Etusivu » Astma ja suun terveys

Astma ja suun terveys

Terve suu
10.6.2015
Sisko Honkala

Astma on Suomessa yksi aikuisten yleisimmistä ja lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Astmaa sairastavien lasten määrä on lisääntynyt viime aikoina. Perimä vaikuttaa merkittävästi astman kehittymiseen, ja allerginen nuha lisää astmaan sairastumisen riskiä. Astmassa keuhkoputkien limakalvot ovat tulehtuneet. Tästä seuraa keuhkoputkien vaihteleva ahtautuminen, johon liittyy vinkuva hengitys tyypillisesti uloshengitysvaiheessa.

Astma perussairautena ei aiheuta oireita suuontelossa. Nenän tukkoisuudesta johtuva suuhengitys voi kuitenkin vähentää syljen suojaavaa vaikutusta etuhammasalueella, mikä puolestaan altistaa hampaiden reikiintymiselle (ks. «Karies (hampaan reikiintyminen)»1).

Astman lääkehoito ja suun terveys

Astman hoidossa käytettävistä suun kautta sisäänhengitettävistä eli inhaloitavista lääkeaineista (kortikosteroideista) osa jää suuhun. Tämä lisää hiivakasvua suussa (ks. «Suun sienitulehdukset»2), mikä puolestaan altistaa hampaiden reikiintymiselle (ks. «Karies (hampaan reikiintyminen)»1). Astmalääkkeistä erityisesti edellä mainitut inhalaatiojauheet sisältävät bakteerien aineenvaihduntaan kelpaavaa laktoosia eli maitosokeria, joka edelleen lisää hampaiden reikiintymisriskiä.

Astman hoidossa käytettävät beeta2-reseptoreita kiihdyttävät lääkkeet vähentävät pitkäaikaiskäytössä syljen eritystä ja kuivattavat suuta (ks. «Kuiva suu»3). Syljen erityksen vähentyessä hampaiden reikiintymisriski suurenee ja suun limakalvot saattavat tuntua haurailta ja kirveleviltä: proteesien käyttäjillä proteesien pysyvyydessä voi olla ongelmia, ja heille syntyy herkästi limakalvopainaumia.

Suun hoito astmalääkitystä käyttävillä

Omahoito

Suun ja nielun sieni-infektioiden ehkäisemiseksi suu on huuhdeltava vedellä aina sisäänhengitettävien kortikosteroidilääkkeiden oton jälkeen. Huuhteluvesi tulee sylkeä pois, ei nielaista. Vettä tulee muutenkin juoda usein suun kuivumisen helpottamiseksi.

Tupakointi vähentää inhaloitavien lääkeaineiden tehoa ja pahentaa astman oireita. Näiden syiden ja tupakan muiden haitallisten terveysvaikutusten takia tupakointi tulisi lopettaa. Tukea lopettamiseen saa tarvittaessa suun terveydenhuollon vastaanotolla (ks. «Tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettaminen»4).

Muutoin suun omahoito-ohjeet noudattelevat eri ikäryhmille annettuja ohjeita (taulukko «Suun omahoito»5). Fluorihammastahnan ja ksylitolin säännöllinen käyttö on suositeltavaa hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi ja kuivan suun hoidossa voidaan tarvittaessa käyttää artikkelissa «Kuiva suu»3 mainittuja tuotteita.

Asiantuntijahoito

Jokaiselle astmaatikolle ja astmaa sairastavien lasten perheille annettavassa yksilöohjauksessa tulee huomioida astmalääkityksen vaikutus suun terveyteen. Tämä on hyvä muistaa niin hoitavan lääkärin, astma- tai sairaanhoitajien kuin suun terveydenhuollon henkilöstönkin. Apteekkihenkilöstö voi lääkeostojen yhteydessä ohjata lääkkeiden oikeaan käyttöön ja suuvaikutuksien ehkäisyyn.

Suun terveydenhoidossa saatetaan käyttää aineita (esimerkiksi paikkojen sidosaineet), joille astmaa sairastavat voivat olla joskus yliherkkiä ja saada niistä hengitysoireita. Astmaatikkoja on hyvä neuvoa ottamaan mukaan hoitoon mennessään keuhkoputkia laajentava inhaloitava lääkkeensä. On myös tärkeää, että suun terveydenhoidon henkilöstölle kerrotaan aina perussairaudesta ja käytettävistä lääkkeistä.

Koska astmalääkkeiden aiheuttama suun kuivuminen herkistää sieni-infektioille, hammaslääkäri saattaa tarkistaa suun tulehdustilanteen sieniviljelyin ja määrätä tarvittaessa paikallisen tai suun kautta otettavan sienilääkityksen (ks. «Suun sienitulehdukset»2).

Aiheeseen liittyvä ohje, ks. Astma ja suun terveys «Astma ja suun terveys»6.