PSA on lyhenne sanoista prostataspesifinen antigeeni. Se on prostata- eli eturauhassolujen tuottama valkuaisaine, jota löytyy pieniä määriä veriplasmasta. Muiden kudosten solut eivät tuota samaa proteiinia, joten veressä oleva PSA on peräisin aina prostatasta.
Mitä suurempi prostata on, sitä suurempi on plasman PSA-pitoisuus. Iän mukana prostata yleensä kasvaa, jonka vuoksi myös viitearvojen yläraja melkein kaksinkertaistuu 50 ikävuoden jälkeen. PSA-arvo suurenee selvästi yli viitearvojen, jos prostata suurenee huomattavasti eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun seurauksena. Pitoisuus saattaa suurentua myös virtsatietulehduksessa, eturauhastulehduksessa ja virtsaummessa. Koetta ei siksi kannata ottaa niiden aikana tai heti niiden jälkeen.
Myös eturauhasen tunnustelu ja siemensyöksy voivat ohimenevästi nostaa PSA-pitoisuutta. Myös voimakas liikunta, kuten pyöräily, voi nostaa PSA-pitoisuutta. Siksi tutkittavaa neuvotaan välttämään siemensyöksyä ja voimakasta liikuntaa 2 päivää ennen testiä. PSA:n pitoisuus voi vaihdella normaalistikin. Siksi yksittäinen lievästi kohonnut PSA-arvo voidaan tarkistaa uusintamittauksella esimerkiksi 1–2 kuukauden kuluttua, jos eturauhasen tunnustelulöydös on ollut normaali. Viitearvojen lievä ylittyminen ei siis useimmiten merkitse hoitoa tarvitsevaa syöpää.
Eturauhasen syöpäsolut tuottavat PSA:ta, joten sen pitoisuus suurenee syövän yhteydessä. Mitä korkeampi PSA-arvo on, sitä suurempi on prostatasyövän mahdollisuus. On huomattava, että alhainen PSA-arvo ei sulje pois syövän mahdollisuutta, koska joskus syöpäsolut eivät tuota tavallista suurempia määriä PSA-proteiinia vereen.
Eturauhassyövän seulontaan oireettomilla miehillä PSA-testillä voi liittyä hyötyjä ja haittoja. Niistä kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen testaamista. Testin suurimmat ongelmat ovat epätarkkuus ja ylidiagnostiikka. Suurentuneet arvot johtuvat usein muusta syystä kuin syövästä, ja toisaalta PSA-arvo ei aina suurene syövästä huolimatta. Lisäksi tiedetään, että suuri osa eturauhassyövistä kasvaa hyvin hitaasti. Testaus voi johtaa siihen, että löydetään eturauhassyöpiä, jotka eivät miehen elinaikana aiheuttaisi hänelle oireita tai muuta haittaa, vaikka hoitoa ei annettaisi. Toisaalta seulonnalla voidaan löytää syöpä paikallisessa vaiheessa ennen sen leviämistä, ja tästä voi toisinaan olla miehelle hyötyä.
Yksittäinen PSA-testi ei ole riittävä eturauhassyöpäriskin arvioinnissa. Testaustiheys suunnitellaan PSA-arvon ja eturauhassyövän riskitekijöiden perusteella. Testausväli on yleensä 2–8 vuotta.
PSA-tutkimusta käytetään myös todetun eturauhassyövän hoitotuloksen seurantaan. Jos ennen hoitoa suurentuneeksi todettu PSA-arvo normaalistuu hoidon seurauksena, se osoittaa hoidon tehonneen. Jos arvo pysyy alhaisena seurannan aikana, tulos merkitsee, että syöpä ei ole uusiutunut.
Kirjallisuutta
- HUS diagnostiikkakeskus, tutkimusohjekirja
- Kilpeläinen T. Eturauhassyöpä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 17.10.2025
- Sipilä R, Taari K. PSA-testaus - tietoa lääkärille keskustelun tueksi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 17.10.2025
- Eturauhassyöpä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 21.10.2025). Saatavilla internetissä: