Kilpirauhanen on kaulan alaosassa molemmin puolin henkitorvea sijaitseva, 20 grammaa painava rauhanen (kuva ), joka tuottaa tyroksiinihormonia. Aineenvaihduntaa monipuolisesti säätelevä hormoni on ihmiselle välttämätön. Kilpirauhasen toimintaa säätelee aivolisäkkeestä erittyvä TSH-hormoni (tyreotropiini).

Kilpirauhasen sairaudet ilmenevät eri tavoin:

• Kilpirauhasen toiminta eli tyroksiinihormonin tuotanto voi muuttua eri syistä epänormaaliksi, liika- tai vajaatoiminnaksi.
• Kilpirauhanen voi tulehtua.
• Kilpirauhanen voi kasvaa liian suureksi.
• Kilpirauhaseen voi muodostua kasvaimia.

• Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi). Kilpirauhasen tyroksiinin tuotanto voi vähentyä ja lakata, jolloin kyseessä on kilpirauhasen vajaatoiminta.
• Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi). Kun kilpirauhanen tuottaa tyroksiinia liikaa, on kyseessä kilpirauhasen liikatoiminta.
• Kilpirauhasen tulehdus (tyreoidiitti). Kilpirauhasen tulehduksia on kahta tyyppiä. Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus syntyy yleensä hiljalleen, eikä siihen yleensä liity kipuja tai muita oireita kaulalla kilpirauhasen seudussa. Autoimmuunitulehdus voi johtaa vuosien mittaan kilpirauhasen vajaatoimintaan. Toisen tulehdustyypin nimitys on subakuutti kilpirauhasen tulehdus. Siinä esiintyy kipua kaulalla ja kilpirauhanen voi suurentua.
• Struuma. Kilpirauhasen suurentumista kutsutaan struumaksi. Struumaan ei läheskään aina liity häiriöitä tyroksiinihormonin tuotannossa. Joskus suurentunut rauhanen alkaa tuottaa liikaa tyroksiinihormonia, jolloin kyseessö on sekä struuma että kilpirauhasen liikatoiminta.
• Kilpirauhasen kasvaimet. Kilpirauhasen kasvaimia on monenlaisia, ja ne ilmenevät poikkeavana pattina kaulan alaosassa kilpirauhasen kohdalla. Noin 95 prosenttia kasvaimista on hyvänlaatuisia, eli ne eivät ole syöpäkasvaimia. Pahanlaatuisia kasvaimia on useita eri muotoja. Kilpirauhassyöpä on useimmiten hyvin hoidettavissa.