Yleistä

Hedelmällisyysneuvonta tarjoaa tietoa sekä raskauden alkamisesta ja sen onnistumisen edellytyksistä että toisaalta turvallisesta raskauden ehkäisystä. Tieto hedelmällisyydestä voi auttaa valintojen tekemisessä, vaikka lapsitoive ei olisikaan ajankohtainen. Lapsen saaminen ei ole koskaan varmaa, vaikka lasta toivova olisi elänyt terveellisesti ja hänellä olisi tieto hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä.

Moni pohtii mahdollisuuksiaan tulla spontaanisti raskaaksi jo ennen kuin varsinaista raskausyritystä on ollut. Hedelmällisyydestä ja lapsettomuudesta olisikin syytä puhua jo nuoruusiästä lähtien. Kouluissa terveystiedon opetus painottuu raskauden ja seksitautien ehkäisyyn. Sen sijaan tieto lasten saannin haasteista jää puutteelliseksi. Hedelmällisyydestä ja lisääntymisterveydestä kannattaa keskustella myös kotona tai muissa arkisissa tilanteissa.

Lisääntymisterveyden peruslukuja

Arvioidaan, että jopa 15 % kaikista pareista on jossakin elämänsä vaiheessa kärsinyt tahattomasta lapsettomuudesta. Miehestä ja naisesta johtuvat syyt ovat yhtä tavallisia. Tutkimuksissa on myös todettu, että pariskunnista, jotka eivät vuoden sisällä tule raskaaksi, 30–60 % tulee luonnollisesti raskaaksi seuraavan vuoden aikana.

Synnyttäjien keski-ikä on noussut Suomessa tasaisesti 1980-luvun alusta lähtien. Silloin ensisynnyttäjien keski-ikä oli 22,4–25,4 vuotta. Vuonna 2023 kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,8 vuotta ja ensisynnyttäjien keski-ikä 30,2 vuotta. Noin neljännes synnyttäjistä oli yli 35-vuotiaita. Myös miehillä on havaittavissa vastaava trendi: miehet tulevat isäksi aiempaa myöhemmin.

Tahattoman lapsettomuuden esiintyvyys on kasvanut synnyttäjien iän noustessa, ja moni joutuu tyytymään toivottua pienempään perhekokoon. Jälkeläisten määrää kuvaava hedelmällisyysluku on laskenut sekä naisilla että miehillä; 49-vuotiaana kokonaan lapsettomiksi jääneitä on naisista 20 % ja miehistä 27 %.

Elämäntapojen vaikutus hedelmällisyyteen

Monet yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Näitä ovat esimerkiksi ikä, elämäntavat (kuten ravitsemus, liikunta ja päihteiden käyttö), perussairaudet sekä sukupuolitaudit. Raskaaksi tulon mahdollisuuteen vaikuttaa molempien osapuolien hedelmällisyys.

Ylipainoon voi liittyä ovulaatio-ongelmia, ja myös keskenmenojen riski lisääntyy. Alipainoisilla naisilla voi esiintyä kuukautishäiriöitä ja ovulaatio-ongelmia. Lihavuus heikentää siemennesteen laatua.

Tupakointi heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Tupakointi lyhentää naisen hedelmällistä aikaa, ja se heikentää myös siemennesteen laatua. Tupakointi ja muiden nikotiinituotteiden käyttö on yleensä este hedelmöityshoidoille julkisessa terveydenhuollossa.

Kohtuullisella alkoholinkäytöllä ei ole merkittävää vaikutusta hedelmällisyyteen, mutta täysraittiutta suositellaan hedelmöittymisen ja raskauden aikana. Runsas päivittäinen alkoholinkäyttö voi häiritä siittiötuotantoa.

Liiallisen kahvinjuonnin on ajateltu heikentävän raskaaksi tuloa. mutta tutkimustieto on ristiriitaista. Raskaana oleville suositellaan korkeintaan kahta kupillista kahvia päivässä. Tämä on varmasti hyvä ohje myös raskautta yrittävälle.

Syömishäiriöiden on osoitettu liittyvän lisääntymisterveyden ongelmiin, kuten kuukautishäiriöihin, hedelmällisyyden alenemiseen ja suurentuneeseen keskenmenojen riskiin.

Nopea painon lasku, niukka ravitsemus ja psyykkinen stressi häiritsevät munarakkulan kehittymistä ja aiheuttavat kuukautishäiriöitä. Runsas urheilu voi aiheuttaa kuukautisten poisjäämisen, jos energiansaanti on liian niukkaa suhteessa kulutukseen ja kehon rasvaprosentti on kovin matala.

Stressin aiheuttama henkinen kuormittuminen ei aiheuta pysyvää lapsettomuutta, mutta se voi heikentää hedelmällisyyttä. Kuormittava ja pitkään jatkuva stressi on epäterveellistä. Lapsettomuuteen liittyvä stressi voi olla yksi lisätekijä monen muun stressaavan tilanteen ohella. Stressi voi vaikuttaa välillisesti, sillä se heikentää unen laatua ja vähentää seksuaalista halukkuutta.

Myös unihäiriöt ja univaje voivat aiheuttaa terveyshaittoja ja vaikuttaa hedelmällisyyteen. Univaje vaikuttaa esimerkiksi kilpirauhasen ja lisämunuaisen hormonitoimintaan.

Yötyötä sisältävä vuorotyö kasvattaa riskiä paitsi ylipainolle ja tyypin 2 diabetekseen sairastumiselle, myös vähentää hedelmällisyyttä ja lisää keskenmenon riskiä.

Iän vaikutus hedelmällisyyteen

Hedelmällisyys laskee iän myötä, vaikka fyysinen kunto säilyisi hyvänä. Naisella on syntyessään kaikki munasolunsa, jotka alkavat vähentyä ikääntymisen seurauksena. Uusia munasoluja ei enää elämän aikana muodostu. Syntymän hetkellä alkumunarakkuloita on 1–2 miljoonaa, murrosiän alkaessa noin 400 000. Sen jälkeen pieni osa tuhoutuu joka kuukausi kuukautiskierron myötä.

Naisen ikä on tärkein yksittäinen hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä. Hedelmällisin ikä on 20–25-vuotiaana. Hedelmällisyys alkaa laskea selkeämmin 30 ikävuoden jälkeen ja laskee voimakkaasti 35 ikävuodesta eteenpäin. Iän myötä munasolujen määrä sekä laatu heikkenee, jolloin keskenmenot ja sikiön kromosomipoikkeavuudet yleistyvät. Iän karttuessa lisääntyvät monet hedelmällisyyteen vaikuttavat sairaudet, kuten myoomat, polyypit ja endometrioosi.

Siittiöiden muodostuminen alkaa murrosiässä. Kivekset tuottavat siittiöitä koko eliniän, mutta ihmisen vanhetessa siittiöiden laatu heikkenee. Myös miehen hedelmällisyys heikkenee iän myötä, vaikkakin hitaasti. Miehen ikääntyminen pidentää aikaa raskauden alkamiseen ja pienentää raskauden mahdollisuutta, mutta selkeää ikärajaa on vaikea määrittää.

Perheen perustamisen lykkääminen ja naisen biologisesti optimaalinen hedelmällinen aika eivät valitettavasti nykyisin kohtaa. Tämä saattaa pienentää raskaaksi tulon todennäköisyyttä ja perheen lopullista lapsilukua.

Raskauden ehkäisy ja hedelmällisyys

Raskauden ehkäisyyn liittyy sitkeitä pelkoja ja ennakkoluuloja, ja edelleen perusteettomasti hormonaalisen ehkäisyn tai kierukan saatetaan epäillä aiheuttavan myöhempää lapsettomuutta. Tutkimuksissa ei ole havaittu vuosienkaan yhtäjaksoisen hormonaalisen ehkäisyn vaarantavan naisen hedelmällisyyttä.

Ehkäisyn lopettamisen jälkeen raskauden mahdollisuus palautuu yleensä jo seuraavan kierron aikana iänmukaiseksi (poikkeuksena ehkäisyruiske). Endometrioosia ja PCOS:ää (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä) sairastavilla hormonaaliset ehkäisyvalmisteet hoitavat oireita, eikä niillä ole hedelmällisyyttä heikentävää vaikutusta.

Kondomi ehkäisee seksitaudeilta ja voi siten suojata hedelmättömyydeltä.

Raskauden keskeytykseen ei myöskään liity lisääntynyttä hedelmättömyyden riskiä.

Hedelmällisyyteen vaikuttavia gynekologisia sairauksia

Sairastettu klamydia voi aiheuttaa munanjohtimien kiinnikkeitä ja siten munanjohdinperäistä lapsettomuutta. Riski kasvaa merkittävästi, jos klamydiainfektioita on useampia.

Monirakkulaiset munasarjat (PCOS) voivat aiheuttaa häiriöitä kuukautiskiertoon ja ovulaatioon. Ensisijainen hoito ylipainoisilla naisilla on laihdutus. Eri syistä johtuva epäsäännöllinen kuukautiskierto heikentää hedelmöitymisen mahdollisuutta,

Endometrioosi voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista. Voimakkaat kuukautiskivut ja/tai suvussa esiintyvä endometrioosi ovat usein merkkejä endometrioosin riskistä.

