Sydänpysähdys ja äkkikuolema

Yleistä

Suomessa sydänperäisen odottamattoman äkkikuoleman kohtaa vuosittain 5 000–10 000 henkeä. Jopa puolet sydänperäisistä kuolemista on äkillisiä ja äkkikuolema on valitettavan usein sydänsairauden ”ensimmäinen oire”. Äkkikuolema johtuu useimmiten ”sydänpysähdyksestä” eli vaikeasta rytmihäiriöstä. Yleisin sydänpysähdyksen (entisajan ”sydänhalvauksen”) aiheuttava sairaus on sepelvaltimotauti ja siihen liittyvä sydäninfarkti, joka voi aiheuttaa äkkikuoleman, ellei ensihoitoa ole saatavilla. Muita sydänpysähdyksen aiheuttavia sairauksia ovat sydänlihassairaudet ja periytyvät rytmihäiriöt (mm. pitkä QT -oireyhtymä, Brugadan oireyhtymä). Myös vaikea-asteiseen sydämen vajaatoimintaan liittyy suurentunut äkkikuoleman vaara.

Kuolemaan johtavista rytmihäiriöistä yleisin on kammiovärinä, jolloin sydämen kammiot värisevät tehottomasti. Tällöin sydänlihas ei supistu normaalisti, ja veri lakkaa kiertämästä. Kammiovärinää edeltää usein kammiotiheälyöntisyys eli kammiotakykardia. Vaikka puhutaan ”sydänpysähdyksestä”, niin sanotut hitaat rytmihäiriöt eivät yleensä aiheuta äkkikuolemaa.

Hengenvaaralliset rytmihäiriöt aiheuttavat yleensä äkillisen tajuttomuuden. Kaulavaltimopulssia ei tunnu ja henkilö tuntuu elottomalta eikä hengitä. Välittömästi aloitettu peruselvytys voi pelastaa potilaan. Rintakehän painantaelvytys ja ilman puhaltaminen keuhkoihin (painelu-puhalluselvytys) voi pitää potilaan elossa niin kauan, että ambulanssi ehtii paikalle. Usein kammiovärinä voidaan hoitaa sydäniskurilla eli defibrillaattorilla tehtävällä sähköisellä rytminsiirrolla ja lääkityksellä. Helppokäyttöisiä sydäniskureita on julkisissa paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, ja niiden käyttö parantaa sydänpysähdyspotilaan selviytymistodennäköisyyttä. Lopullinen tulos riippuu rytmihäiriön aiheuttavasta sairaudesta. Jos sydänlihas on muuten toimintakykyinen, elvytyksen ja rytmihäiriön hoidon jälkeen voi toipua täysin toimintakykyiseksi. Monille äkillisestä sydänpysähdyksestä toipuneeille asennetaan rytmihäiriötahdistin, ks. Tiheälyöntiset rytmihäiriöt (takykardiat)

Sydänperäisen äkkikuoleman ennaltaehkäisy

Koska sydänpysähdys ja äkkikuolema ovat usein piilevän sairauden ensioire, niiden ehkäiseminen ennakolta on hyvin vaikeaa. Valtimotauteja ehkäisevät hyvät elintavat (tupakoimattomuus, liikunta ja terveellinen ruokavalio) vähentävät paitsi sairastumis- myös äkkikuoleman vaaraa. Sepelvaltimotautiin jo sairastuneiden huolellinen ja tehokas lääke- ja muu hoito, erityisesti infarktin sairastamisen jälkeen, vähentää merkittävästi äkkikuoleman vaaraa. Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla ACE:n estäjä- tai ATR:n salpaajalääkitys ja beetasalpaajalääkitys vähentävät äkkikuoleman vaaraa. Piilevän perinnöllisen sydänsairauden (kardiomyopatiat, pitkän QT-ajan oireyhtymä ja muut periytyvät rytmihäiriöt) toteaminen sellaista sairastavien lähisukulaisilla on tehokas tapa pienentää äkkikuoleman vaaraa.