Etusivu » Muistisairaudet ja suun terveys

Muistisairaudet ja suun terveys

Terve suu
19.12.2019
Sisko Honkala

Muistisairaudet lisääntyvät väestön ikääntyessä. Ikääntyneillä saattaa olla käytössä useita eri lääkkeitä eri yleissairauksiin tai niiden liitännäissairauksiin tai itse muistisairauteen (taulukko «Lääkkeiden vaikutukset suun terveyteen»1) tai näihin kaikkiin yhtä aikaa. Useat näistä lääkkeistä aiheuttavat suun kuivumista (ks. «Kuiva suu»2), mikä puolestaan altistaa hampaiden reikiintymiselle (ks. «Karies (hampaan reikiintyminen)»3), etenkin juurikariekselle (kuva «Juurikaries»1). Ikääntyneiden suun terveyttä käsitellään tarkemmin luvussa 8.

Suun terveys ja hampaiden kunto vaikuttavat muistisairaan ravitsemustilaan ja syömiseen oleellisesti, mutta he eivät aina pysty kertomaan vaivoistaan tai kivuistaan. Läheisten ja hoitavien henkilöiden havainnot muistisairaan käyttäytymisestä saattavat ilmaista vaivojen olemassaolon. Koska muistisairailla on sairauteen liittyen suuri aliravitsemuksen riski, suun ja hampaiden kunnosta huolehtiminen on välttämätöntä, vaikka se voi olla haasteellista.

Muistisairaudet

Etenevät muistisairaudet (kuten Alzheimerin tauti ja verisuoniperäinen muistisairaus) ovat aivoja rappeuttavia ja toimintakykyä laaja-alaisesti heikentäviä sairauksia.

Dementiaoireyhtymä on laaja-alainen henkisten toimintojen heikentyminen, jonka pääasiallinen aiheuttaja on etenevät muistisairaudet. Muistihäiriöiden lisäksi dementiaan liittyy häiriöitä, jotka vaikuttavat suun terveydestä huolehtimiseen. Näitä ovat muun muassa vaikeus ymmärtää sanottua tai toimia ohjeiden mukaan ja kätevyyden heikkeneminen (esim. hampaiden harjaamisen vaikeutuminen).

Omahoito

Suun omahoidon kulmakivet ovat, niin kuin muillakin ikääntyneillä, hyvästä suuhygieniasta huolehtiminen (ks. «Hampaiden puhdistaminen»4, «Hampaiden välipintojen puhdistus»5, «Erilaisten hammasproteesien puhdistaminen»6, «Implanttihampaiden, -sillan ja -proteesin puhdistaminen»7) ja monipuoliset, suun terveyttä ylläpitävät ja edistävät ruokailutottumukset (ks. «Ruokailun merkitys ikääntyneiden suun terveydelle»8). Kuivan suun hoitoon voidaan käyttää artikkeleissa «Antimikrobisten suuvesien vaikuttavia aineita»9 ja «Suun puolustusta lisäävät geelit»10 mainittuja tuotteita.

Muistisairauden edetessä suun omahoidon toteuttaminen yleensä hankaloituu. Muistisairas ei välttämättä pysty huolehtimaan suuhygieniastaan ja tarvitsee siihen läheisen tai hoitavan henkilön apua. Joskus hammasharjan esille ottaminen tai käteen laittaminen saattaa palauttaa mieleen harjaamisen taidon (opitun tavan). Muistisairas tarvitsee apua myös tekohampaiden irrottamisessa, pesemisessä, säilyttämisessä yön yli ja takaisin paikoilleen asettamisessa.

Muistisairauden edetessä avun tarve lisääntyy myös ruokailuun ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa.

Asiantuntijahoito

Koska muistisairas ei välttämättä osaa tuoda esille suun alueen vaivoja, on omaisten tai terveydenhuoltohenkilöstön huolehdittava säännöllisten suun terveystarkastusten varaamisesta. Muistisairas ei kuitenkaan hoitotuolissa istuessaan välttämättä ymmärrä tilanteen tarkoitusta, ja se voi pelottaa häntä. Tästä johtuen hän ei ehkä avaa suutaan tai saattaa purra. Joskus muistisairaan voi saada avaamaan suunsa näyttämällä hammasharjaa, joka herättää muistikuvan hampaiden harjauksesta ja siihen liittyvistä opituista toiminnoista.

Jos suun ja hampaiden terveys on kovin huono ja hoidon tarvetta on paljon, mutta hoidon toteuttaminen on mahdotonta muistisairaan yhteistyökyvyn puutteen takia, voi olla tarpeen tehdä suunhoito nukutuksessa. Asiasta tulee päästä yhteisymmärrykseen omaisten, hoitavan hammaslääkärin ja lääkärin välillä.

Aiheeseen liittyvä ohje, ks. Muistisairaudet ja suun terveys «Muistisairaudet ja suun terveys»11.