja välillisten kustannuksien olevan noin 1,3 miljardia euroa. Niistä suurin osa syntyy terveydenhuollon lisääntyneistä kustannuksista, sairauspoissaoloista, kuolemista ja eläkkeistä. Summa vastaa reilun 240 000 asukkaan kaupungin kaikkia erikoissairaanhoidon vuosikustannuksia.