Etusivu » Lapsen jalkaterän mittausmenetelmät

Lapsen jalkaterän mittausmenetelmät

Terveet jalat 2016
22.12.2016
Riitta Saarikoski

Kengän sisäpituuden mittaus on keskeinen sopivankokoisen kengän valinnassa. Vanhempien on hyvä opetella mittaamaan itse lapsen jalkaterän pituus, leveys ja laajuus (taulukko «Lapsen jalkaterän luotettavat ja epäluotettavat mittaustavat.»1).

Kengän sisäpituuden ja jalkaterän pituuden mittaus PLUS 12-jalkamitalla

Helpoin ja luotettavin tapa on hankkia edullinen PLUS 12-jalkamitta (www.respecta.fi), millä voi vaivattomasti mitata kengän sisäpituuden ja jalkaterän pituuden.

PLUS 12-jalkamitassa on valmiina 12 mm käynti- ja kasvuvara (kuva « PLUS 12-jalkamitta»1). Uusia kenkiä ostettaessa, pitää mittaan muistaa lisätä 5 mm. Mitasta näkee myös suuntaa antavat kengän kokonumerot 17–45.

Kuva 1.

PLUS 12-jalkamitta. PLUS 12-jalkamitassa on valmiina 12 mm käynti- ja kasvuvara. Uusia kenkiä ostettaessa, pitää mittaan muistaa lisätä 5 mm. Mitasta näkee myös suuntaa antavat kengän kokonumerot 17–45. Lähde: www.kinderfuesse.com

Jalkaterän pituuden ja leveyden mittaus jalkapohjan ääriviivapiirroksen avulla

Jalkaterän ääriviivapiirros kannattaa tehdä aina ennen kenkäostoksille lähtöä ja ottaa mukaan kauppaan. Ääriviivapiirroksen tekemiseen tarvitaan ohutta pahvia tai paperia, kynä, sakset ja viivain tai mittanauha. Ääriviivapiirros tehdään molemmista jaloista, jotta saadaan selville jalkaterien mahdollinen kokoero (taulukko «Jalkaterän ääriviivapiirroksen piirtäminen ja jalkaterän leveyden mittaus mittaunauhalla. Mittaukseen tarvitaan taipuisaa kartonkia tai paperia ja kynä, sakset piirroksen leikkaamista varten ja mittan»2).

Ääriviivapiirros asetetaan kengän kantapäähän ja pidetään sitä toisella kädellä paikalla ja toisella kädellä piirosta rullataan kohti kengän kärkeä. Jos jalkaterän ja kengän sisäpituus ovat yhtenevät, piirros pysyy suorassa. Jos kengän sisämitta on liian lyhyt, menee piirros mutkalle tai taittuu kärjestä.

Koska ääriviivapiirros yleensä rypistyy kenkään laitettaessa, mallin mukaisesti voi tehdä 1–2 sentin kaistaleen, joka on helppo pujottaa kenkään (kuva « Jalkaterän ääriviivapiirros»2).

Kuva 2.

Jalkaterän ääriviivapiirros. Jalkaterän ääriviivapiirros kannattaa tehdä aina ennen kenkäostoksille lähtöä ja ottaa mukaan kauppaan. Ääriviivapiirros tehdään molemmista jaloista, jotta saadaan selville jalkaterien mahdollinen kokoero.

Jalkaterän laajuus (päkiän ympärys) mitataan mittanauhalla lapsen seisoessa (kuva « Jalkaterän laajuuden mittaus»3). Laajuus mitataan sekä ilman sukkaa että sukka jalassa, näin nähdään, kuinka paljon sukka vie tilaa kengässä (taulukko «Jalkaterän laajuuden (päkiän ympäryksen) mittaus mittanauhalla (kuva ). Mitataan ilman sukkaa sekä ohuehko ja paksu sukka jalassa, näin nähdään, kuinka paljon eri vahvuinen sukka vie tilaa kengässä»4, artikkeli «Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen»1, kuva «Päkiän leveys ja laajuus on otettava huomioon kenkiä ostettaessa»1). Osa lastenkenkien valmistajista tarjoaa eri laajuuksia.

Kuva 3.

Jalkaterän laajuuden mittaus. Jalkaterän laajuus (päkiän ympärys) mitataan mittanauhalla lapsen seisoessa. Päkiän ympärys mitataan sekä ilman sukkia että sukat jalassa.

Jalkaterän pituuden arviointi irtopohjallisen avulla

Ennen mittausta on hyvä varmistaa pohjallisen oikea koko tunnustelemalla sitä kengässä (taulukko «Lapsen jalkaterän pituuden arviointi irtopohjallisen avulla.»3). Kengissä oleva pohjallinen voi olla liian lyhyt tai liian pitkä. Pohjallinen on oikean pituinen, jos kengän kärkeen ei jää tyhjää koloa ja pohjallinen pysyy tukevasti paikalla. Pohjallinen on liian pitkä kenkään, jos se kaartuu varvastilassa ylös tai menee ryppyyn.

