Perusverenkuvaan (B-PVKT) sisältyy seuraavat osatutkimukset:

  • Punasolujen määrä (B -Eryt) ja punasolujen tilavuusosuus eli hematokriitti (B -HKR)
  • Hemoglobiini (B -Hb)
  • Punasoluindeksit ( E -MCH, E -MCHC, E -MCV)
  • Punasolujen kokojakauma (E -RDW)
  • Valkosolut eli leukosyytit (B -Leuk)
  • Verihiutaleet eli trombosyytit (B -Trom)

Viitearvot aikuiset, ks Viitearvojen tulkinta

  • B-Leuk 3.4–8.2 E9/l
  • B-Hb, naiset 117–155 g/l
  • B-Hb, miehet 134–167 g/l
  • B-Hkr, naiset 35–46 %
  • B-Hkr, miehet 39–50 %
  • B-Eryt, naiset 3.90–5.20 E12/l
  • B-Eryt, miehet 4.25–5.70 E12/l
  • E-MCV 82-98 fl
  • E-RDW, naiset ≤ 15 %
  • E-RDW, miehet ≤ 14 %
  • E-MCH 27–33 pg/solu
  • E-MCHC 320–355 g/l
  • B-Trom 150–360 E9/l

Perusverenkuva (pieni verenkuva) antaa yleiskuvan verisoluista ja hemoglobiinista. Tutkimuksessa mitataan punasoluja (ja niiden hemoglobiinipitoisuutta) ja valkosoluja. Myös verihiutaleiden (trombosyyttien) lukumäärä ilmoitetaan perusverenkuvan yhteydessä (tätä tarkoittaa PVK-lyhenteeseen lisätty kirjain T). Punasolujen kokojakauma (RDW) kuvaa punasolujen koon ja tilavuuden vaihtelua.

Perusverenkuvaa tarvitaan lukuisissa eri tilanteissa, koska sen avulla voidaan todeta ja seurata monia eri sairauksia. Moniin pitkäaikaisiin sairauksiin, kuten munuaisten vajaatoimintaan, reumasairauksiin ja pitkäaikaisiin tulehdustiloihin, liittyy anemiaa.

Perusverenkuva tutkitaan herkästi, jos potilaalla on esimerkiksi väsymystä, vatsakipuja, verenvuotoa tai mustelmataipumusta, joiden yhteydessä voi olla anemia tai liian vähäinen verihiutaleiden määrä. Syöpähoidot vaikuttavat veriarvoihin, etenkin valkosolujen määrään, minkä vuoksi perusverenkuvaa seurataan hoidon aikana miltei päivittäin.

Veren puna- tai valkosolujen muutokset voivat kertoa raudan tai jonkin vitamiinin puutteesta.

Tutkumus ei edellytä paastoa ennen näytteenottoa.

Tutkimustulos valmistuu samana päivänä.

Seuraavista perusverenkuvaan liittyvistä tutkimuksista on erilliset artikkelit: