Etusivu » Aivolisäkkeen kasvaimet

Aivolisäkkeen kasvaimet

Lääkärikirja Duodecim
16.3.2018
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Aivolisäke on pieni herneen kokoinen, hormoneja tuottava rauhanen aivojen alla keskellä päätä (ks. kuva «Aivolisäke»1).

Aivolisäkkeessä esiintyy rauhaskasvaimia, joita kutsutaan adenoomiksi. Ne ovat aina hyvänlaatuisia, eivät siis syöpää. Kasvaimet ovat usein pieniä, läpimitaltaan alle senttimetrin. Pienten kasvainten aiheuttamat oireet johtuvat niiden tuottamien hormonien liikavaikutuksesta. Jos kasvaimet ovat ehtineet isoiksi, ne aiheuttavat aivolisäkkeen vajaatoimintaa (ks. «Aivolisäkkeen vajaatoiminta (hypopituitarismi)»1) ja muita oireita painaessaan ympäristön kudoksia.

Erilaisia oireita kasvaintyypin mukaan

Aivolisäke tuottaa monia hormoneja. Useimmat kasvaimiin liittyvät oireet johtuvat aivolisäkkeen jonkin hormonin liikatuotannosta. Oireet vaihtelevat sen mukaan, mitä hormonia kasvain tuottaa.

Yleisin aivolisäkekasvaintyyppi on prolaktinooma, joka tuottaa liikaa maitohormonia eli prolaktiinia. Sen seurauksena naisilla esiintyy maidon erittymistä rinnoista ja kuukautishäiriöitä (ks. «Maitovuoto rinnoista»2). Miehillä liika maitohormonin tuotanto johtaa sukupuolitoiminnan häiriöihin. Prolaktinoomasta on erillinen artikkeli, ks. «Prolaktinooma (maitohormonia tuottava kasvain)»3.

Kasvuhormonia tuottavien solujen kasvain aiheuttaa lapsille jättikasvuisuutta. Aikuisilla seurauksena ovat käsien ja jalkojen suureneminen, kasvonpiirteiden muuttuminen ja muut oireet. Kasvaimeen liittyvää kasvuhormonin liikatuotantoa kutsutaan akromegaliaksi (ks. «Akromegalia»4).

Aivolisäkkeen ACTH-nimistä hormonia (kortikotorpiinia) tuottava kasvain aiheuttaa Cushingin oireyhtymän. ACTH säätelee lisämunuaisten kuorikerroksen toimintaa, ja kasvaimen aiheuttama liikatuotanto johtaa lisämunuaisen hormonin, kortisolin, liikaeritykseen. Seurauksena on lihasheikkoutta, painonousua, osteoporoosia ja muita oireita, ks. «Cushingin oireyhtymä (kortisolin liikatuotanto)»5.

Jos aivolisäkkeen kasvain on iso, se painaa ympäröiviä kudoksia. Sen seurauksena muiden aivolisäkehormonien tuotanto häiriintyy ja kehittyy aivolisäkkeen vajaatoimintaa (ks. «Aivolisäkkeen vajaatoiminta (hypopituitarismi)»1). Toinen tyypillinen ison kasvaimen seuraus ovat näköhäiriöt, jotka johtuvat lähellä olevan näköhermon vaurioitumisesta. Isompia kasvaimia kehittyy varsinkin silloin, kun kasvain ei eritä mitään hormonia. Tällöin ei ilmene hormonien liikakerityksen aiheuttamia oireita, jolloin kasvainta ei aikaisessa vaiheessa osata epäillä.

Aivolisäkkeen kasvainten tutkiminen

Aivolisäkekasvainta epäiltäessä tehdään veren hormonimäärityksiä, joiden avulla tavallisesti selviää kasvaintyyppi. Aivojen magneettikuvauksella nähdään kasvaimen koko ja sijainti. Samalla arvioidaan, painaako se ympäröiviä kudoksia.

Aivolisäkkeen kasvainten hoito

Pienet prolaktinoomat voidaan hoitaa lääkkeillä. Muut kasvaimet ja yli senttimetrin prolaktinoomat poistetaan leikkauksessa. Leikkauksia tehdään yliopistollisissa keskussairaaloissa. Nykyään operaatio tehdään tähystysleikkauksena nenän kautta (transsfenoidaalinen leikkaus). Leikkaus on varsin turvallinen.

Pienet kasvaimet onnistutaan yleensä poistamaan kokonaan. Jos kasvain on suuri, poistaminen ei aina onnistu. Silloin tarvitaan pitkäaikaista lääkehoitoa ja joskus sädehoitoa.

Lisää tietoa aivolisäkkeen kasvaimista

Ks. Suomen Endokrinologiyhdistyksen artikkeli Kasvain aivolisäkkeessä.

Käytettyjä lähteitä

Sane T. Yleistä aivolisäkkeen sairauksista. Kirjassa Välimäki, Sane, Dunkel (toim.) Endokrinologia, Kustannus Oy Duodecim 2009, s.99–107.