Pigmenttiluomet

Pigmenttiluomet koostuvat melaniinia eli pigmenttiä tuottavista melanosyyteistä ja neevussoluista. Niitä on käytännöllisesti katsoen kaikilla; osalla vain muutama, mutta joillakin jopa satoja. Osa pigmenttiluomista on synnynnäisiä ja osa hankittuja. Luomien määrään vaikuttavat ensisijaisesti perinnöllinen alttius ja aurinkoaltistus (ks. Värilliset luomet (pigmenttiluomet)).

Sidekudoskasvaimet

Yleisimpiä sidekudosperäisiä ihokasvaimia ovat dermatofibrooma ja pehmeä fibrooma (ks. Ihon sidekudoskasvaimet).

Dermatofibrooma on usein säären alueella oleva rusehtava, kiinteä kasvain, joka voi saada alkunsa esimerkiksi hyönteisen puremasta.

Pehmeä fibrooma on varrellinen, joko säiemäinen tai pussimainen kasvain. Niitä esiintyy eniten taivekohdissa, kuten kaulalla ja kainaloiden reunoilla.

Muut luomet ja kasvaimet

Luomia voi kehittyä myös ihon pintakerroksen eli orvaskeden soluista ja ihon apuelimistä (ks. Ihon ja sen apuelinten luomet). Tällaisia ovat muun muassa varhaislapsuudessa ilmenevä karheapintainen syyläluomi (naevus verrucosus, epidermaalinevus), hiuspohjan taliluomi (naevus sebaceus) ja aknen näköinen komedoluomi (naevus comedonicus).

Verisuonistosta voi kehittyä muun muassa tuliluomi, hämähäkkiluomi ja mansikkaluomi (ks. Punaiset luomet ihossa (verisuoniluomet)).

Neurofibroomat kasvavat hermosta tai hermon tupen soluista. Ne ovat useimmiten satunnaisia yksittäislöydöksiä, mutta runsas määrä voi olla merkki harvinaisesta perinnöllisestä sairaudesta neurofibromatoosista.

Rasvaluomi eli seborrooinen keratoosi on rusehtava, syylämäinen ihon pintaosan kasvain. Rasvaluomet ovat hyvin yleisiä, ja niistä on lähinnä esteettistä haittaa. Ihonalaisista kasvaimista yleisimpiä ovat rasvakudoksen kasvaimet eli lipoomat (ks. Ihonalainen patti) ja keratiinimassaa sisältävät sarveisontelot eli ateroomat.

Okasolusyöpä ja sen esiasteet

Aktiininen keratoosi eli aurinkokeratoosi on ihon okasolujen kypsymishäiriö ja okasolusyövän esiaste. Se on tarkkarajainen, punertava tai rusehtava, karhea tai hilseilevä läiskä alueella, joka on altistunut runsaalle auringon ultraviolettisäteilylle. Tyypillisiä aktiinisen keratoosin paikkoja ovat kasvot ja kalju päänahka, jossa niitä voi olla kerralla useita.

Ihon pintasyöpä eli Bowenin tauti on aktiinista keratoosia pidemmälle edennyt pinnallinen okasolusyöpä. Se on tarkkarajainen, punoittava, hilseilevä ja joskus jo haavautuvakin läiskä auringolle altistuneella alueella.

Ihon okasolusyöpä kehittyy useimmiten aktiinisesta keratoosista, ihon pintasyövästä (Bowenin taudista) tai kroonisesta haavasta. Se muuttuu nopeasti paksuksi, karstaiseksi ja helposti verta vuotavaksi kasvaimeksi. Ultraviolettisäteilyn lisäksi myös immuunivastetta heikentävä eli immunosuppressiivinen hoito altistaa okasolusyövälle.

Keratoakantooma on nopeasti kasvava kuppimainen, ulospäin kasvava ihokasvain. Nykyään sen katsotaan olevan ihon okasolusyövän erilaistunut muoto ja se hoidetaan leikkaamalla.

Tyvisolusyöpä

Tyvisolysyöpä eli basaliooma on yleisin ihosyöpä. Se lähtee orvaskeden tyvisoluista ja leviää syvempiin kudoksiin, mutta on hidaskasvuinen ja lähettää etäpesäkkeitä hyvin harvoin. Runsas ultraviolettisäteily ja immunosuppressiivinen hoito altistavat tyvisolusyövän kehittymiselle.

Melanooma

Melanooma on ihon pigmenttisolujen eli melanosyyttien pahanlaatuinen kasvain, joka on yleistynyt voimakkaasti länsimaissa viime vuosikymmenien aikana. Melanooman riskiä lisäävät muun muassa runsas ultraviolettisäteily, runsasluomisuus ja melanooman esiintyminen lähisuvussa.

75 % melanoomista kehittyy terveen näköiseen ihoon ja loput vanhaan pigmenttiluomeen. Uusi, melko nopeasti kasvava pigmenttiluomi etenkin keski-ikäisellä tai vanhemmalla henkilöllä on siten aiheellista näyttää lääkärille. Varoitusmerkkejä ovat luomen epäsymmetria, epätasainen reuna, kirjavuus, kasvu ja ylipäätään luomen muuttuminen aiempaan nähden.