Miksi onnellisuutta kannattaa tavoitella? Onnellisuus ei tarkoita vain sitä, että tuntuu hyvältä. Tutkimusten mukaan onnellisuuden hyödyt ovat monenlaisia (Lyubomirsky ym. 2005). Onnelliset ihmiset ovat energisiä, luovia ja tehokkaita työpaikallaan. He ovat parempia johtajia ja neuvottelijoita, ja he ansaitsevat enemmän rahaa. He ovat yhteistyökykyisiä ja motivoituneita auttamaan muita (Kurtz ja Lyubomirsky 2008). Onnellisilla on myös enemmän ystäviä ja sosiaalisia suhteita. He menevät todennäköisimmin naimisiin. Onnellisuus vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen, esimerkiksi kyky käsitellä stressaavia elämäntilanteita on parempi, ja onnelliset ihmiset jopa elävät pidempään (Lyubomirsky 2007: 23).
Barbara Fredricksonin (2009) positiivisuusteorian mukaan onnellisuus ei vain heijastele menestystä, vaan se voi tuottaa menestystä ja monenlaisia hyötyjä: Mielen toiminta avartuu, positiiviset tunteet laajentavat havaintokenttää ja tuovat enemmän mahdollisuuksia näkyviin. Onnellisuus auttaa rakentamaan resursseja: psykologiset, sosiaaliset ja fyysiset voimavarat kasvavat positiivisuuden avulla. Kun ihmisillä on hyvä olla, he ovat valmiimpia auttamaan muita. Onnellisuus vahvistaa selviytymiskykyä siten, että positiiviset tunteet estävät vajoamista masennukseen. Onnellisuus voi pidentää elämää jopa kymmenen vuotta (Fredrickson 2009: 27).
Fredricksonin ym. (2003) tutkimuksessa juuri kyky kehittää positiivisia tunteita negatiivisten rinnalla oli ratkaiseva ominaisuus, joka auttoi selviämään New Yorkin 9/11- terroristi-iskun lähes koko kansalle aiheuttamasta masennuksesta. Paras sietokyky traumaa vastaan oli henkilöillä, jotka esimerkiksi kehittivät positiivisia muistoja kuolleesta rakastetusta, olivat kiitollisia eloon jäämisestään tai toisten antamasta avusta tai niillä, jotka jatkoivat tavallisia askareitaan ja auttoivat toisia. Positiivisuus teki heille tilaa kehitellä tulevaisuuden suunnitelmia ja esti masennukseen vaipumisen. Näyttö kasvaa myös siitä, että positiiviset tunteet auttavat ihmisiä palautumaan negatiivisista tapahtumista ja tekee heistä vähemmän alttiita ongelmille kuten traumaperäiselle stressihäiriölle (McCanliea ym. 2014; Zanon ym. 2016).
Dienerin ja Biswas-Dienerin (2008: 20) mukaan onnellisuus tuo mukanaan monia hyötyjä. Niitä ovat muun muassa parempi terveys, parempi kyky saavuttaa asettamiaan tavoitteita, pidempi elinikä, parempi vastustuskyky sairauksille, lisääntynyt luovuus, parantunut työteho työpaikalla, lisääntynyt halu auttaa muita.
Onnellisuudesta seuraavista hyödyistä on kirjoitettu useita katsauksia (Lyubomirsky ym. 2005; Diener ym. 2015; DeNeve ym. 2013.)
Onnellisuuden vaikutus terveyteen ja pitkäikäisyyteen
Näyttö subjektiivisen hyvinvoinnin (SWB) yhteyksistä terveyteen ja pitkäikäisyyteen on hyvin laajaa. Katsauksia siihen, miten SWB:stä johtaa polku terveyteen ja pitkäikäisyyteen on tehty paljon (Chida ja Steptoe 2008; Diener ja Chan 2011; Docray ja Steptoe 2010; Pressman ja Hooker 2013; Rozanski ja Kubzansky 2005.) Useat kirjallisuus katsaukset ovat todenneet, että SWB liittyy muun muassa vahvempaan immuuniteettiin: (Barak 2006; Marsland ym. 2007; Pressman ja Black 2012; Steptoe ym. 2009). Muitakin lukuisia syitä miksi SWB vaikuttaa terveyteen ja pitkäikäisyyteen on löydetty (Diener ym. 2017).
Optimistisen elämänasenteen vaikutus voi olla suuri elämän pituuteen. Kuten kuuluisa nunnatutkimus (Danner ym. 2001) viittasi, optimistinen elämänasenne voi pidentää elämää jopa 10 vuotta. Myös lääkäriseura Duodecimin, Yle:n ja Tarinatalo Oy:n tuottamassa TV-sarjassa tutkimme arjen vastoinkäymisten kokemista ja ihmisten tunnereaktioita niihin. Tilastollisessa analyysissa kävi ilmi, että pessimistisen elämänaseenteen omaavia henkilöitä harmittivat vastoinkäymiset useammin, pidempään ja intensiivisemin (Mustonen ja Mattila 2017). Kun tuloksia verrattiin suureen Finrisk-tutkimusaineistoon, tulokset viittasivat siihen, että miesten kohdalla pessimistin elämä lyhenee jopa 10 vuotta ja naisten kohdalla noin 5 vuotta optimisteihin verrattuna (Mustonen ja Mattila 2017).