Jos kengässä ei ole irrotettavaa pohjallista, voi mittaukseen käyttää tavallista pohjallista. Mittaustilanteessa on varmistettava, että lapsi seisoo pohjallisen päällä niin, että kantapää on 1 cm takareunasta (kuva « Jalkaterän koon määrittäminen irtopohjallisen avulla»4). Mittaus tehdään usein väärin, kantapää kiinni pohjallisen takareunassa.

Kuva 4.

Jalkaterän koon määrittäminen irtopohjallisen avulla. Mittaustilanteessa on varmistettava, että lapsi seisoo pohjallisen päällä niin, että kantapää on 1 cm pohjallisen takareunasta (A). Jalkaterä asettuu kengässä noin 1 cm päähän kengän takareunasta (B). Lähde: www.kinderfuesse.com

Taulukko 1. Lapsen jalkaterän luotettavat ja epäluotettavat mittaustavat.
Luotettavat tavatPLUS 12-jalkamitalla mittaus
Jalkapohjan ääriviivapiirroksen käyttö
Irtopohjallisen avulla mittaus
Epäluotettavat tavatKengän ollessa jalassa
  • aikuinen laittaa etusormen kengän ja lapsen kantapään väliin
  • kengän kärjestä painamalla kokeillaan, missä kohdassa varvas tuntuu
Asetetaan lapsen jalkaterä ja kengän pohja vastakkain.
Luotetaan lapsen arvioon.
  • Lapsi ei osaa arvioida kengän kokoa, koska hänen tuntoaistinsa ei ole vielä täysin kehittynyt.
Taulukko 2. Jalkaterän ääriviivapiirroksen piirtäminen ja jalkaterän leveyden mittaus mittaunauhalla. Mittaukseen tarvitaan taipuisaa kartonkia tai paperia ja kynä, sakset piirroksen leikkaamista varten ja mittanauha mittauksiin. Lapsella on jalassa sen paksuiset sukat, joita hän käyttää kenkien kanssa.
1Lapsi seisoo pienessä haara-asennossa, katse eteenpäin, niin jalkaterät kuormittuvat tasaisesti.
2Piirretään jalkaterien ääriviivat. Kynää pidetään kohtisuorassa muilla alueilla, mutta kantapään ja sisäkaaren kohdalla asento on viisto.
3Merkitään piirrokseen pisimmän varpaan eteen 17 mm (kuva « Jalkaterän ääriviivapiirros»2) (uudet kengät).
4Leikataan piirrokset.
5Mitataan mittanauhalla jalkaterän pituus piiroksesta kantapään keskeltä pisimmän varpaan päähän (kuva « Jalkaterän ääriviivapiirros»2).
6Mitataan jalkaterän leveys päkiän leveimmästä kohdasta (kuva « Jalkaterän koon määrittäminen irtopohjallisen avulla»4).
  • Laitetaan mittanauhan alkupää isovarpaan tyvinivelen ulkoreunalle.
  • Viedään mittanauha viistosti pikkuvarpaan tyvinivelen ulkoreunalle.
  • Luetaan mittanauhasta jalkaterän leveys.
Taulukko 3. Lapsen jalkaterän pituuden arviointi irtopohjallisen avulla.
1Tarkistetaan, että kengässä oleva irtopohjallinen on oikean kokoinen.
  • Tunnustellaan pohjallisen ollessa kengässä, että pohjallinen mahtuu olemaan suorana kengässä eikä pohjallisen kärkeen tai kantaan jää tyhjää tilaa.
2Otetaan pohjallinen kengästä.
3Asetetaan lapsi seisomaan pohjallisen päälle niin, että kantapää on 1 cm päässä pohjallisen takareunasta.
4Mitataan, paljonko pohjallisessa on tilaa pisimmän varpaan edessä.
  • Riittävä määrä kasvu- ja käyntivaraa on 12–17 mm.
Taulukko 4. Jalkaterän laajuuden (päkiän ympäryksen) mittaus mittanauhalla (kuva « Jalkaterän koon määrittäminen irtopohjallisen avulla»4). Mitataan ilman sukkaa sekä ohuehko ja paksu sukka jalassa, näin nähdään, kuinka paljon eri vahvuinen sukka vie tilaa kengässä
1Lapsi seisoo pienessä haara-asennossa, katse eteenpäin.
2Asetetaan mittanauta jalkapohjan alle päkiän leveimmälle kohdalle.
3Kierretään mittanauha päkiän ympäri ja luetaan jalkaterän laajuus mittanauhasta.