Etusivu » Syyhy (scabies)

Syyhy (scabies)

Lääkärikirja Duodecim
21.8.2019
ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kristiina Airola

Syyhyn aiheuttaa 0,3–0,5 mm:n pituinen hämähäkkieläimiin kuuluva syyhypunkki (Sarcoptes scabiei), joka leviää ihmisestä toiseen läheisen kosketuksen kautta. Tartuntaan riittää yksikin punkkinaaras, mutta kättely tai muu lyhyt kosketus ei yleensä riitä punkin siirtymiseen henkilöstä toiseen. Syyhyn voi saa myös syyhyä sairastavan lakanoista tai vaatteista, sillä punkkinaaras elää 1–2 vuorokautta ihon ulkopuolella, mutta tämä tartuntatapa on harvinaisempaa.

Punkkinaaras elää ihossa 1–2 kuukautta, jonka aikana se munii ihon sarveiskerrokseen kaivamaansa käytävään. Kuoriutuneet toukat ovat nymfivaiheen jälkeen sukukypsiä aikuisia noin kahdessa viikossa. Syyhykutina alkaa 3–6 viikon kuluttua tartunnasta, kun elimistö on ehtinyt herkistyä punkkia ja sen eritteitä kohtaan. Uusintatartunnoissa oireet alkavat 1–3 vuorokauden kuluttua.

Oireet

Syyhyn pääoire on kova iltakutina. Ihossa ei näy alkuvaiheessa juuri mitään. Kutinan ja raapimisen jatkuessa etenkin sormiväleihin, kämmeniin ja ranteisiin, pikkulapsilla myös jalkapohjiin, ilmestyy punkkinaaraan kaivamia, 0,5–1 cm:n pituisia käytäviä, joiden toisessa päässä punkin voi erottaa pienenä harmaana pisteenä (kuvat «Syyhy kämmenissä»1 ja «Syyhy, käytävä rannepoimussa»2). Vartalolle ja raajoihin ilmaantuu voimakkaasti kutisevia, punoittavia näppyjä (papuloita) ja vesirakkuloita. Raapimisen seurauksena iho voi tulehtua, jolloin oikean diagnoosin teko vaikeutuu.

Vanhuksilla ja henkilöillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt, esiintyy vaikeasti tunnistettavaa karstasyyhyä (yleistynyt syyhy, scabies norwegica). Siinä raajoissa ja vartalolla on pieniä märkiviä, jopa muutaman senttimetrin läpimittaisia läiskiä (kuva «Yleistynyt syyhy (Scabies norwegica)»3), jotka muistuttavat läiskäekseemaa (ks. «Läiskäekseema (läiskäihottuma)»1) tai infektioekseemaa (ks. «Infektioekseema kämmenissä ja jalkapohjissa»2).

Taudin toteaminen

Nuoren, muuten terveen henkilön yllättäen alkaneen iltakutinan taustalla on tavallisesti joko syyhy tai piirtopaukamointi eli dermografismus (ks. «Dermografismi eli piirtopaukamointi»3). Karstasyyhy alkaa salakavalammin, ja sitä saatetaan pitkään pitää ihottumana tai raapimisen aiheuttamina muutoksina kuivassa vanhuksen ihossa.

Syyhyssä lääkäri pyrkii pyydystämään punkkinaaraan nuppineulalla tai muulla tylpällä neulalla sormissa, kämmenissä, ranteissa tai jalkapohjissa olevan käytävän päästä. Joskus se on vaikeaa, sillä kovasta kutinasta huolimatta punkkeja voi olla vain 5–10 koko ihossa. Punkki tunnistetaan mikroskoopilla. Miehillä peniksen varressa tai kivespussissa on usein taudille ominaisia nystyröitä (kuva «Syyhy miehen sukuelimissä»4).

Itsehoito

Jos lähiomaisilla, päiväkodissa tai koulussa on lääkärin toteamaa syyhyä ja oman perheen oireet sopivat tautiin, voidaan hoito aloittaa ilman lääkärissäkäyntiä. Apteekista saa reseptittä permetriiniä sisältävää voidetta. 30 gramman tuubi riittää aikuisen kertakäsittelyyn, ja alle 10-vuotiaille riittää ½ tuubia. Voidetta levitetään illalla pesun jälkeen joka paikkaan leuasta alaspäin unohtamatta sukuelimiä tai sormi- ja varvasvälejä. Limakalvoille voidetta ei levitetä. Iho pestään aamulla huolellisesti ja vaihdetaan vaatteet ja lakanat.

Oireilevat perheenjäsenet hoidetaan toistamiseen 1–2 viikon kuluttua. Oireettomien perheenjäsenten hoitoon riittää yksi käsittelykerta. On tärkeää hoitaa samassa taloudessa asuvat henkilöt samaan aikaan siitä riippumatta, kutiavatko he vai eivät. Niin estetään tilanne, jossa oireeton henkilö tartuttaa punkin hoidetuille perheenjäsenille uudelleen.

Käytössä olleet vaatteet ja muut tekstiilit pestään vähintään 50 asteessa tai säilötään muovipussiin viikoksi (pakastimessa tai pakkasessa riittää vuorokausi), ja sisätilat ja huonekalut imuroidaan. Syyhypunkki selviää ihmisen ulkopuolella 1–2 vuorokautta.

Hoidon jälkeinen kutina voi jatkua 2–4 viikkoa, ja sitä rauhoitetaan kortisonivoiteella. Jos kutina pitkittyy, on syytä epäillä hoidon epäonnistumista.

Milloin hoitoon?

Lääkäriin on syytä mennä, jos diagnoosi on epävarma, jos syyhyhoito ei lopeta kutinaa 2–4 viikossa tai jos jo rauhoittunut kutina alkaa uudelleen. Lääkärin käyttämiä syyhyhoitoja ovat permetriinivoide ja ivermektiinitabletit.

Ehkäisy

Syyhyn leviämistä voi ehkäistä parhaiten siten, että oireilevat henkilöt ja heidän lähipiirinsä hoidetaan asianmukaisesti.

Lapsen syyhystä ilmoitetaan heti päiväkotiin tai kouluun. Eristys on aiheellista, kunnes hoito on annettu.

Käytettyjä lähteitä

Hannuksela M ym. Syyhy (scabies). Kirjassa: Hannuksela M, Peltonen S, Reunala T, Suohonen R (toim.). Ihotaudit. Kustannus Oy Duodecim 2011.

Salavastru CM, Chosidow O, Boffa MJ ym. European guideline for the management of scabies. J Eur Acad Dermatol Venereol 2017;31(8):1248-1253. «PMID: 28639722»PubMed