Yleistä

Koronaviruksen pitkäaikaisoireita esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja myös lieväoireisen taudin sairastaneilla. Oireet ovat vakavimmat sairaala- ja tehohoidetuilla potilailla.

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden syyt

Näyttää siltä, että sairastumiseen vaikuttavat viruksen lisäksi erilaiset kuormitustekijät.

Pitkäaikaisoireisiin ei ole löydetty yhtä selittävää mekanismia eikä täsmälääkettä ole siksi näköpiirissä. Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireet muistuttavat läheisesti muita infektion jälkeisiä oireyhtymiä. Koronavirus ei jää elimistöön eikä sinänsä aiheuta oireita. Se voi kuitenkin saada hermostossa aikaan reaktion, jossa keskushermosto ja aivot tuottavat ja ylläpitävät oireita.

Pitkäaikaisoireet ovat usein hankalimmat niillä, joilla on jo entuudestaan terveyden kanssa eniten ongelmia. Riskitekijät tunnetaan jo varsin hyvin, ja niitä ovat naissukupuoli, krooniset oheissairaudet kuten astma, uniapnea, mielialahäiriöt ja diabetes.

Koronavirusinfektion tyypilliset pitkäaikaisoireet

Tavallisin jälkioire on uupumus. Uupumus ei ole luonteeltaan vain väsymystä vaan energian puutetta, kyvyttömyyttä suoriutua normaaleista askareista ja epämiellyttävä olotila, joka ei yleensä lievity levolla.

Toiseksi yleisimpiä ovat kognitiiviset häiriöt, kuten muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, joita potilaat kuvaavat aivosumuksi. Lisäksi tavataan rintatuntemuksia, hengenahdistusta, päänsärkyä, lihaskipuja ja muita kroonisia kipuja, huimausta ja sydämentykytystä. Samanlaisia oireita ja jopa yhtä usein tavataan myös kolme kuukautta influenssan jälkeen.

Lukuisia muita sydän- ja hengityselimistön, hermoston, vatsan alueen ja hajuaistin oireita on kuvattu koronan pitkäaikaisoireina. Myös mielenterveyden häiriöitä, etenkin ahdistuneisuutta, on kuvattu pitkäaikaisoireena.

Koronaviruksen pitkäaikaisoireille on tavallista, että ne vaihtelevat ja stressin purkaminen vähentää niitä. Oireita pahentavia tekijöitä ovat stressi ja unenpuute.

Pitkäaikaisoireet voivat aiheuttaa työ- ja opiskelukyvyn heikentymistä ja haitata päivittäisistä toimista huolehtimista.

Milloin hoitoon?

Kun oireet jatkuvat viikkoja tai kuukausia ja haittaavat toimintakykyä, on syytä hakeutua lääkäriin.

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden toteaminen

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden diagnoosi perustuu tyypillisten oireiden tunnistamiseen sekä muiden sairauksien sulkemiseen pois. Monet muut sairaudet voivat aiheuttaa väsymystä ja muita samanlaisia oireita, joten lääkäri sulkee pois muut sairaudet tutkimusten avulla.

Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden hoito ja kuntoutus

Aiemmista virusinfektion jälkeisistä oireyhtymistä tiedetään, että useimmilla oireet lievittyvät kuukausien kuluessa. On tärkeää ylläpitää toivoa ja pyrkiä edistämään asteittaista kuntoutumista.

Keskushermoston herkistymiseen voidaan vaikuttaa tietoa lisäämällä, stressiä purkamalla ja muilla terapian keinoilla. Tutkimuksissa eniten toipumista ovat tukeneet kuntouttavat hoitomuodot, kuten nettiterapiana tarjottu käyttäytymisterapia ja liikunta. Näiden interventioiden on osoitettu parantavan koettua terveyttä, elämänlaatua ja mielialaoireita pitkäaikaisoireiden hoidossa.

Lääkäri voi määrätä oireita lievittäviä lääkkeitä, esimerkiksi beetasalpaajaa sydämentykytyksiin.

Stressitekijöitä pitää purkaa, koska stressi vahvistaa oireita. Osa potilaista voi hyötyä tahdosta riippumattoman hermoston toimintaa rauhoittavista hoitomuodoista, kuten mindfulnessista ja meditaatiosta. Riittävä lepo ja vähittäinen aktiivisuuden lisääminen edistävät paranemista. Siirtyminen tilapäisesti osa-aikatyöhön voi olla tarpeen.

Koska oireyhtymä on monitekijäinen, moniammatillinen lähestymistapa on hyödyllinen. Fysioterapeutti voi ohjata fyysistä harjoittelua ja mielenterveyden ammattilainen tukea psyykkistä jaksamista. Potilaat voivat tarvita myös sosiaalityöntekijän apua sosiaalivakuutusten etuuksien hakemiseen.