Kuukautiskierron lyhentyminen selvästi alle 28 päivän voi olla merkki munasarjatoiminnan hiipumisesta. Noin 1 %:lla menopaussi tulee alle 40-vuotiaana (premature ovarian insufficiency = POI). Tämä riski on suurempi, jos lähisuvussa on ennenaikaista munasarjojen toiminnan hiipumista.

Lääkkeiden ja kroonisten sairauksien vaikutus hedelmällisyyteen

Hedelmällisyyteen vaikuttavat monet sairaudet ja yleinen terveydentila. Krooniset sairaudet voivat heikentää hedelmällisyyttä, jos niiden hoitotasapaino on huono (esimerkkinä diabetes ja kilpirauhastoiminnan häiriöt). Kroonista sairautta sairastavan on hyvä keskustella raskaustoiveistaan seurantakäyntien yhteydessä.

Tulehduskipulääkkeet saattavat heikentää ovulaatiota ja alkion kiinnittymistä.

Lapsuus-/nuoruusiällä sairastettu syöpä voi heikentää hedelmällisyyttä. Erityisen haitallisia solunsalpaajia ovat alkyloivat aineet.

Muutamat lääkkeet, kuten testosteronihoito, solunsalpaajat, kalsiumkanavan salpaajat ja pitkävaikutteiset sulfat, voivat häiritä siittiötuotantoa. Anaboliset steroidit aiheuttavat suurimmalle osalle siittiötuotannon vähenemistä ja voivat johtaa täydelliseen siittiökatoon. Naisilla ne aiheuttavat kuukautishäiriöitä tai vuotojen puuttumista.

Ympäristötekijöiden vaikutus hedelmällisyyteen

Ympäristön vaikutuksia ihmisen hedelmällisyyteen on vaikea arvioida, mutta todennäköistä on, että ne voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen haitallisesti.

Useiden maatalouden, kosmetiikkateollisuuden ja elintarviketeollisuuden kemikaalien haittoja eläinten ja ihmisen lisääntymisterveyteen tunnistetaan.

Altistumisen vaikutukset ovat erilaisia raskauden aikana, lapsuusiässä ja hedelmällisessä iässä.

Hedelmällisyyteen, sikiön kehitykseen tai imetettävän lapsen kehitykseen vaikuttavia aineita voi esiintyä monissa työtehtävissä. Lisääntymiselle vaarallisia aineita käsitellään monissa eri työtehtävissä. Esimerkiksi monet liuotinaineet ja metallit voivat aiheuttaa haittaa lisääntymisterveydelle. Työnantajan velvollisuus on tunnistaa nämä aineet ja arvioida työntekijöiden altistuminen.

Lue lisää: Lisääntymisterveydelle vaaraa aiheuttavat aineet | Työterveyslaitos

Ohjeita hedelmällisyyden ylläpitoon

Hyvänä ohjenuorana on yksinkertainen neuvo: haitallisia elämätapoja korjaamalla voidaan parantaa raskauden alkamisen mahdollisuutta, raskauden ennustetta ja hedelmöityshoitojen tuloksia. Raskaustoiveen lykkääminen hedelmällisen iän viimeisiin vuosiin lisää tahattoman lapsettomuuden riskiä.

Terveet elintavat, tupakoimattomuus, päihteettömyys, maltillinen alkoholinkäyttö sekä kohtuullinen liikunta parantavat raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia. Nämä tekijät ovat eduksi myös mahdollisen syntyvän lapsen terveydelle. Sukupuolitaudeilta suojautuminen on myös tärkeää.

Raskaaksi tulon kannalta suositeltava painoindeksi on 20–25. Normaalipainoa ylläpidetään terveyttä edistävällä ruokavaliolla, ja tarvittaessa kiinnitetään huomiota painonhallintaan. Luotettavaa tutkimustietoa erilaisten ruokavaliomuutosten tehosta hedelmällisyyden parantamiseksi ei toistaiseksi ole.

Raskauden yrittäminen voi jo itsessään olla stressaava asia. Kannattaa pyrkiä siihen, että elämä sujuu normaaliin tapaan raskautta yrittäessäkin.

Raskautta suunniteltaessa

Kaikille raskautta suunnitteleville naisille suositellaan päivittäistä D-vitamiinilisää 10 µg/vrk sekä 0.4 mg:n foolihappolisää aloitettavaksi viimeistään 2 kk ennen ehkäisyn pois jättämistä.

