Kiinteiden polttoaineiden, kuten hiilen, puun ja lannan, käyttö ruoanlaitossa on vähentynyt maailmanlaajuisesti, mutta kotitalousperäiset ilmansaasteet ovat silti yhä merkittävä globaali terveysriski.
Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kotitalousperäiset ilmansaasteet lisäävät sairastavuutta merkittävästi. Tuoreessa Lancet-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa esitetään kattava analyysi näille saasteille altistumisesta ja siihen liittyvän sairastavuuden alueellisista eroista vuosilta 1990‒2021.
Analyysi sisältää aiempiin tautitaakkatutkimuksiin verrattuna päivitettyjä menetelmiä, kuten esimerkiksi altistusarviot, jotka ottavat paremmin huomioon eri polttoainetyypit. Tutkimuksessa keskitytään hiileen, viljelyjätteisiin, lantaan ja puuhun.
Tutkimuksen kohteena oli yhteensä 204 maata ja aluetta. Tarkasteltuja sairauksia olivat muun muassa kaihi, keuhkoahtaumatauti, sepelvaltimotauti, alahengitystieinfektiot, keuhkosyöpä ja tyypin 2 diabetes.
Tutkimuksen mukaan noin kolme miljardia ihmistä altistui kotitalousperäisille ilmansaasteille vuonna 2021. Niistä koitui maailmanlaajuisesti 111 miljoonaa menetettyä toimintakykyistä elinvuotta.
Noin kolmasosa kotitalousperäisten ilmansaasteiden haitoista ilmeni ennenaikaisina synnytyksinä ja alhaisena syntymäpainona.
Tautitaakka oli suurin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, ja miehillä se oli suurempi kuin naisilla.
Tutkijat huomauttavat, että vaikka kotitalousperäisille ilmansaasteille altistuminen ja siten myös tautitaakka on hieman vähentynyt, väestönkasvu on monilla alueilla kumonnut tämän kehityksen.
Uutispalvelu Duodecim
(Lancet 2025; 405:1167–81)
