Etusivu » Muistisairaudet ja suun terveys

Muistisairaudet ja suun terveys

Terve suu
10.6.2015
Sisko Honkala

Muistisairaudet lisääntyvät väestön ikääntyessä. Ikääntyneillä saattaa olla käytössä useita eri lääkkeitä eri yleissairauksiin tai niiden liitännäissairauksiin tai itse muistisairauteen (taulukko «Lääkkeiden vaikutukset suun terveyteen»1) tai näihin kaikkiin yhtä aikaa. Useat näistä lääkkeistä aiheuttavat suun kuivumista (ks. «Kuiva suu»2), mikä puolestaan altistaa hampaiden reikiintymiselle (ks. «Karies (hampaan reikiintyminen)»3), etenkin juurikariekselle (kuva «Juurikaries»1). Ikääntyneiden suun terveyttä käsitellään tarkemmin luvussa 7.

Muistisairaus ja dementia

Etenevät muistisairaudet ovat aivoja rappeuttavia ja toimintakykyä laaja-alaisesti heikentäviä sairauksia. Niistä yleisimpiä ovat Alzheimerin tauti (60–70 %), verisuoniperäinen muistisairaus (15–20 %), ohimolohkorappeumasta johtuva tai Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus ja Lewyn kappale -dementia.

Dementia-oireyhtymä on laaja-alainen henkisten toimintojen heikentyminen, jonka pääasiallinen aiheuttaja on etenevät muistisairaudet. Muistihäiriöiden lisäksi dementiaan liittyy vähintään yksi seuraavista häiriöistä:

  • Kielellinen häiriö, joka voi ilmetä vaikeutena muistaa ja/tai löytää oikeita sanoja tai ymmärtää sanottua
  • Monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen (kuten ohjeiden mukaan toimiminen tai vieraassa paikassa liikkuminen)
  • Kätevyyden heikkeneminen (esimerkiksi pukeutumisen ja hampaiden harjauksen vaikeutuminen)
  • Esineiden tai kasvojen tunnistamisen vaikeutuminen.

Omahoito

Suun omahoidon kulmakivet ovat, niin kuin muillakin ikääntyneillä, hyvästä suuhygienista huolehtiminen ja monipuoliset, suun terveyttä ylläpitävät ja edistävät ruokailutottumukset (ks. «Ruokailun merkitys ikääntyneiden suun terveydelle»4 ja «Ikääntyneiden suuhygienia»5). Kuivan suun hoitoon voidaan käyttää artikkeleissa «Suun puolustusta lisäävät geelit»6 ja «Suunhoitotabletit»7 mainittuja tuotteita.

Muistisairauden edetessä suun omahoidon toteuttaminen yleensä hankaloituu. Muistisairas ei välttämättä muista huolehtia suuhygieniastaan (tai muustakaan hygieniasta). Joskus kuitenkin hammasharjan esille ottaminen tai käteen laittaminen saattaa palauttaa mieleen harjaamisen taidon (opitun tavan). Tekohampaiden irrottaminen, peseminen, säilyttäminen yön yli ja takaisin paikoilleen asettaminen vaativat enemmän älyllisiä taitoja ja ovat vaikeammat fyysisesti toteuttaa; avun tarve lisääntyy nopeammin sairauden edetessä kuin harjauksen kohdalla.

Säännöllisistä ruokailutottumuksista huolehtiminen myös hankaloituu. Muistisairas tarvitsee apua ruokatarvikkeiden hankinnassa, ruuan laitossa ja itse ruokailussa sairauden vaiheesta riippuen.

Asiantuntijahoito

Koska muistisairas, etenkin dementikko, ei välttämättä osaa tuoda esille suun alueen vaivoja, on omaisten tai terveydenhuoltohenkilöstön huolehdittava säännöllisten suun terveystarkastusten varaamisesta. Muistisairas ei kuitenkaan hoitotuolissa istuessaan ole välttämättä aikaan ja paikkaan orientoitunut. Hän ei ehkä ymmärrä tilanteen tarkoitusta, ja se voi pelottaa häntä. Tästä johtuen hän voi olla aggressiivinen; ei avaa suutaan tai saattaa purra. Joskus muistisairaan voi saada avaamaan suunsa näyttämällä hammasharjaa, joka herättää muistikuvan hampaiden harjauksesta ja siihen liittyvistä melko automaattisista opituista toiminnoista.

Jos suun ja hampaiden terveys on kovin huono ja hoidon tarvetta on paljon, mutta hoidon toteuttaminen on mahdotonta muistisairaan yhteistyökyvyn puutteen takia, voi olla tarpeen tehdä suunhoito nukutuksessa. Asiasta tulee päästä yhteisymmärrykseen omaisten, hoitavan hammaslääkärin ja lääkärin välillä.

Aiheeseen liittyvä ohje, ks. Muistisairaudet ja suun terveys «Muistisairaudet ja suun terveys»8.