Eräät lääkkeet ovat sikiölle haitallisia, ja ne tulee lopettaa hyvissä ajoin (usein kuukausia) ennen raskauden suunnittelua. Tunnetuimpia esimerkkejä sikiön epämuodostumariskiä lisäävistä lääkkeistä ovat varfariini, valproaatti, ACE:n estäjät ja solunsalpaajat. Oma-aloitteisesti mitään lääkehoitoa ei pidä lopettaa, vaan tämä tulee tehdä yhteistyössä lääkärin kanssa. Lisätietoa raskaudesta ja lääkkeistä.

Milloin on aihetta hakeutua jatkotutkimuksiin tai hedelmöityshoitoihin?

Lääkärin vastaanotolle voi hakeutua, mikäli tunnistaa itsellään hedelmällisyyteen vaikuttavia sairauksia tai oireita. Krooniseen sairauteen liittyvillä kontrollikäynneillä kannattaa ottaa raskauteen liittyvät suunnitelmat esiin. Myös raskauden ehkäisyyn liittyvillä käynneillä voi kysyä hedelmällisyyteen liittyvistä huolista.

Lääketieteellisesti puhutaan tahattomasta lapsettomuudesta, kun raskaus ei ole alkanut yrittämisestä huolimatta 12 kuukaudessa. Lapsettomuustutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos yrittämistä on jatkunut vuoden tai pidempään. Lapsettomuuden alkututkimukset tehdään perusterveydenhuollossa. Tutkimuksiin voi myös hakeutua gynekologille tai yksityiseen lapsettomuusklinikkaan. Parin kannattaa hakeutua vastaanotolle yhdessä.

Hedelmällisyyden arviointi ja selvittäminen

Tarvittaessa lääkärin vastaanotolla kartoitetaan kokonaistilanne ja keskustellaan hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Naisen hedelmällisyyttä voidaan tutkia useilla eri tavoilla, riippuen siitä, onko kyseessä yleinen arvio hedelmällisyydestä vai halutaanko tarkemmin selvittää mahdollisia hedelmättömyyden syitä. Vastaanottokäynnillä tehdään gynekologinen perustutkimus ja kohdun ja sivuelinten ultraäänitutkimus emättimen kautta. Jos tarvitaan jatkotutkimuksia, voidaan tehdä suunnitelma niistä.

Miehen ensisijainen hedelmällisyystutkimus on sperma-analyysi, jonka avulla arvioidaan siittiöiden määrä, liikkuvuus ja muoto. Yksittäisen sperma-analyysin kyky ennustaa raskauden alkamista on kuitenkin melko huono. Raskaus saattaa alkaa hyvinkin poikkeavasta näytteestä huolimatta, eikä normaali näyte takaa miehen hedelmällisyyttä.

Naisen hedelmällisyyteen vaikuttavat ensisijaisesti munasarjoissa oleva munasolujen määrä ja laatu eli ns. munasolureservi. Seerumin AMH (anti-Müller-hormoni) kuvastaa munasarjareserviä, mutta ei kerro varsinaisesti hedelmällisyydestä. AMH-määritystä suositellaan lähinnä hedelmöityshoitojen suunnittelussa. AMH-arvosta ei siis voida ennustaa, miten hyvin luonnollisesti raskaaksi tuleminen onnistuu.

Hedelmällisyysneuvonta terveydenhuollossa

Nainen tai pariskunta saattaa pyytää lääkärin arviota omasta hedelmällisyydestään. Tällöin on otollinen tilaisuus keskustella terveellisistä elintavoista ja muista tekijöistä, jotka voisivat edesauttaa raskauden alkamista. Hedelmällisyysneuvontaa tulisi tarjota aina, kun sairaus tai sen hoito uhkaa heikentää hedelmällisyyttä.

Käytännössä terveydenhuollon ammattilainen voi opastaa tunnistamaan terveellisiä elintapoja, kannustaa niiden noudattamiseen ja antaa neuvoja kuukautiskierron hedelmällisimmästä ajankohdasta. Yhdyntöjä ei kannata liian tarkkaan ajoittaa; riittää, että viikko ennen munasolun irtoamista ja kierron puolivälissä yhdyntöjä on noin kahden päivän välein.

Jo koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta olisi tärkeää saada tietoa hedelmällisyydestä. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloista tulisi saada tulevaisuudessa myös hedelmällisyysneuvolan palveluita. Tällä hetkellä näitä palveluita on saatavilla vain yksityisistä hedelmöityshoitoklinikoista. Neuvonnan tulisi lisäksi sisältää yleistietoa hedelmällisyydestä ja raskauksista, seksuaalisuudesta ja seksuaalioikeuksista. Hedelmällisyysneuvonnassa suunnitellaan tarvittaessa raskauden ehkäisyä.