Yleistä

Säännöllistä liikuntaa suositellaan kaikille diabetesta sairastaville. Liikunta parantaa veren glukoositasapainoa ja vaikuttaa suotuisasti painonhallintaan, sydämen, verenkiertoelimistön ja keuhkojen toimintaan, rasva-arvoihin, verenpaineeseen sekä yleiseen hyvinvointiin.

Tavoitteena on arkiaktiivisuuden lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen. Peräkkäisiä liikunnattomia päiviä tulisi olla korkeintaan kaksi. Liikunta jaetaan yleensä kestävyys- ja lihaskuntoliikuntaan (kuntosalityyppinen liikunta, lihasvoimaharjoittelu). Aiemmin vähän liikkuneille suositellaan asteittaista liikunnan lisäämistä omaa vointia kuulostellen ja omat rajoitukset huomioiden.

Liikunnan vaikutukset

Sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunta vaikuttavat edullisesti glukoositasapainoon, hapenottokykyyn ja kehon koostumukseen. Lihaskudos on erittäin tärkeä sokeriaineenvaihdunnan kannalta, koska lihaskudoksessa sekä poltetaan että varastoidaan glukoosia. Säännöllinen kestävyysliikunta ja nousujohteinen lihaskuntoliikunta.

Säännöllinen kestävyysliikunta ja nousujohteinen lihaskuntoliikunta

  • parantavat ja lisäävät perusaineenvaihduntaa eli energiankulutus lisääntyy
  • parantavat kehon koostumusta: rasvakudoksen määrä pienenee ja lihaskudoksen määrä lisääntyy
  • parantavat kudosten kykyä käyttää glukoosia ja siten glukoositasapaino paranee
  • laskevat verenpainetta
  • laskevat LDL-kolesterolia eli huonoa kolesterolia sekä triglyseridipitoisuutta
  • parantavat mielialaa ja lisäävät hyvän olon tunnetta.

On kuitenkin huomioitava, että liikunnan vaikutukset ovat yksilöllisiä. Arviolta noin 15–20 % tyypin 2 diabetesta sairastavista ei hyödy liikunnasta. Selittäviä tekijöitä tähän ilmiöön ei tunneta, mutta geneettisten ja epigeneettisten syiden on ainakin ajateltu vaikuttavan.

Kestävyys- ja lihaskuntoliikunta

Tehokkain hoidollinen vaikutus saavutetaan säännöllisellä liikunnalla, joka koostuu sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunnasta.

Diabetesta sairastavalle suositellaan suuria lihasryhmiä kuormittavaa kestävyysliikuntaa vähintään 2½ tuntia viikossa vähintään kolmelle päivälle jaettuna. Suuria lihasryhmiä kuormittavia kestävyysliikuntamuotoja ovat esimerkiksi reipas kävely, juoksu, pyöräily, hiihto, soutu, uinti ja tanssi.

Lihaskuntoliikuntaa suositellaan kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Kuntosaliharjoitteluun kannattaa pyytää asiantuntijaa laatimaan sopiva harjoitteluohjelma.

HIIT (high-intensity interval training, korkean intensiteetin intervalliharjoittelu) sopii myös useimmille diabetesta sairastaville.

Myös tasapainoa ja notkeutta kehittävää liikuntaa suositellaan.

Liikunta ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoito

Insuliiniin ja insuliinineritystä lisääviin lääkkeisiin (sulfonyyliureat ja glinidit eli ateriatabletit) liittyy matalan sokerin eli hypoglykemian riski. Henkilöiden, jotka käyttävät näitä lääkkeitä, tulee seurata omamittauksin verenglukoosia ennen liikuntaa, sen aikana ja jälkeen. Diabeteshoitaja ja lääkäri neuvovat ja ohjaavat lääkehoidon titraamisessa. Muihin glukoosia alentaviin lääkkeisiin ei liity matalan sokerin riskiä.

Lääkärin arvio liikunnan riskeistä

Lääkärin tulee arvioida liikunnan rajoitukset ja riskit henkilöillä, jotka ovat sairastaneet diabetesta pitkään ja erityisesti valtimotautia ja muita diabeteksen liitännäissairauksia sairastavien kohdalla. Huomioitavia asioita ovat muun muassa

  • sydämen tila
  • verenpaine
  • jalat: verenkierto, suojatunto, asentovirheet, kuormitusmuutokset
  • retinopatia

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy

Henkilöillä, joilla on diabeteksen esiaste, päivittäinen noin 30 minuutin pituinen, kohtuukuormitteinen, kestävyystyyppinen liikunta vähentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista noin 60 %.

Kirjallisuutta

  1. Facilitating Positive Health Behaviors and Well-being to Improve Health Outcomes: Standards of Care in Diabetes—2024. Diabetes Care 2024;47(Supplement_1):S77–S110. https://doi.org/10.2337/dc24-S005
  2. Prevention or Delay of Diabetes and Associated Comorbidities: Standards of Care in Diabetes—2024. American Diabetes Association Professional Practice Committee. Diabetes Care 2024;47(Supplement_1):S43–S51, https://doi.org/10.2337/dc24-S003
  3. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 27.5.2024).
  4. McGuire S. U.S. Department of Agriculture and U.S. Department of Health and Human Services, Dietary Guidelines for Americans, 2010. 7th Edition, Washington, DC: U.S. Government Printing Office, January 2011. Adv Nutr 2011;2(3):293-4 PMID: 22332062
  5. Sigal RJ, Armstrong MJ ym. Diabetes Canada 2018 Clinical Practice Guidelines for the Prevention and Management of Diabetes in Canada: Physical activity and diabetes. Can J Diabetes 2018;42(Suppl 1):S54-S63.
  6. Hemmingsen B, Gimenez-Perez G, Mauricio D, ym. Diet, physical activity or both for prevention or delay of type 2 diabetes mellitus and its associated complications in people at increased risk of developing type 2 diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2017;12(12):CD003054 PMID: 29205264